Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.
Journey Into The Mind Of The Surrounding World
Kosmista konefreejazzia? Paskaa, joka tapauksessa.
Tein löydön kirpputorilta: Casio PT-30. Soitin parin efektin läpi.
Inspiraatio Pekka Airaksiselta ja muutamista Tappi eli käyttäjä 1537:n projekteista.
Olen viimeaikoina tutustunut uudempaan klassiseen ja erityisesti olen pitänyt Iannis Xenakiksen teoksista. No koska minulle kuitenkin on eräiden ihmisten toimesta kerrottu, että kuka tahansa pystyy tuota paskaa tuottamaan, niin päätin tehdä heidän ilokseen tälläisen.
Ensimmäinen TEOS, jossa varsinaisesti käytän sähköviuluani. Ja kuten huomaatte olen jo virtuoosi sitä soittamaan. Tätä menoa se on kohta entinen viulu.
Birchville Cat Motel:n ja Thuja:n vaikutuksen alaisena syntynyt psyfolk(?) kappale.
Aika rauhallinen tuli.
Ambient linjalla jatketaan. Paljon on tullut kuunneltua I.Coraxia, Halo Manashia ja Dephteriä ja se alkaa kai nyt näkymään omissa tekemisissä.
Tämä nyt on vain jonkinlainen demoilu ja tulen tästä tekemään vähintään 20 minuutin version, kunhan aika riittää.
Kattilan kansia+suojamuovia+kitara+mandoliini
Kattilat ja suojamuovi ja raaputuskitara nauhoitettu joskus heinäkuun alussa. Ihanasti vihlovat kitara ja mandoliini tänään.
Tämä on nyt viimeinen, jossa käytän kesän nauhoituksia, koska niitä ei enää ole.
Laitoin dark ambientiksi, kertokaa parempaa genreä, jos tämä ei sovi.
Kumarrus '60- ja '70-luvun vaihteessa Suomessa vaikuttaneelle The Sperm:lle, kuten biisin nimestäkin voi päätellä.
Tein tämän heinäkuun alussa, mutta nyt vasta laitan tänne. Poistin yhden raidan alkuperäisestä versiosta.
Raiskasin C-kasetille nauhoittamaani akustista kitaraimprovisaatio Ibanezin CF7:lla ja kitaravahvistimeni säröllä ja nauhoittelin hieman päälle koskettimia, kitaraa ja bassoa. Basso heittäytyy lopussa kohtalaisen melodiseksi.
Biisin idea syntyi, kun netissä surffailessani, joiduin sivulle, jossa oli listattu turhimpia lehtiotsikoita, siellä oli seuraava: Mikko Alatalo osti piimää Tavaratalosta.
Ensi kertaa mukana viimeisin soitinhankintani eli sähköviulu. En soittanut jousella. Tehty heinäkuun puolivälin paikkeilla.
Uutta materiaalia pitkästä aikaa. Luulin, että kun kesäloma alkoi saa tehtyä paljonkin biisejä, mutta kuukausi meni ennen kuin sain mitään aikaiseksi. Eiköhän se tästä lähde, kun kohta soitinarsenaali lisääntyy muutamalla soittimella.
Jälleen Naked Cityn Absinthe-levyn tunnelmissa tehtyä materiaalia eli ambientmaista avantgardea tai miksi tätä nyt sanoisi.
Tuohitorvi pitkästä aikaa käytössä.
Music For Imaginary Horror Movie
-Scene 1: Innocent Eyes and The Devil-
Aloin leikkimään ajatuksella, että teen musiikin kauhuelokuvaan. Taustatyönä katsoin ensiksi Lamberto Bavan "A Blade In The Dark" ja Lucio Fulcin "The Beoynd" leffat. Hain myös tiettyä fiilistä King Diamondin "Out From The Asylum" biisistä. Sitten kehittelin mielessäni elokuvan ensimmäisen kohtauksen. En ala sitä tässä tarkemmin selittelemään, vaan jokainen saa kuvitella sen omassa päässään.
Tiedä sitten onnistuinko tunnelman luomisessa.
Pianolla tällä kertaa ja täysin improvisoituna...
Sarjaa, jota ei olisi koskaan pitänyt julkaista.
Nauhoiteltu meduusafestareiden luentojen tauolla.
Nauhoittelin näitä jonkin verran, vain tämä läpäisi seulan ja päätyi tänne.
Eli tässä tungettu hieman metallitavaraa kielien väliin, muutenkin vire oli hukassa.
Jumalallista musiikkia. Jumala soitti tämän, minä toimin vain välikappaleena. Hyvästi oma mielenterveys.
Soittimet tässä biisissä:
-kitara
-4,5 v patteri
-sakset
-stiletti
-muutama viivain
-digikamera
-ruuveja
-prikkoja
-leikkikonekivääri
-suu
-Kouvolan Sanomien urheilusivut (21.3.2004)
-tulitikut
Nimi kertoo kaiken. Ostin tänään siis tuommoisen soittimen ja pakkohan sitä sitten oli soitella improvisaatio. Mitään huilun tapaista en ole soittanut sitten ala-asteen, joten pitkästä aikaa puhallinsoitin kourassa.
Hommahan karkasi joissakin kohtia yllättäen käsistä ja ne kohdat kuulee.
Ian Anderson kohtaa John Zornin?
Kun laitoin tämän projektin pystyyn, päätin että paikalleen ei jäädä jumittamaan, joten nyt sitten on tarjolla psyfolkkia, luullakseni. Tämä on kai jonkinlainen paluu juurille, koska tällästä tuli tehtyä muutama biisi jo edesmenneellä Usvakameli-projektillani.
Kemiallisia Ystäviä ja Avarusta kuuntelin ja sitten syntyi tälläinen. Epäilen myös mielenterveyttäni. Kiitän myös kouluani, jossa tunnit peruutettiin torstailta ja perjantailta, joten oli kunnolla aikaa seikkailla suomalaisen undergroundin maailmassa ja sekoittaa päätänsä musiikilla.
Soittimet, jotka...
Post-rockista sitten genreksi space rock, kun sellainen tänne ilmestyi. Krautrockia odotellaan. No Circlemäinenhän tästä tuli.
Toistaa mukavasti itseään niinkuin pitääkin. Tarkoituksena oli huutaa biisin loppupuolella Mika Rättömäisesti, mutta en saannut sanoja aikaseksi ja minähän en biisejä montaa tuntia tee, joten se sitten jäi.
Improvisoitua kitaraa ja tällä kertaa niin, että mitään ei ole lisätty tietokoneella. Vähänhän tuo rätisee, mutta rätiskööt, perkele.
Nimen oikeinkirjoituksesta en mene takuuseen, en osaa ranskaa sanaakaan, joten... Käännetty netistä löytyneellä sanakirjalla.
Istuin pianoni eteen. Iskin sen kiinni uudennihkeään mikseriini. Laitoin nauhoityksen päälle ja improvisoin reilut 20 minuuttia. Tässä on pieni pätkä, aika alkupuolelta, jolloin soittomani kuulosti vielä hieman iloisalta. Tällästä sitä syntyy, kun soittotaito on heikomman puoleinen, eikä jaksa välittää juurikaan mistään sävellajeista eikä mistään muustakaan. Niin ja tämän minut ajoi tekemään jo edesmennyt nero nimeltä John Cage. Tosin en nyt kuitenkaan modifioinut pianoani millään tavalla.
Naked Cityn Val De Travers-biisin inspiroima teos. Tämä on myös kokonaan improvisoitu niinkuin muutkin biisit.
Improvisaatio kitaralla. Käytetty lasipurkin kantta plektrana/hakkausvälineenä.