Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.08.2021 14:29

Kun itse alan tehdä biisiä (omaa tai vierasta) kaivan esille kovalevyn arkistosta biisiin parhaiten sopivan, aiemmin laatimani "peruskokoonpanon", joita on puolisenkymmentä (soul, rock, kantri jne.). Tuollaisen "peruspohjan" kopioiminen ja käyttäminen uudessa biisissä säästää aika paljon aikaa kun ei tarvitse säätää joka kerta samoja asioita.

Jos biisiin tulee torvia, valitsen "soul-pohjan" jossa on instrumentteina rummut, basso, kitara, urut, piano ja 6 pilliä; jos kyseessä on rock-biisi niin käytän pohjaa jossa on rummut, basso, 3 kitaraa, urut, piano ja syntikka. Sitten ei muuta kuin MIDI-editorin kimppuun edellyttäen tietysti, että melodia ja sanoitus ovat valmiina. Jos ei ole, en aloita biisin rakenteluakaan.

Kyllähän hyvä intro potkii biisin kunnolla liikkeelle, joten sellainen kuuluu itselläni käytännössä jokaiseen biisiin. Jos yrittelen omaa biisiä, niin siihen tulee seuraavaksi 1 -2 säkeistöä + kertsi tai sitten niin, että kertsi on joka säkeistön jälkeen.

Yleensä noiden jälkeen rakentelen jonkinmoisen väliosan ja/tai säkeistöön perustuvan instrumenttisoolon. Jos väliosaa ei tunnu syntyvän, niin aina kannattaa kokeilla kuinka hyvin intro sellaisenaan (tai lievästi modifioituna) sopisi väliosaksi.

Sitten palataan säkeistöön ja kertsiin, jota voi lopussa kerrata jos biisi uhkaa jäädä liian lyhyeksi (tavoittelen yleensä 3 - 4 minuutin pituutta). Loppuun napakka outro, modifioitu intro tai repeat-and-fade-out silloin kun en muuta keksi.

Vieraissa biiseissä mennäänkin hyvin pitkälti alkuperäisen sovituksen ja eri osien järjestyksen mukaan, jos muuhun ei ole lupaa.

#3 kirjoitettu 28.08.2021 17:11

Never heard tyyppi minulle mutta olihan tuossa sentään pari tuttuakin biisiä. Kovasti on palkintojakin rivissä joten tekijämiehestä on ilmiselvästi kysymys. On siis oma vikani jos en ukkoa tunnista.

Vaan kuinkahan monta hittiä mies on oikeasti kirjoittanut yksin, kuinka monta kimpassa ja kuinka monta tuottanut mutta ei kuitenkaan osallistunut biisien säveltämiseen?

Meinaan vaan kun miestä jo vertaillaan Mäkkäriin ..... vähän taitaa kuitenkin olla matkaa Paulin saavutuksiin vaikka fyrkkaa ja hittejä toki onkin ihan kiitettävästi kasassa.

#4 kirjoitettu 28.08.2021 20:30

Jos olen oikeassa, niin tekijälistaan pääsee nykyisin aika pienenkin palasen tekemällä ja tuossa listassahan on kauhea määrä eri tekijöitä joiden kanssa erilaista yhteistyötä on harjoitettu. Tekotapa tuntuu siis olevan nykyisin tyystin toinen kuin aiemmin ainakin noissa biiseissä, joten sikäli eri aikakausien tuotannollisten panoksien vertailu toisiinsa ei ole ollenkaan ongelmatonta.

Historia joskus aikanaan näyttää mitkä biisit jäivät elämään ja mitkä eivät.

#5 kirjoitettu 29.08.2021 08:02

Minun vastaus on niinkin epämääräinen ja salliva, että minusta useampi peräkkäinen nuotti on se, mitä tarvitaan kokonaiseen kappaleeseen. Määrää onkin sitten jo vaikeampi arvioida. Kaksi peräkkäistä nuottia ei selvästikään ole vielä kokonainen kappale. Onko sitten kolme? Voiko torvella soitettua muutaman nuotin signaalia sanoa kokonaiseksi kappaleeksi?

Soittimia ei minun mielestäni tarvita enempää kuin yksi, kunhan sillä voi soittaa useita eri nuotteja. Jos soittaa pitkän monologin trumpetilla, niin kyllähän se on kokonainen kappale. Toisaalta voisiko joku virvelillä soitettu marssi olla kokonainen kappale?

Sitten jos mietitään useampisaundisia kappaleita, minusta basso on se osa joka tarvitaan käytännössä aina. Sen pois jättäminen toimii sellaisena tehokeinona, jos biisi pitää saada yhtäkkiä tyhjän kuuloiseksi.

Rakenteellisesti biisi saa minusta olla minkälainen vaan. Toki jos biisissä on useita hyvin erilaisia osia, se on varmasti vaikeampi saada toimimaan. Tästä hyvä esimerkki löytyy Mr.Bunglen "Disco Volante"-levyltä, jossa genretkin vaihtuvat kesken biisiä ja silti homma toimii.

#6 kirjoitettu 29.08.2021 08:44

Joo, ei kannata tehdä kisaa eikä kisaa pidä edes yrittää synnyttää siitä että jollain muulla on eri näkövinkkeli asiaan.

Tämän uudemman jepen kanssatekijöiden nimilista (silmämääräisesti arvioiden 100 nimeä) ylittää merkittävästi vaikkapa juuri Beatlesien itse tekemien hittibiisien tekijöiden vastaavan listan (ydinryhmä noin 3 kun huomioidaan George Martinin merkittävä panos).

Lähestymistapa yksittäisten sooloartistien hittibiisien tekemisessä on nyt monasti sellainen, että taustoja tarkkaan tuntematta on hiukan hankalaa hahmottaa kunkin tekijän panoksen osuutta ja arvoa lopputuotteessa. Tästä syystä on ehkä hiukan uskaliasta väittää, että Max Martin olisi biisien tekijänä lähellä vaikkapa Paul McCartneyn henkilökohtaisia saavutuksia.

#7 kirjoitettu 29.08.2021 08:51

Jamsteri kirjoitti:
Soittimia ei minun mielestäni tarvita enempää kuin yksi, kunhan sillä voi soittaa useita eri nuotteja. Jos soittaa pitkän monologin trumpetilla, niin kyllähän se on kokonainen kappale.


Puuduttavin konsertti, missä olen koskaan ollut oli Sakari Kukon yksinään fonilla kirkossa soittamat virret. Pari ekaa vielä menetteli, mutta liika on yleensä liikaa ... tai ehkäpä tarkoitus oli saattaa yleisön tietoisuuteen millaista on todellinen kristillinen kärsimys.

Toinen vastaava kokemus oli Robert Frippin (mm. King Crimson) kitaralla vedetty soolo-osuus yhdessä laajemmassa konserttikokonaisuudessa. Soinnuista ja mittavasta efektilaitteistosta huolimatta en toivonut encorea.

#8 kirjoitettu 29.08.2021 09:10

AnttiJ kirjoitti:
Puuduttavin konsertti, missä olen koskaan ollut oli Sakari Kukon yksinään fonilla kirkossa soittamat virret. Pari ekaa vielä menetteli, mutta liika on yleensä liikaa ... tai ehkäpä tarkoitus oli saattaa yleisön tietoisuuteen millaista on todellinen kristillinen kärsimys.

Toinen vastaava kokemus oli Robert Frippin (mm. King Crimson) kitaralla vedetty soolo-osuus yhdessä laajemmassa konserttikokonaisuudessa. Soinnuista ja mittavasta efektilaitteistosta huolimatta en toivonut encorea.


Joo, ei sillä välttämättä hyvää kappaletta saa, mutta kokonaisen kuitenkin. Varsinkin jos soittaa yksinään sillä soittimella kaksi tuntia putkeen jotain puuduttavaa

#9 kirjoitettu 29.08.2021 11:02

Ei todellakaan ole pois keneltäkään jos joku pärjää.

Minä vaan kerron miten minä arvostan hittibiisien tekijöitä omassa arviossani jossa yksittäinen menestyssäveltäjä ylittää saavutuksellaan laajan yhteistyön tuloksena syntyneet biisit. Kaikki muut saavat halutessaan käyttää ihan mitä kriteeriä haluavat.

Kuten aiemmin sanoin vasta tuleva aika paljastaa syntyikö uudemmistakin listahiteistä kuolemattomia teoksia vai pelkkiä päiväperhosia. Toinen on jo saavuttanut sen tason, toisesta ei vielä pysty sanomaan. Siinäkin on yksi arvostuskriteeri.

Oliko tämä nyt taas sellainen aihe josta ei saisi olla omaa mielipidettä?

#10 kirjoitettu 29.08.2021 12:43

"Never heard tyyppi minulle mutta olihan tuossa sentään pari tuttuakin biisiä. Kovasti on palkintojakin rivissä joten tekijämiehestä on ilmiselvästi kysymys. On siis oma vikani jos en ukkoa tunnista."

Tuo on muuten ensimmäisen viestini aloitus; tuosta on aika vaikeaa päätellä että jotenkin väheksyihin miehen ansioita. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö minun kirjoissani jollain muulla voi vieläkin suuremmat ansiot; ei kai sekään ole keneltäkään pois?

#11 kirjoitettu 30.08.2021 21:18

Tuosta komppiryhmästä live-soiton näkövinkkelistä.

Minulle sen tavanomaisin perusosa on rummut + basso, jotka molemmat keskittyvät lähes ainoastaan säestyksen rytmiin ja siihen että taustassa on groovea. Sooloja kuulee aniharvoin ... ja ehkä hyvä niin.

Jos bändissä on useita soittajia, niin pianokin saatetaan laskea kuuluvaksi komppi- eli säestysryhmään, jonka pääasiallisin tehtävä on antaa tukea ja taustaa soolosoittimille kuten mm. pilleille. Kun jazz-trio säestää Manhattan Transferia, luonnehtisin koko bändiä komppiryhmäksi vaikka joku piano- tai bassosoolonpätkä silloin tällöin sirvahtaisikin kuuluville. Kitara on "sekä että" riippuen roolista kulloisessakin bändissä. Wes Montgomeryn triossa kitara on kiistatta soolosoitin, bigbandissa yleensä osa komppiryhmää ja perinteisessä poppibändissä käytetään usein erikseen kahta soittajaa, toista komppia ja toista sooloja varten.

Ne oikeat bändit, joissa koskettimilla hoidetaan aidossa livesoitossa basistin hommat, taitavat olla kuitenkin selvänä vähemmistönä.

#12 kirjoitettu 31.08.2021 07:31

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Ne oikeat bändit, joissa koskettimilla hoidetaan aidossa livesoitossa basistin hommat, taitavat olla kuitenkin selvänä vähemmistönä.

Totta töräjät... Mutta nostinkin tuon The Doors yhtyeen ja Ray Manzarekin esiin juuri sen vuoksi, että periaatteessa bändi voi soittaa triona: rumpali, laulaja ja kosketinsoittaja, joka hoitaa myös koskettimilla basson...

The Doorsissa oli tietty myös kitaristi mukana neljäntenä soittajana...


Muistan nähneeni Karhulan Keskustalolla kerran livenä keikan jossa urkuri soitti myös bassot. Urkurina oli mm. Jukka Kuoppamäenkin taustalla Castanja-bändissä soittanut haminalainen Leppä (olikohan Tapio?) joka hoiteli bassot urkujen jalkiolla; kyse taisi silloin olla siitä, että kvartetin basisti oli syystä tai toisesta pois. Ohjelmisto oli sen verran kevyttä poppia että homma toimi aika lailla OK. Näin bändin joskus myöhemmin ravintolakeikalla ilman basistia; olivat tainneet kundit huomata että keikkaliksahan siinä paranee kun väki vähenee.

Lavakeikoilla palkkiot olivat bändikohtaisia, mutta ravintoloissa liksa oli sidottu orkesterin kokoonpanoon ja muutamissa omissa sopimuksissamme olikin määritelty bändin jäsenien vähimmäislukumäärä. Kerran olimme joutua kuseen ravintola "Seiskassa" kun basistimme auto oli hajonnut jonnekin hevon kuuseen ja tiedettiin että mies myöhästyy. Onneksi bändimme urkurin lankomies istui salissa joten pyysimme kaveria basistiksi. Kundi oli innokas musiikkimies, mutta valitettavasti vain kuuntelijana. Olisi naurattanut niin helvetistä "bassottelua" kuunnellessa mutta ei auttanut kuin yrittää olla vakavana. Onneksi kärsimys ja hovimestarin mulkoilu ei kestänyt puolta tuntia kauempaa.

Kun ravintolabändien koko pieneni kustannussyistä 70-luvulla, ei basistin puuttuminen ollut enää kovinkaan harvinaista; mm. Kotkan Pursiseuran ravintolassa ja Helsingissä Josafatissa näin bändejä ilman basistia kun trioista oli muodostettu duoja. Josafatissa oli kerran jopa kvartetti ilman basistia (dr, org, gtr, voc). Nykyisistä harvalukuisista varsinaisista kapakkabändeistä en osaa sanoa yhtään mitään; nimekkäimillä yhden illan vierailevilla tanssibändeillä on varaa isompiin kokoonpanoihin ja basisti näyttäisi olevan vakiona mukana.

#13 kirjoitettu 03.11.2021 16:00

Mie oon aina toitottanut, että tärkeintä on pulssi ja tunnelma. Sitten, kun miulta kysytään, mikä on pulssi, niin en osaa edes vastata.

Eli ei ole väliä mitä soitetaan vaan olennaisempaa on, miten soitetaan. Kun tämä asia on kunnossa, syntyy musiikkia, jota on myös ilo samplata. Biittimaailmassa tietenkin rummut ovat tärkeä osa, mutta ei välttämätön, jos tosiaan pulssaa ilmankin. Nykyään kuulee aika paljonkin räp-biisejä, joissa ei mitään selkeää rumpukomppia edes ole, mutta groovaa silti.

Erittäin tärkeää on myös se, mitä ei soiteta eli ilma. Aika usein less is more.

Bändisoitossa pulssi on se tunne, kun improvisoinnin aikana koko bändi löytää punaisen langan ja soitto tapahtuu kuin itsestään. Ja vaikka rumpali lopettaisi soiton, pystyy muu bändi silti jatkamaan niin, että tempo ja groove pysyy. Sama pulssi voi olla sävellyksessäkin, kaikki instrumentit ja laulut "käyvät vuoropuhelua" keskenään, kaikki on balanssissa.

Mikseri.net ja "amatöörimusiikki" on paljon mielenkiintoisempaa kuin valmiiksi pureskeltu radiomusiikki, koska virheitä on ja ne jostakin syystä kiehtovat minua. Yksi tyypillinen, ehkä jopa yleisin "virhe" on tasapainottomuus, jokin elementti joka kuulostaa irralliselta kokonaisuudessa. Se voi olla laulu, rumpukomppi, mitä tahansa.






geeli kirjoitti:
Mitkä ovat tärkeimmät osaset joita tarvitaan musiikkikappaleessa?

#14 kirjoitettu 03.11.2021 17:04

SaastanenHippi kirjoitti:
Mie oon aina toitottanut, että tärkeintä on pulssi ja tunnelma. Sitten, kun miulta kysytään, mikä on pulssi, niin en osaa edes vastata.

groove.

#15 kirjoitettu 06.11.2021 17:12

Ehkä se on sitten se groove! Supermielenkiintoinen asia musiikissa. Wikipediassa selitetään, että groove on usein se, joka saa tanssijalan vipattamaan, mutta se saa myös takarivin rockpoliisin pään nyökkäämään ja vaativa jazzdiggailijakin saattaa tyytyväisenä hymähtää grooven kohdatessaan. Metallimusiikissa syntyy moshpittejä, soundtrackissa groove saa salin jytisemään ja actionin heräämään henkiin. Hoppipäät nyökkää.

Eli joo, groove on tärkein osa musiikissa. Ja se syntyy, kun koko paketti on tasapainossa ja groovaa.



veezay kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
Mie oon aina toitottanut, että tärkeintä on pulssi ja tunnelma. Sitten, kun miulta kysytään, mikä on pulssi, niin en osaa edes vastata.

groove.