Mikseri.net

#2 kirjoitettu 15.05.2021 10:12

Joo, olen samaa mieltä: kuolleena syntynyt ajatus etenkin siksi, että kirjoitit tuonne toiseen lankaan ettet koe saavasi täältä mitään lisäarvoa omaan tekemiseesi. Aika harva viitsii sen jälkeen lähteä kommentoimaan asiaa.

#3 kirjoitettu 15.05.2021 11:33

Tuleeko nyt ongelmia siitäkin, että olen samaa mieltä?

#4 kirjoitettu 15.05.2021 13:54 Muok:15.05.2021 14:05

Ei taida kritiikki toimia niin että itse pääsee valitseen mikä siitä on hyvää ja mikä huonoa siltä pohjalta mikä tuntuu hyvältä.
Mua itteäni on aina loukannu eniten ne kritiikit jotka on ollu eniten oikeassa ja ne on kans ollu ne astinlaudat jonka varaan mä oon rakentanu sen mitä mä tällä hetkellä osaan, en siinä kohtaa kun kiukuttaa mut sitten kun sen kiukun jälkeen on kuunnellu mitä oikeasti sanotaan.
Se kirpasee joo varsinkin jos se ongelma on jotain mitä ei ole vuosikausiin suostunut kohtaamaan, niin kun nyt esimerkiks sun tapauksessa se että oot jumissa jossain tosi matalan riman mukavuusalueessa jota pidät yllä tekosyillä, selityksillä ja kääntämällä sen muiden viaks kun siitä yritetään puhua rakentavasti sun kanssa.
Sä saat IT täälä oikeasti tosi ymmärtäväistä ja laadukasta kritiikkiä, se paska asenne asuu jossain ihan muualla kun tällä foorumilla.

Lakkaa hakkaamasta päätäs seinään sillä et teet vaan omaa juttuas ja saman paskan biisin 150 kertaan ja opettelet paremmaks siinä taidossa, ota laulutunteja, opettele soittaan ja lakkaa tuhlaamasta aikaas sen yhen ja saman biisin kirjottamiseen uudestaan ja uudestaan, se ei nyt ihan selkeästi kehitä sun biisien tasoa yhtään ja palaa sen pariin sitten kun sullon jotain rahkeita tehä niin, nyt se vaan estää sun kehityksen.
Laulamisen, soittamisen ja biisin kirjottamisen opettelu on ihan erilainen prosessi kun se että yritetään varsinaisesti kirjottaa sitä biisiä, sä kiipeät perse edelle puuhun etkä suostu millään kääntyyn ympäri oikein päin ja se kuulostaa pahalta ja sitä harmittaa kattella vierestä, pystyisit parempaan.
Mä ainakin uskon suhun.

#5 kirjoitettu 15.05.2021 20:22

Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

#6 kirjoitettu 15.05.2021 21:18

aRt074 kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:
Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

Vaikea johonkin Iron Manin riffiin toki on mitään muuta kuin sitä riffimelodiaa koettaa laulaakaan. Kokeilkaapa vaikka.


Joo, Iron Manissa laulu menee täysin riffin mukaan. Mutta Ozzy on laulaessaan aina ollut läsnäoleva, kuuntelijaa puhutteleva ja energia hirmuinen. Tulkinta, sitä pitää olla, jos aikoo laulussa onnistua. Omalla tyylillä.

#7 kirjoitettu 15.05.2021 21:59

IT kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:


Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...


Hyvä piisi, ja mukavaa että otit tämän esille, mutta kun tuota laulumelodiaa tarkasti kuuntelee niin sehän ei noudatakaan tarkasti tuota riffin sointukulkua joka paikassa...

Mutta hyvä esimerkkikappale sulta tähän väliin urpoarpo...


Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.

#8 kirjoitettu 15.05.2021 22:40

IT kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:


Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.


Joo, kyllähän tosta lyhyestä alun analyysistä kävi hyvin selville, että se sointujen perussävel esiintyy läpi sen melodian, vaikka sitten käykin välillä myös muissa sävelissä... Ratsastaminen tollain ravina kuvaa hyvin tätä melodiakulkua...

Ja joo, blues ja moni muukin tyyli olisi mukava ottaa haltuun, mutta täytyy tunnustaa että multa puuttuu "tyylitaju" tässä suhteessa...

Veikkaan, että pitäisi lähestyä tätä soittoharrastusta enemmän myös teorian ja skaalojen näkökulmasta, jotta tällainen tyylitajun kehittäminen oikeasti olisi mahdollista... Nythän pääasiassa suollan ulos sitä mitä puristimesta sattuu tulemaan ulos... Kun sinne laittaa parikymmentä kiloa sonnin etuselkää, niin toisesta päästä tulee jauhelihaa, eikä suinkaan T-luupihvejä...


Äläpä hättäile. Ota tämä Black Dog "pään sisällä" haltuun, huudata stereoita ja laula mukana, oktaavin matalampaa joudut sen tekemään. Led Zeppelin repii bluesista oman musansa. Kuuntele tämän jälkeen bluesartisteja, huomaat yhtälön. Kokeile. Kannattaa.

https://youtu.be/yBuub...

#9 kirjoitettu 15.05.2021 22:40

Aika neitimäistä touhua poistaa aloitusviesti, jos ei vastaukset miellytä. Olisi varmaan tarvinnut ekaan viestiini tähdentää, että tuo sama ongelma koskettaa jossain määrin meitä kaikkia musiikintekijöitä. Eli kyllä me kaikki toistamme itseämme, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Ja oikeasti olen kuunnellut todella monta sun biisiäsi. Ja sä nyt satut käyttään samaa kavaa vähän liian usein minun mielestäni. Olen pahoillani, että en ala mielisteleen sinua. Kaikki, jotka tietävät yksioikoisen tapani, ymmärtävät ja antavat anteeksi vajavaisuuteni. Toivottavasti sinäkin. Rauhaa rakentaen J. Hifish

#10 kirjoitettu 16.05.2021 08:27 Muok:16.05.2021 09:03

Otin käsiini ensimmäisen käteeni osuneen mapin jonka eka biisi on hieno Udo Jurgensin "Was ich di sagen will" jonka Carola lauloi suomeksi v. 1968 nimellä "rakkauden jälkeen".

Laulu lähtee kohotadilla (sointu D7) äänillä D G ja A
seuraava tahti (sointu Gm) alkaa nuotilla A
seuraava tahti (sointu Cm) on melodiassa mm. A
seuraava tahti (sointu F7) aloitusnuotti on G
jne.

Seuraava biisi on vanha ja tuttu Mabel Waynen valssi "Ramona" jossa on mm.
sointu G7 melodiassa F#
sointu C melodiassa F#
sointu Fm melodiassa D
sointu Bb melodiassa G ja A

Seuraavaksi Luiz Antonion "Recado bossa nova"
sointu Dm melodiassa Bb
sointu A7 melodiassa Bb
sointu Gm melodiassa A
sointu A7 melodiassa F

Jo kolmen biisin satunnaisotannasta pitäisi käydä ilmi se, että lähes mikä tahansa on mahdollista kunhan tietää mitä tekee. Jazz-biisit ovat tietysti luku sinänsä; niissä esim. kitaristit soittavat pahimmillaan/parhaimmillaan eri soinnun jokaiselle melodian nuotille.

Kyse on mielestäni yksinkertaistettuna siitä, että taustan perussointu ja siitä poikkeava melodia muodostavat yhdessä "uuden soinnun" (Cm + A --> Cm6) samalla tavalla kuin esim. pilliriffeissä, joissa kokonaisuus muodostuu vaikkapa kuuden eri ääntä soittavan pillin yhteisäänestä.

Ja jos muu ei auta, soitetaan joku kohta merkinnällä N.C. eli "no chords" tai sitten niin, että soinnusta soitetaan vain se osa joka tuntuu istuvan melodiaan tai soitetaan sopiva pätkä melodiaa melodian mukana. Ei joka tahdissa tarvitse välttämättä hakata täyden soinnun komppia.

Kun mukana on perussoinnuista poikkeavia ääniä (edes ysejä, kutosia, seiskoja jne.) saadaan melodioista ihan eri tavalla elävämpiä ja vaihtelevampia kuin pelkillä sointujen tai tutun skaalan "perusäänillä". Ja kääntäen: mitä vähemmän ääniä on käytössä, sitä monotonisempia biiseistä tulee.

Joskus myös suuremmat harppaukset kuuluvat asiaan (esim. oktaavi) eikä melodian pidä aina tyytyä pieniin ja helppoihin, ennalta-arvattaviin siirtymiin.

#11 kirjoitettu 16.05.2021 14:47 Muok:16.05.2021 14:50

IT kirjoitti:
Ja sitten olisin kysynyt ihan sellaista, että mitä poikkeavia ääniä tossa mun kertsissä on? Onko nämä poikkeamat seiskoja vaiko mitä:

Elikkä nuo tummennetut nuotit tuon kertsin kolmessa ekassa soinnussa? Mitä nuotteja nuo ovat? Seiskoja? Vai mitä?
[...]
- Ja piisin kertsin sävellaji on C duuri...

mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. se ei vielä oo pesunkestävä määritelmä sävellajille, että sointujen sävelet muodostaa jonkun asteikon, joita Dm F C G sattuu noudattamaan. siinä kannattaa ottaa huomioon niiden sointujen funktio ja miten niitä on käytetty. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. otin tän esille, koska joskus se voi muuttaa intervallien nimiä, vaikka ne enharmonisesti oiskin sama asia.

- Dm: d, c, d: pieni septimi (ts. seiska)
- F/C: c, b, c: ylinouseva kvartti
- C: c, b, c: suuri septimi
- G: d

#12 kirjoitettu 16.05.2021 17:05 Muok:16.05.2021 17:09

Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee...
Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin:
Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)]
Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)]
C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)]
G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)]

veikko-antero muokkasi viestiä 17:08 16.05.2021

#13 kirjoitettu 16.05.2021 17:21 Muok:16.05.2021 17:26

IT kirjoitti:
Mitenkäs muuten, niin onko tuota pientä septimiä vaan tapana kutsua seiskanuotiksi eikä suurta septimiä?

soinnuissa toi on aika yleinen käytäntö. suuri septimi merkitään erikseen maj7:ksi (koska major seventh).

kahden sävelen intervalleja on tapana kutsua noilla priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-jne-termeillä pieni/suuri jne. laatusanojen kanssa, soinnuissa on käytännöllistä mainita asiat lyhyesti. eihän se väärinkään oo sanoa että "laulussa oli tokan soinnun nelonen vähän alavireessä", mut täälläkin on keskusteluissa herkemmin käytetty noita vakiintuneita intervallitermejä.

Mutta jos ottaa tuon A-osan sointukierron mukaan kuvaan, niin onko kyseessä sama sävellaji, vaiko sen muunnos eri osien välillä... A-osan soinnut, joita soitan kieliä yksitellen soittamalla ovat:

- Bb (x,x,8,7,6,x)
- Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)
- E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)
- D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)

Tällaiset nimet siis sain soinnuille kun käytin nettisivua nimeltä Oolimo, jossa siis kitarasoinnuista työkaluja niiden etsimiseen...

Bb
Dm/A (basso soittaa A:n)
C/G (basso soittaa G:n)
vika sointu on vaan B ja D ja basso menee D, joten siinä ei oo säveliä kolmisoinnuks, mut sen vois ajatella olevan tossa kontekstissa implikoitu G-duuri, josta puuttuu pohjasävel.

Ajattelin vain, että mikähän mahtaa olla sävellaji, ja jos vielä ottaa huomioon tuon kertsin soinnutuksen huomioon? En ainakaan itse nopeasti silmäilemällä löytänyt tälle mitään tiettyä sävellajia...

A-osalla ei oo niin vahvaa kotia kuin kertsillä, mut sen vois ajatella olevan ihan tavan luonnollinen D-molli (joka tulee kierron toisena sointuna, vaikkakin bassoon valittu sävel ei ankkuroi sitä niin vahvasti paikalleen) jossa on mausteena vikassa "soinnussa" palautettu B alennetun Bb:n sijaan joka entiseltään lisää sävellajiin ambiguiteettia.

Mulle nämä moodit (modes) on aika uusi juttu, vaikka kitaristina ne tietty pitäisi osata... Löysin tällaisen sivun aiheesta:

Dorian mode

C-duuri: C, D, E, F, G, A, B, C
D Dorian: D, E, F, G, A, B, C, D
C Dorian: C, D, Eb, F, G, A, Bb, C
G Dorian: G, A, Bb, C, D, E, F, G

Ja sitten se kysymys: Missä on mollisoinnut? Vai onko nuo nyt vain sävelasteikkoja jolloin duuri ja molli soinnuilla ei ole väliä?

joo, moodit/skaalat on vaan sävelasteikkoja. niillä sävelillä muodostetaan sit eri sointuja, joista tulee sävelasteikon perusteella joko duureja, molleja, vähennettyjä tai ylinousevia.

#14 kirjoitettu 16.05.2021 17:24

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:


Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee...
Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin:

Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)]
Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)]
C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)]
G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)]


Juuh, kiitos sullekin tuosta analyysistä... Katselin tuolta Oolimo sivustolta näitä sun ehdotuksia:

Oolimo - Chord Analyzer

Kaikki muu näyttäisi toimivan, muttei tuo vika "G" sointu tuon sivuston mukaan... Se ehdottaa soinnun nimeksi siis tuota D6 taikka Bm taikka Bm/D sointua...


Toki, kun siinä otteessa ei g:tä ole ollenkaan, mutta kun kuunteli sen biisin, niin vahvasti se olis G-sointu.

#15 kirjoitettu 16.05.2021 17:52

laakkonen kirjoitti:
Se on hyvä asia, että tietää musiikin teoriat ja säännöt..

that's the thing, ei nää ole sääntöjä, koska musiikissa ei oo sääntöjä. nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.

#16 kirjoitettu 16.05.2021 18:05 Muok:16.05.2021 18:07

IT kirjoitti:
Basso nimenomaan soittaa noita nuotteja... Kitarassa sointujen bassosävelet A-osassa puolestaan ovat:
[...]
Mä tulkitsen tuon kolmannen nuotin e nuotiksi enkä c nuotiksi... Tossa otteessa kitaralla nuotit on e, c, e... Ja Oolimo antaa tulokseksi Eaug (no3) soinnun taikka toisaalta C taikka C/E soinnun...

sillä on aika vähän väliä mikä se kitaran alin nuotti on, jos se ei soi ihan tajuttoman alhaalta jolloin se vois muuttaa oleellisesti sen soinnun ankkurointia, ja silloinkin sointu säilyy samana, mutta sen "luonne" muuttuu sen verran, että se on hyvä merkitä erikseen. sointukäännöksillä ei oo itse sointujen kannalta paljoakaan väliä tässä tapauksessa.

vajaiden sointujen analysoiminen jollain sointutunnistajalla on vähän yhtä tyhjän kanssa, koska se joutuu arvailemaan liikaa ilman kontekstia. pelkästään sävelet E ja C jättää tosi paljon tulkinnanvaraa. mikset muuten listannut oolimolle bassokitaran säveliä? se soitti kuitenkin eri nuottia, ja ne on kuitenkin oleellisia jos sointuja halutaan tunnistaa. basson G olis oolimon tarjoamassa E-soinnussa "se puuttuva terssi", ja koska siinä on B:n sijaan C mukana, homma kääntyykin C-duuriksi.

#17 kirjoitettu 16.05.2021 18:29

IT kirjoitti:
Ja mitenkäs tuolle Oolimolle olis ne bassokitaran nuotit ilmoitettu tuon soinnun yhteydessä? En tiennyt että tämäkin on mahdollista...

vaikkei siinä erikseen oiskaan bassokitaralle mitään otelautaa, niin olihan sulla kuitenkin tiedossa mitä säveltä bassosta soitit, niin sen ois voinut vaan transponoida oikeaksi säveleksi siihen kitaralle jollekin kielelle. ei tietysti mikään intuitiivisin ratkasu.

#18 kirjoitettu 16.05.2021 19:18 Muok:16.05.2021 19:42

IT kirjoitti:
veezay kirjoitti:


nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.


Joo, musiikin teoriahan on kieli, jolla kommunikoidaan... Itselläni on sellainen vajavaisuus, ette ole koskaan saanut virallista koulutusta musiikkiin taikka mihinkään soittimeen, jotenka mun kommunikointi on tässä suhteessa vajavaista, kun olen tällainen itseoppinut musiikintekijä...

Mut nyt täytyy antaa teelusikallinen irtopisteitä ja papukaijamerkki kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille nimimerkeille... Tällaista kritiikkiä ja analyysiä on mukava lukea, ja taas on allekirjoittanutkin oppinut paljon uutta asiaa...

Ehkäpä mun pitäisi taas hankkia aiheesta kirja... Heh... Kohta joku tulee taas sanomaan jotakin, mutta tuollainen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna:

Kitarateoriaa tyhmeliineille


Mutta joo, siis, kommunikaatio tarvitsee aina yhteisen kielen, jonka kautta sitä käsiteavaruutta on mahdollista ymmärtää... Vois sanoa, että myös yhteisen kulttuurin tämän kielen ohella, jos ihan tiukkoja ollaan, koska eri kulttuureista lähtöisin olevilla nyt vaan tuppaa olemaan vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä reaalimaailmassa...


No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen.

Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä
Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa...
otat pohjaksi c-sävelen
terssi ylös (2 askelta): e (3)
seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu
2^: h (7) Cmaj7
2^: d (9) C9

Sit jos otat d:n pohjaksi ja läet pinoomaan
D
F
A Dm
C Dm7
E Dm9...

Yksinkertaistettuna homma pinoutuu noin.
Sit on tietty sus soinnut ja kutoset yms jotka rakentuu hiukka eri tavalla.
Tosiaan kun tuon joskus tajus niin soinnut on aika paljon helpompi hahmottaa.

veikko-antero muokkasi viestiä 19:38 16.05.2021
Sit tietty kun soittaa kitaraa niin pinoja ei voi välttämättä soittaa just tuossa (matemaattisessa) järjestyksessä, niinku esim pianolla, vaan joutuu soveltamaan (ja usein karsimaan) niin että ei oo sormet solmussa ja soinnun sointi on "oikea"

#19 kirjoitettu 16.05.2021 19:47

Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.

#20 kirjoitettu 16.05.2021 19:52

Soinnut sisältävät hyvin paljon helposti ymmärrettävää matematiikkaa. Jos vanha kunnon do-re-mi-fa-sol-la-si-do on hallussa, niin siitä eteenpäin oppiminen ei ole aivokirurgiaa. Ei vaadi kuin muutaman tunnin aktiivista opiskelua, niin homma on hallussa ja kommunikointi muiden kanssa saman tien ihan erilaista.

Olikin näköjään jo puhetta siitä, antavatko erilaiset sointuhakuohjelmat oikeita tuloksia jos sinne syöttää esim. kolme ääntä joista kaksi on samoja. Voivat antaakin, jos käy hyvä tuuri, mutta tulos voi olla ihan jotain muuta kuin on toivottu kuten aiemmin jo todettiinkin. Jos syötetään systeemiin esim. C-G-C niin kyse voi olla jopa yhtä hyvin duurista kuin mollista (C tai Cm) koska nuo äänet soivat samoina molemmissa. Lisäksi löytyy aika iso joukko muitakin sointuja, joihin nuo kolme ääntä sopivat.

Jos sointu on kovin eksoottinen (ja kun niitä ei enää jaksa muistaa ulkoa), saattaa laskeminen tuntua työläältä. Olen itse käyttänyt vastaavia ohjelmia todella kinkkisissä tapauksissa, mutta ikään kuin päinvastoin eli syötän ohjelmaan soinnun nimen ja systeemi kertoo mitä eri vaihtoehtoja sen soittamiseen olisi ja mitkä äänet siinä soivat.

#21 kirjoitettu 16.05.2021 20:13

urpoarpo kirjoitti:
Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.


Mielenkiintoinen kysymys. Minulla on hyllyssä pari bändiä käsittelevää teosta, joten voi olla että joskus törmään asiaan. Poikeukselliset lahjat näyttelevät varmasti merkittävää osaa asiassa: jos onnistut pääsemään tähdeksi, niin moni asia hoituu vaikka itse ei sitä hoitaisikaan.

Eihän Beatleseilla siihen ollut tarvetta kun heillä oli viides Beatle George Martin hoitelemassa nuo hommat. Kovin olisi ollut kivinen tie, jos taustalla hääriville isoillekin bändeille ja tukimuusikoille olisi pitänyt yksitellen opettaa jokainen stemma mitä kenenkin piti kulloinkin soittaa.

Toisaalta asia on niinkin, ettei esim. Jon Lordin klassisesta koulutuksesta ja pahvienlukutaidosta ollut Purplelle ainakaan sellaista haittaa, että se olisi kuulunut levyillä vaan ihan päinvastoin. Ihan samaa voi sanoa Keith Emersonista (Nice ja ELP).

Tästähän on väännetty ennenkin. On tyyppejä, jotka pärjäävät vaikka eivät osaa, mutta on ihan yhtä lailla tyyppejä jotka osaavat ja pärjäävät yhtä hyvin ... muussakin kuin siinä tutussa omassa bändissä. Studio-sessio-muusikkona tie on joka tapauksessa äkkiä pystyssä jos nuottien ja sovitusten lukutaitoa ei ole.

Kyllähän tästäkin langasta ilmenee pientä ongelmaa siinä, että asioista puhutaan eri tavoin ja eri termein.

#22 kirjoitettu 16.05.2021 20:48 Muok:16.05.2021 20:51

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:

No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen.

Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä
Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa...
otat pohjaksi c-sävelen
terssi ylös (2 askelta): e (3)
seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu
2^: h (7) Cmaj7
2^: d (9) C9


No vaikkei sulla ole opetusta taustalla myöskään, niin aikas hyvin sulla näyttää olevan tota tietoutta... Itselläkin ruvennut tämä teoriapuoli jossakin määrin kiinnostamaan enemmän viime aikoina...

Noista terssipinoista vaan sen verran, että ymmärsinkö sut nyt väärin, mutta tein pikaisen taulukoinnin kaikista perus duuri- ja mollisoinnuista, ja mun mielestä nuo askeleet menee näin:
- Duurisoinnut (eka väli 2 askelta, toka väli 1,5 askelta)
- Mollisoinnut (eka väli 1,5 askelta, toka väli 2 askelta)

Näin ainaskin itse hahmotan nyt nuo soinnut kun sitä rupesin tämän sun kommentin tiimoilta funtsimaan...

Elikkä esimerkiksi C-duurisointu: C - E - G

C > E väli neljä puolisävelaskelta (2 kokoaskelta)
E > G väli kolme puolisävelaskelta (1,5 kokoaskelta)

Toki tätä käyttämällä kunkin soinnun nuotit löytyy helposti... Pitänee vielä funtsia tarkemmin kuinka nuo seiska ym. muut soinnut toimivat...


Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

veikko-antero muokkasi viestiä 20:48 16.05.2021
Ja vastaavasti rinnakkaismollissa...
a h c d e f g (a h c...)
a c e g h

#23 kirjoitettu 16.05.2021 21:08

Sit tietysti päästään "kielelliseen" ongelmaan mikä musiikin teoriassa on esim englannin kieleen verrattuna...
Suomen 'duuri' ja 'molli' on huomattavasti hankalammat hahmottaa kuin englannin 'major' ja 'minor'...
Majorista ymmärtää heti että joku nyt on 'iso' (terssi, seiska) ja minorista jotta nyt on 'pientä'

#24 kirjoitettu 16.05.2021 21:09 Muok:16.05.2021 21:09

veikko-antero kirjoitti:
Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

toki, mut IT:n puolisävelaskeltaktiikka toimii ihan yhtä lailla. pohjasävelestä +4 ja siitä +3 puolisävelaskelta niin tulee duurisointu, pohjasävelestä +3 ja siitä +4 ja tulee molli. asteikon sävelaskelina katottuna kaikki kolmisoinnut on +2 ja +2 (sointukäännökset pois lukien), joten se ei ehkä auta hahmottamaan duuria, mollia, ylinousevia ja muita kommervenkkeja ihan samaan tapaan.

#25 kirjoitettu 16.05.2021 21:13

veezay kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:
Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

toki, mut IT:n puolisävelaskeltaktiikka toimii ihan yhtä lailla. pohjasävelestä +4 ja siitä +3 puolisävelaskelta niin tulee duurisointu, pohjasävelestä +3 ja siitä +4 ja tulee molli. asteikon sävelaskelina katottuna kaikki kolmisoinnut on +2 ja +2 (sointukäännökset pois lukien), joten se ei ehkä auta hahmottamaan duuria, mollia, ylinousevia ja muita kommervenkkeja ihan samaan tapaan.


Toki, mut jos hommaa kelaa asteikkona ei tarvi laskeskella puolisävelaskeleita ja sama (suhteellinen) kaava toimii niin duuriin kuin molliinlin... ja samalla kaavalla saa rakennettya kaikki terssipinoon perustuvat laajatkin soinnut.

#26 kirjoitettu 16.05.2021 21:15

veikko-antero kirjoitti:
Toki, mut jos hommaa kelaa asteikkona ei tarvi laskeskella puolisävelaskeleita ja sama (suhteellinen) kaava toimii niin duuriin kuin molliinlin... ja samalla kaavalla saa rakennettya kaikki terssipinoon perustuvat laajatkin soinnut.

jos erilaiset asteikotkin tulee puoliksi uutena asiana niin ehkä ei olla ihan sillä tasolla vielä että toi riittäis.

#27 kirjoitettu 16.05.2021 21:38

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:


Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...


Ok... Mutta tossahan pitää sitten tietää jokainen asteikko erikseen... Kun esim. D-duuriasteikko menee näin:

d, e, f#, g, a, b, c#

Toki tosta saa laskettua sun tavalla: d > f# > a > c# > e ...

¤¤¤
Mutta tossa on se ongelma että jos et tunne D-duuriasteikkoa ulkoa, niin niiden nuottien valitseminen on aikas työlästä...

Sen sijaan jos tunnet ne välit, joita duuri- ja molliasteikoissa käytetään, niin sulla on yksi geneerinen kartta, jonka avulla saat kaikkien noiden sointujen nuotit selville:

Esim. D-duuri ( 2 ja 1,5 kokosävelaskelta)
d > f# > a

Ja G-duuri:
g > b > d

Ja toisaalta mollisoinnut (1,5 ja 2 kokosävelaskelta)
D-molli:
d > f > a

Ja toisaalta tuo intervalli vitosnuotista seiskaan näyttäisi pitävän sisällään joko kolme taikka neljä puolisävelaskelta, elikkä kaksi kokosävelaskelta, jolloinka:

Cmaj7 = c > e > g > b (Välit 2 > 1,5 > 2)
C7 = c > e > g > a# (Välit 2 > 1,5 > 1,5)


Näin itse ajattelisin tämän homman, jolloinka kun tuntee ja muistaa noiden välien paikat ja koot, niin saa kehiteltyä minkä tahansa soinnun nuotit hyvinkin nopsakkaa...


No mä taas hahmotan asian niin että kun osaa soittaa kitaralla asteikon (molli. duuri, what ever) niin sitten sen voi soittaa mistä tahansa sävellajista, suhteellinen sormitus on aina sama.
Se mikä tietty kannattaa on se että opettelee skaalat mahdollisiman laajoina niin homma toimii suht autopilotilla kun käsi "tietää" mihin mennä valittua skaalaa soittaessa. Silloin "tietää" mikä soitettu ääni on suhteessa skaalan muihin ääniin eikä tarvi koko ajan miettiä mikä "nuotti" on kyseessä.

#28 kirjoitettu 16.05.2021 21:47

IT kirjoitti:
Taikka no joo... Saahan ne duuri- ja molliasteikotkin laskettua periaatteessa ihan samalla kaavalla, kunhan muistaa ne eri intervallit asteikon eri nuottien välissä...

Elikkä kyllähän tuo veikko-anteronkin kaava toimii ihan yhtä lailla...

Kaitpa kyse on sitten makuasiasta että mitä haluaa käyttää ja mistä lähtee liikkeelle, ja ihan mielenkiintoinen näkökulma tuo ajatus terssipinoista näin tällaisen mistään ymmärtämättömän maallikon näkökulmasta....


Tämäpä... jos olis tosiaan silloin joskus, kauan aikaa sitten, teininä tajunnut tuon terssipinohomman olis sointujen ja niiden muodostumisen hahmotus ollut aika paljon helpompaa.

#29 kirjoitettu 17.05.2021 07:32

Pohdiskelin tuossa aamutuimaan nuottienlukutaitoa ja jonkinmoista teoriatuntemusta mistä syystä päädyin seuraavaan päätelmään.

Nuottienlukutaito sinällään ei opeta ketään soittamaan omaa instrumenttiaan. Jos ei harjoittele fyysisesti, ei takuulla opi. Kolmihenkisessä rokkibändissä (tai vähän isommassakin) riittää kun osaa sanat ja soinnut koska biisit ja niiden yksityiskohdat lyödään kasaan treeneissä (tämän tiedän kokemuksesta). Jos singer/songwriter tekee musiikkia yksinään, sen voi tehdä ihan miten haluaa. Asia lienee selvä.

Nuottien kirjoittamisessa ja lukemisessa onkin itse asiassa kyse ihan jostain muusta eli kommunikaatiosta eikä juurikaan "soittamisesta" paitsi tapauksessa, jossa huonokorvainen soittaja (kuten minä) pystyy selvittämään hankalan osion kulun merkittävästi nopeammin pahveista kuin kuuntelemalla.

Se on tapa, jolla pystyy välittämään oman biisinsä kenelle tahansa; vaikkapa sellaisille henkilöille, jotka eivät ole koskaan biisiä kuulleetkaan. Tämänkin langan osalta on nähtävissä, ettei pelkkä biisin kuuleminen olekaan välttämättä lopullinen ratkaisu "ongelmaan". Kun on tarve analysoida biisiä syvällisemmin, täytyy olla joku ilmaisukeino jonka kaikki osallistujat ymmärtävät samalla tavalla.

Se on myös universaali kieli, joka ymmärretään samalla tavalla joka puolella maailmaa. Kotkalainen sinfoniaorkesteri voi huoletta pyytää tänne umpikiinalaisen sinfoniamuusikon ja homma hoituu satavarmasti siitä huolimatta vain siksi, että kaikki osaavat lukea pahveista miten biisi menee ja mitä kapellimestarin eleet tarkoittavat. Sama pätee ihan varmasti myös big bandiin, jossa nuotinlukutaidottomat muusikot ovat enemmän kuin harvinaisia.

Huononeeko hyvä puhuja siitä, että hän osaa kirjoittaa ja lukea? Enpä oikein jaksa uskoa vaan asia on päinvastoin: hänhän pystyy laventamaan omaa tietomääräänsä mistä tahansa asiasta ihan niin paljon kuin haluaa.

Huononeeko hyvä soittaja siitä, että osaa lukea nuotteja? Ei huonone eikä parane soittajana, mutta kommunikaatiokyky on laajempi. Itse asiassa en tunne tai tiedä ketään jonka soittamiseen nuottienlukutaito olisi vaikuttanut negatiivisesti. Huoli siitä, että nuottien lukemisen opiskeluun käytetty aika olisi jotenkin pois soittamisesta on hyvin turha: nuotit oppii lukemaan tyydyttävästi hyvin lyhyessä ajassa jos asiaan viitsii paneutua.

Voiko teoriaopiskelusta olla haittaa uralle? Kyllä voi jos hoitaa opintoja sibiksessä samaan aikaan kun oman bändin piti lähteä maailmankiertueelle joka jouduttiin perumaan.

Jos oma jälkikasvuni harkitsisi ammatimuusikon uraa minulla olisi heille kaksi ohjetta: opettele soittamaan erittäin hyvin ja opettele lukemaan nuotit kunnolla.

PS: Arto viittasi aiemmin Jack Brucen lausuntoon ja vähän epäili että kyse saattoi olla cooliudesta. Muistelen aikalaisena, että jossain kohtaa käytiin koulussakin väittelyitä siitä voiko koulutuksen saaneesta henkilöstä koskaan tulla rock-muusikkoa. "Me rokin soittajat" suorastaan halveksimme klassisen musiikin harrastajia, minkä voi onneksi pistää nuoruuden typeryyden piikkiin. Luulenkin, että lausunto liittyi cooliuden lisäksi osittain myös oman uskottavuuden lisäämiseen rock-muusikkona. Tuokin on pelkkä arvaus eikä varma tieto.

#30 kirjoitettu 17.05.2021 08:06

Hyvää pohdintaa Antilta. Samaa mieltä olen.

Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...

#31 kirjoitettu 17.05.2021 08:09

IT kirjoitti:

Ja tossa hän mainitsee, että vaikka osaakin soittaa omaa musiikkiaan ja omia piisejään eri soittimilla, niin muiden artistien piisien kanssa on sitten vähän niin ja näin...

Itse tällaisena itseoppineena musiikintekijänä tuohon on helppo samaistua... Osaan soittaa omat juttuni, mutta se missä määrin pystyn soittamaan muiden tekemää musiikkia, niin se vaihtelee paljoltikin... Helppojen sointukulkujen piisit nyt tietty on mahdollista soittaa, mutta vaikeampi tavara?



Tämä on juuri se syy miksi itse opettelin nuotit: halusin soittaa biisejä joiden sisään en olisi omalla kehnolla korvakuulollani koskaan päässyt.

#32 kirjoitettu 17.05.2021 08:27

urpoarpo kirjoitti:

Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...


Tietty epävireisyys inhimillistää soittoa ja esittäjiä. Se tosiaankin toimii erinomaisena tyylikeinona ja tapana erottua massasta; tuskinpa Seksipyssytkään olisi breikannut niin isosti ilman Rottenin vokaalisuorituksia.

Muistan joskus nähneeni filminpätkän studiosta missä Trafficin Dave Mason lauloi biisiään "All join in". Äänitys oli tehty ensin pelkästä Masonin laulusta mikä kuulosti aika kamalalle, mutta kun koko biisi pistettiin soimaan niin homma toimi perfect. En tiedä päätyikö juuri kyseinen lauluraita levylle vai ei mutta todisti se ainakin sen, ettei vähän suurempikaan epävire välttämättä kuulosta pahalle.

#33 kirjoitettu 17.05.2021 13:24 Muok:17.05.2021 13:25

urpoarpo kirjoitti:
Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...


Tämä toimii myös synteettisen musan puolella; esim. synapainotteista pelimusaa tekevä Pawel Blaszczak käyttää paljon esim. Dying Lightin soundtrackillä (ks. youtube.com/watch?v=uDNw1Rous-M) ihan yber detunattuja ääniä ja mielestäni kuulostaa paljon siistimmältä kuin ilman niitä.

Sry offtopik

the-last-ninja muokkasi viestiä 13:25 17.05.2021

#34 kirjoitettu 17.05.2021 14:12 Muok:17.05.2021 14:14

Meinasin jo heittää Status Quon esimerkiksi jonkinmoisesta kaavamaisuudesta, mutta onhan sielläkin pirskules ihan erilaisia biisejä vaikka esillepano onkin aina esittäjälleen tyypillinen ja samanoloinen.

Olisiko nyt niin, että ainakin osa kaavamaisuuden vaikutelmasta tuleekin siitä tavasta millä biisit esitetään? Pistän kehiin kaksi esimerkkiä:

Kuunneltiin kaverin kanssa TOP:n parhaita biisejä. Kaveri kysyi noin kolmannen rankemman funkin jälkeen soittavatko ne koko ajan samaa biisiä. Hiukan hämmästelin kysymystä mutta pakko oli todeta, että onhan asiassa jotain perää; tuota ei vaan huomaa kun on kuunnellut tavallisia älpyköitä jossa biisien kirjo on paljon laajempi.

Otetaan ihan toisenlainen esimerkki eli Santanan ensimmäiset bändiversiot ja -levyt. Esitystapa ja bändin kokoonpano oli lähes vakio, mutta jotenkin jepet olivat onnistuneet valitsemaan ja soittamaan biisit niin, ettei ajatustakaan vastaavasta "kyllästymispisteestä" ole tullut vastaan missään vaiheessa.

Nuo nyt olivat taas omia fiiliksiä asian ympäriltä.

#35 kirjoitettu 17.05.2021 14:40

IT kirjoitti:
Kuinka orjallisesti piisin laulumelodia saa taikka sen tulisi noudattaa soinnun kolmea säveltä (pohjasävel, terssi, kvintti), ja kuinka paljon taas pitäisi olla muuta variaatiota esim. kappaleen sävellajin antamien raamien puitteissa?


Ei tarte noudattaa. Paras sävellaji on kromaattinen asteikko. Hyvällä rytmitajulla soitetut nuotit voivat kuulostaa hyvältä vaikka olisivat mitä sattuu. Tästä hieno esimerkki oli orkesteriharjoituksissa soitettu Miles Davisin Boplicity, jonka nuotin taisin nähdä ensimmäisen kerran kyseisissä treeneissä. Soitin rytmit oikein, mutta muistaakseni katsoin etumerkit väärin ja soitin sekaan ihan vääriä nuotteja. Soittelun jälkeen takana istuneet kommentoivat, että "on se aika pelimanni. on vissiin reenannut". Oikeat rytmit pelastivat vissiin aika paljon.

Toki on todennäköistä, että jos suurimman osan ajasta pysyy annetun soinnun puitteissa, lopputulos saattaa kuulostaa koherentimmalta.

#36 kirjoitettu 17.05.2021 14:42

Olen meinannut tänne heittää jotain analyysiä omien biisienkin melodioiden ja sointujen suhteista, mutta en ole vielä uskaltanut. Mietiskelin niitä ja nyt luulen, että minunkin biiseissä melodia noudattaa hyvin tiukasti juuri noita soinnun pohjasäveltä,terssiä ja kvinttiä. Vaikka muka luulinkin joku jatsari olevani.

#37 kirjoitettu 18.05.2021 08:53

No niin, tutkailin vähän edellistä biisiä, johon olen laulanut. Eli foorumfolk-kisan "Lenkkipolun varrelta". (Biisi ei kyllä ollut mikään monimutkainen edes lähtökohdiltaan.) Tämä on sikäli hyvä biisi tähän kun laulumelodia syntyi ihan vain laulamalla, enkä koskaan miettinyt sitä minkään soittimen ääressä. Stemmat tosin suunnittelin myöhemmin tietokoneella nuotinkirjoitussoftan kanssa.

Tässä on ekan säkeistön soinnut ja laulumelodian nuotit. Yritin pistää oikeiden tavujen alle nuo nuotit, mutta eihän ne tietenkään siellä pysyneet Laitoin tuohon myös numerot ilmaisemaan, että missä oktaavissa liikutaan

C
Lenkkipolun varrelta,
e4, e4, d4, c4, c4, a3, c4

Melodia lähtee c-duurin terssistä ja liikkuu tiukasti sävellajin puitteissa.

Fmaj7
postilaatikoita Kajaanissa
f3,f3,a3,c4,c4,c4,e4,e4,d4,c4

Seuravaan tahdin melodia lähtee soinnun pohjasävelestä ja liikkuu melkein täysin soinnun nuoteissa.

Am
Hienot renkaanjäljet, ja
e4,e4,d4,c4,d4,c4, c4

Kolmannen tahdin melodia lähtee soinnun kvintistä ja suuntaa kohti terssiä.

Em
tärkeä näkymä Kajaanista
h3,h3,h3,a3,g3,g3,a3,g3,g3,g3

Neljännen tahdin melodia lähteekin jo kolmannen tahdin puolelta a-mollin terssistä ja nelostahdin eka nuotti osuu e-mollin kvintille. Täälläkin melodia suuntaa kohti soinnun terssiä.

Seuraavaan viestiin tulee stemmat samasta pätkästä.

#38 kirjoitettu 18.05.2021 09:15

Ja tässä sitten stemmat (tai se miten niiden pitäisi mennä) lenkkipolkuun:

C
Lenkkipolun varrelta
g4,g4,e4,c4,e4,c4,e4

ekan tahdin Jarmonian melodia lähtee soinnun kvintistä ja melodiassa on näköjään pelkästään soinnun nuotteja.

FMaj7
postilaatikoita Kajaanissa
a3,a3,c4,f4,f4,f4,a4,a4,g4,f4

Tokassa tahdissa stemmat lähtevät soinnun terssistä ja g on ainoa soinnun ulkopuolinen nuotti. "Eli tuolle iskulle soinnusta tulee stemmojen kanssa FMaj9"

Am
Hienot renkaanjäljet, ja
a4,a4,g4,e4,g4,e4,e4
Kolmostahdin stemmat lähtevät soinnun juuresta ja melodia suuntaa kohti kvinttiä.

Em
tärkeä näkymä Kajaanista
e4,e4,e4,e4,c4,h3,h3,h3
Neljännen tahdin stemmat alkavat myös kolmannen tahdin puolelta soinnun juurisävelestä. Neljännen tahdin eka nuotti on myös soinnun juurisävel ja melodia suuntaa kohti soinnun kvinttiä. Seassa on yksi c-nuotti, joka ei kuulu Em-sointuun.



En tiedä mitä iloa tästä analyysistä oli, mutta tulipahan tehtyä

#39 kirjoitettu 18.05.2021 10:16

Jamsteri "FMaj7
postilaatikoita Kajaanissa
a3,a3,c4,f4,f4,f4,a4,a4,g4,f4

Tokassa tahdissa stemmat lähtevät soinnun terssistä ja g on ainoa soinnun ulkopuolinen nuotti. "Eli tuolle iskulle soinnusta tulee stemmojen kanssa FMaj9"

------

Tässä on nyt käytännön esimerkki siitä mistä kirjoitin aiemmin eli laulamallakin voidaan biisiin tehdä uusi sointu ja se tapahtuu tietysti vain silloin kun lauletaan muita kuin taustaan sisältyviä ns. perusääniä. Kun näin tehdään saadaan biisiin uusia sävyjä ... joskus jopa suorastaan ns. jatsia.

Fmaj7 + Fmaj9 alkaa jo kuulostaa ihan "Manhattan Transferilta".

#40 kirjoitettu 18.05.2021 11:37 Muok:18.05.2021 11:38

Tämä on nyt ihan mutu-tuntumaa (huom!):

Suurin osa ainakin hittibiiseistä seurailee yksinkertaisten sointujen perusääniä ja tiukasti "sävellajissa" pysyen. Varmaan niistä on tullut hittejä senkin vuoksi, että sointuihin sisältyviä perusääniä on mm. merkittävästi helpompi laulaa mukana kuin niitä muita. C-duurin korkea C irtoaa aika helposti mutta sen 9 (eli D) vaatii jo harjoittelua ja parempaa korvaa koska taustan "kolmisointu C-E-G" ei tarjoa siihen minkäänlaista tukea vaan äänen pitäisi osua C:n ja E:n puoliväliin.

Nuo täysin sävellajin ulkopuoliset äänet tulevat esiin helpoimmin liu'uissa ja siirtymissä perusäänistä toisiin ja silloin kun biisiin halutaan esim. jazzin sävyjä. Vanha St. Louis Blues alkaa G soinnulla (G-B-D) mutta melodia menee äänillä Bb,B, D,B ja G. Jos tuon Bb:n jättää pois, melodia ei enää kuulostakaan jazzbluesilta.

Sävellajia vaihtuu kesken biisin suhteellisen harvoin varsinkin jos jätetään pelkkä modulaatio (esim. nostetaan kertsiä yksi sävelaskel ylöspäin) huomioimatta; sitähän käytetään kai lähinnä silloin kun simppeliin biisiin pitää saada lisää mittaa tai laulusolisti haluaa tehdä tietoiseksi pääsevänsä vieläkin pykälää korkeammalle.

--------------------------

Se, mitä ei vielä ole vielä alysoitu ollenkaan, on tahtiin sisältyvien nuottien kestot ja samalla nuottien määrät. Tällä aspektilla on oletettavasti yhtä suuri merkitys biisien rakenteeseen kuin nuottien korkeudellakin. Sitten voidaankin keskustella tempoista, tauoista ja sen jälkeen tahtilajeista. Mitä enemmän noissa on vaihtelua, sen erilaisimmilta biisit tuppaavat kuulostamaan ainakin omaan korvaani.