Mikseri.net

#2 kirjoitettu 14.09.2020 18:17

Se vähän riippuu.

(1) Jos on valmiit, tiettyyn biisiin tehdyt mutta käyttämättä jääneet sanat, niin yksi tapa on alkaa muunnella alkuperäistä biisiä kunnes juuri mikään melodian/tekstin poljentoa lukuun ottamatta ei ole vanhasta biisistä peräisin. Tällä tavalla rakentelin mm. Beatlesin Get Backista syntyneen tarinan "Selänpää" http://www.mikseri.net... kuin myös Dannyn biisinä tunnetuksi tulleesta Painajaisesta syntyneen rallin "Arja, painijanainen" http://www.mikseri.net...

(2) jos/kun keksin toimivan pilli- tms. riffin, niin sen ympärille syntyy aika helposti uuttakin tavaraa. Yritän löytää riffin tyylilajiin sopivan sointukierron ensin kertosäkeelle ja sitten varsinaiselle säkeistölle. Näin syntyivät mm. Jyrkimmär Mahalaskut-koosteessa olevat biisini (pl. Tuntiakaan en takaisin saa, joka ei ole omaa käsialaani). http://www.mikseri.net...

Omalla kohdallani tuntuu olevan niin että jos kunnon riffi-ideaa ei löydy, ei synny biisiäkään.

Sen verran olen perehtynyt sekä musiikin teoriaan että urkuihin, että löydän kaikki tarvittavat soinnut ja melodiat sieltä. Entisen pääinstrumenttini kitaran kanssa en ole tehnyt yhtäkään biisiä. Joskus hyvinkin kovassa iskussa olleen nuotinlukutaitoni avulla pystyn vieläkin päättelemään ne äänet jotka ihan varmasti sopivat tiettyyn sävellajiin tai tiettyihin sointuihin. Jos melodia olisi hyvä, mutta ei toimi suunniteltujen sointujen kanssa niin sitten pitää vekslata ja hakea vähän epätavallisempiakin ratkaisuja tai sointuja.

Koska aina ei ole aikaa tehdä koko biisiä saman tien riittävän valmiiksi, teen pikaisesti nuottipaperilla ja kynällä pahvit melodioista, riffeistä ja soinnuista niin saan ne menemään samalla tavalla seuraavanakin päivänä. Olisihan noita ilmaisia nuotinnosohjelmiakin, mutta teen nopeammin valmista perinteisellä metodilla.

Sitten vaan rakentelen perusideoita tukevan sovituksen ja toivon että kaikki natsaisi edes joten kuten. Jos ei natsaa, niin sitten fiilataaan niin kauan että alkaa osua.

#3 kirjoitettu 14.09.2020 21:00

Mulla yleensä menee niin, että otan instrumentin käteen ja sieltä tulee "jotain". Sitten ihmettelen mitä tulee ja seurailen sitä polkua.
Akustisesta kitarasta on, jostain syystä, viime aikoina tullut huolestuttavan paljon valsseja.

#4 kirjoitettu 15.09.2020 01:39 Muok:15.09.2020 01:40

Improvisoin midikeyboardilla. Lähtökohta on yleensä joku sointukulku. Siihen sitten pimputtelen päälle sitä sun tätä, ja yleensä tuosta lähtee liikkeelle joku idea. Alkaa kuulumaan jatkoa päässä automaattisesti.

En ole varmaan koskaan säveltänyt ilman instrumenttiä, enkä yleensä saa mitään ideoita, jos en soita.

#5 kirjoitettu 15.09.2020 11:22

Mulla on myös pari tapaa säveltää, kuten näköjään muutamalla muullakin.

Yleensä soittelen pianoa ja pikkuhiljaa alkaa löytymään sointukulku, josta diggaan. Sitten alan laulamaan siansaksaksi jotain sanoja, josta muodostuu laulumelodia ja rytmiikka tulevalle sanoitukselle. Kun se on omasta mielestäni ns. tehty, siirryn miettimään seuraavaa osiota, riippuen siitä onko valmis osio mielestäni a - b vai kertosäe. Kun biisin runko on valmis, soitan sen pianosaundilla Logic Pro X:ään. Sitten teen rumpuraidan, jonka jälkeen lisään kosketinsoittimella basso, skitta ym. soittimet, jotta lopputulos alkaa kuulostamaan siltä miltä haluan sen kuulostavan. Viimeiseksi soitan laulumelodian skitalla ja myöhemmin pyydän frendin laulamaan vokaalit sisään, kun itse en osaa laulaa.

Toinen tapa on se, että mielessä alkaa soimaan joku melodia, jonka jälkeen istun jälleen pianon ääreen ja rupean sovittamaan sointuja melodian tueksi. Sitten alkaa yllämainittu prosessi. Itselläni melodiat syntyvät spontaanisti mieleen ainoastaan, jos olen kävelyllä yksin.

Hyvin harvoin biisi-idea tai melodia syntyy kitaraa soittamalla, melkein aina pianolla, vaikka lopputuloksessa ei enää pianoa kuuluisikaan.

#6 kirjoitettu 16.09.2020 08:56

Metodit ovat vaihdelleet ajan myötä, ja vieläkin fiiliksen mukaan. Ennen pyrin rakentamaan sointukulun päälle ns. melodiaa ihan vaan improvisoimalla (kitaralla) eli kokeilemalla mitkä äänet siihen sopisivat. Laulumuotoisia (verse-refrain-stuff) kokonaisuuksia en ymmärtääkseni nykyään paljon väsää, vaan sointukierron tai jonkin muun toistuvan kuvion päälle soitan jotain satunnaista; joskus siitä syntyy melodian kaltainen tai sitten se jää ns. improvisaatioksi, jossa ei ole päätä eikä häntää. Tämä on pyrkimykseni, tiedä sitten miltä ne kuulostavat muiden korvaan.

#7 kirjoitettu 17.09.2020 09:01

Mulla biisien melodiat syntyvät yleensä aika loppuvaiheessa luomisprosessia. Tai ainakin ns. liidimelodiat. Biisin aloitusprosesseja sen sijaan on useita vähän riippuen siitä mitä olen hakemassa.

Jeremy Antmanin biiseissä minulla on kaksi lähestymistapaa sävellykseen. Yleisempi on se, että minulla on jokin biisin aihe, johon lähden kehittämään sopivia sointukiertoja. Yleensä tämä tapahtuu joko kitaran tai koskettimien avustuksella. Joskus mennään laiskemalla tavalla ja tehdään sointukiertoja suoraan fl studiossa ilman että niitä ensin pohtisi soittimen ääressä.

Toinen lähestymistapa on sama kuin mikserin hspb-kisailuissa, eli ensin kasaan jotain kiinnostavia sampleja, joista lähden ruuvaamaan vielä kiintoisampia synasaundeja. Monesti nämä saundit eivät kuulosta hyvältä kovin laajalla äänialueella, joten se asettaa omia rajoituksia siihen, miltä korkeudelta ja minkälaisia sointukäännöksiä voi käyttää.

Liidimelodiat näihin molempiin syntyvät yleens koskettimilla. Joskus kitaralla ja tulevaisuudessa joskus syntyvään "acid jazz"-kokoelmaan yritän saada liidimelodiat aikaan eri puhaltimilla jo suunnitteluvaiheessa.

Laulavien Jamstereiden biiseissä sen sijaan poikkeuksellisesti tein laulujen sanat ensin valmiiksi. Sitten kehittelin niihin sopivia melodioita ihan hyräilemällä ja välillä koskettimien ääressä. Sointukierrot kehittelin monesti kitaralla ja laulujen harmonioita pohdiskelin koskettimien ääressä. Tuotantoprosessissa sen sijaan aloitin bassolauluista ja taustoista ja viimeisenä nauhoitin liidilaulut näihinkin.

#8 kirjoitettu 17.09.2020 09:02

Mulla täytyy myös kompata tuota, mitä muutkin ovat sanoneet eri soittimista. Kitaralla ja koskettimilla tuppaa tosiaan syntymään vähän erilaisia melodioita ja sointukulkuja.

#9 kirjoitettu 21.09.2020 17:11

Mun oma korvakuulolla soittaminen menee aina epävireisen kuuloiseksi. Osaan yhdistellä saundeja, mutta joudun katsomaan sen "avaimen" suoraan nuoteista, etten soita liikaa sointuja, jotka ei oikeasti sovi yhteen. En siis osaa kunnolla soittaa pianoa. Mun näkökulma on erilainen ja oikeastaan soittajan sijaan olen tuottaja. Räpissä esiintyminen tarkoittaa, että on levarit tai biitit ja sit räppäri esittää ne tekstit biitin päälle. Täst on vähän eri variaatioita, mut näin se menee...

Oon myös pelleillyt valmiiden MIDI-tiedostojen kanssa. Niistä saa helposti pöllittyä melodioita, mutta ainahan sen joku tunnistaa...

#10 kirjoitettu 23.09.2020 19:53

En minäkään osaa soittaa kunnolla koskettimia vaikka olen hieman säveltänyt myös niilläkin. Mutta usein käytän sävellystyössä sekä joitakin ohjelmia että kitaraa etenkin kun olen viime aikoina opetellut soittamaan teräskielistä kitaraa. Rummut saatan lisätä biisiin joko käyttämällä oikeita rumpuja tai ohjelmointia, riippuen siitä tarvitseeko biisi rumpuja vaiko ei. Yleensä säveltäminen lähtee lähinnä improvisoinnista liikkeelle mutta olen kokeillut myös nuotinkirjoitusohjelmia kuten MuseScore 3.

#11 kirjoitettu 29.09.2020 14:33 Muok:29.09.2020 14:35

Pitkästä aikaa tänne kirjoittelen jotakin.

Tuossa keväällä tuli pitkästä aikaa sävelleltyä jotakin. Silloin joskus muinoin, kun oli aikaa niin sävellykset syntyivät usein kokeilun ja improvisaation kautta samplailun päälle. Melodia oli usein samplailun, jammailun ja FL studion Piano Roll -koodailun summa. Toki sitä sitten teki välillä ihan vaan pianosävellyksiä ja jotakin elokuvamusiikkimaista. Monia genrejä tutkiskelin ja päädyin tulokseen että rytmi on tärkeämpi kuin melodia ja että melodioita syntyy hyvin toimivan rytmin sivutuotteena. Nyt en enää tiedä mitä edes höpötän. No mutta joo, näistä biitintekoajoista on jokunen vuosi vierähtänyt, joten eipä sitä enää edes muista, että mitä silloin päässä liikkui.

Keväällä säveltelin enempi "aikuismaisella" otteella, ajatuksena se, että osaisi myös soittaa oman pianosävellyksensä. Lopputulos oli jotakin kansanlaulu-valssi-mitälie iskelmäntynkää. Se nuoruuden psykedeelisyys oli vaihtunut vähän maltillisemmaksi tavaksi säveltää.

Melodiat syntyivät keväällä niin, että koitin keksiä jonkunlaisen itselleni uuden sointukierron ja rytmityksen ja sitten pianolla pimputellessa pikkuhiljaa melodia siihen sointujen kylkeen syntyi. Jos joku on joskus ihmetellyt, että miten sävellyksiin on keksitty ties mitä ihme sointuja tyyliin Adim7 tai joku Dm7+9 niin ne käsittääkseni ovat hyvinkin usein melodian ja perus soinnun summa. Eli kun soittelee vaan Dm7:aa ja samalla pimputtaa biisin melodiaa niin se +9 aika usein syntyy kuin itsestään eikä sitä tarvitse sen enempää soitellessa miettiä. Olen siis viime aikoina soitellut kaikenlaisia muiden biisejä käyttäen apuna netistä löytyviä Chordeja. (niille, jotka ei tiedä niin koittakaas googlata joku laulu ja perään "Chords" niin johan alkaa sointukiertoja löytymään..)

No mutta joo, tämä oli ajatuksen virtaa iltapäivän ratoksi. Tuskimpa mitään niin kovin järkevää, mutta enpä sellaista kauheasti ennenkään ole tänne mikseriin tainnut kirjoittaa!

SaastanenHippi muokkasi viestiä 14:35 29.09.2020

#12 kirjoitettu 12.10.2020 15:59

Melodiat vaan tulevat jostain. Kitaraa tai muuta soitinta tapailemalla löytyy riffejä ja sointukulkuja ja niiden päälle sitten tulee melodiaa soolosoittimien tai laulun muodossa. Hankalaa selittää. Asiat vain tapahtuvat.

#13 kirjoitettu 13.10.2020 21:28

No siinä tapauksessa, että tekee melodista musiikkia, voi pyrkiä melodiaan. Biisejähän voi tehdä monella näkökulmalla. Jos biisi perustuu enemmän rytmiin, svengiin, riffeihin ja sanoitusten iskevyyteen, on ajatus toinen.

Nuorempana tuli sorruttua ajatukseen, että kun on paljon sointuja, se on jotenkin hienoa. Sittemmin ymmärsi, että ei se sointujen määrä ratkaise biisin hienoutta. Yksi sointukin voi riittää, vaikka kolmen soinnun muusikoille naureskellaan ...

Melodisien biisien kuluneita sointukiertoja on olemassa, jotka toistuvat. Kannattaa harjoitella. Sitten sommittelua, omaleimaisuutta ja uskallusta uusiin ratkaisuihin, viemättä asiaa kuitenkaan liian kauas perinteestä, ... kun ei koko pyörää ole tarvis keksiä uudelleen ... riittää kun vaihtaa "renkaan tai satulan".

Näin ajattelen, toivottavasti opin joskus itse kunnolla toteuttamaan nuo ajatukseni. Musiikilla, ja oman tekemisen vajavaisuudella on kiva alistaa itseään.

#14 kirjoitettu 15.10.2020 19:41

Geeli kyseli viestiketjun alussa vielä bassolinjoistakin. Noh, aihe on herkullinen, koska ostin aivan vasta basson ja treenailen sitä juuri. Musatyylini on erilainen kuin sinulla (blues, country, rock), mutta kirjoitan kuitenkin kokemuksistani, ajatuksistani. Basso instrumenttina rumpujen kanssa on tosi hieno symbioosi, ja basso on loistava vempele myös säveltämisen suhteen. Kun tuntee soittamansa musiikin perinteen, on basson kanssa jopa säveltäminen helpompaa kuin kitaran kanssa. Bassossa ei ole liikaa kieliä, eikä ääniä, kuten kitarassa, se selkeyttää ajattelua. Bassolinjat tekevät jykevän pohjan ja maustavat biisejä, ja niiden merkitys on yllättävän suuri, kun näin kitaristina "heräsin" ajattelemaan kokonaisuutena biisin kannalta. Basso ja rummut työstävät keskenään sen rytmisen kokonaisuuden, joka pitää huolta svengistä ja työstävät myös sointuvaihdosten välillä sillan, kun mennään uuteen sointuun (esim. kitara tai koskettimet menevät suoraan, mutta basso ja rummut työstävät siihen väliin). Nämä sillat tekevät musasta tosi eläviä, jos ne jaksaa kunnolla soittaa. Niiden käyttö ja suunnittelu on jokaisen oma asia tietenkin, luonteen mukaan. Perinteellinen musa tietysti ueimmiten käyttää perinteisiä nousuja, laskuja näihin väliosiin.

#15 kirjoitettu 16.10.2020 19:38

Ei liene oikeaa tappaa olemassa. Lopputulos ratkaisee.
Itse teen sanoituksen aina ensin. Muuten ei tule sävelmääkään.
Mutta en ala väkisin mitään säveltämään. Autolla ajaessa tai jotain muuta puuhastellessa sävel alkaa pyörimään päässä johonkin tiettyyn sanoitukseen. Mietin sen sitten sovitusta ja eri soittimia myöten valmiiksi päässäni, ennenkuin kosken mihinkään soittimeen. Kuulen tavallaan biisin jo, ennen kuin mitään on soitettu.

Sitten jossain vaiheessa soitan ensin akustisella pohjan riippumatta siitä jääkö se biisiin vai ei.

Mutta siis. Ensin akustit, sitten basso ihan lonkalta,rummut, sähkökitarat ja koskettimet. Sitten vähän miksausta niin, että laulajan on helpompi se laulaa. En osaa nuotteja, joten on pakko "laulaa" malliksi laulujalle. Loppumiksauksen ja masteroinnin teen sitten joskus myöhemmin, kun biisi on "jäähtynyt" muutaman kuukauden vähintään. Sen kuulee sitten eri tavalla, paremmin. Ikään kuin ulkopuolisena.

Bassolinjasta tai sähkökitaroista en osaa sanoa miten ne teen. Kunhan soitan tuosta vaan sointupohjaa ajatellen On tosi vaikea ajatella, että miten rakennan sen. Se vaan tulee semmoinen kuin tulee. Kovin montaa ottoa en soita. sellaiset vain uusiksi, missä unohtaa täysin miten biisi menee. Ja samalla tavalla rakentelen muidenkin soittien otot. Soittelen vain sointupohjaa ajatellen.
En osaa nuottreja, enkä tiedä musiikin termeistä mitään, niin mitenkä sitä muutenkaan kuin korvakuulolta vain.

Jos haluat kuunnella, niin mikserissä tekeleeni on nimellä Luomala&Vellonen. Mutta siis täysin harrastuspohjalta harvakseltaan kötöstelen.

#16 kirjoitettu 17.03.2021 16:18

Otan soittimen käteen ja alan soittaa.

#17 kirjoitettu 19.03.2021 20:07

Oisko sitä Mettää perintönä no vois siellä elämöidä rauhassa. Naapurisopua vakavasti haittaa tämä elämänmuotomme, vaikka ei varmasti mitään pahaa kenellekään haluta.

#18 kirjoitettu 19.03.2021 21:56

Jos mulla olis Mettää, pystyttäisiin hemmetin isot muurit ja vallihaudat rajoille. Riekkusin nakuna niinku sielu sietää. Mitä siltä riekkumiseltani ehtisin niin varmasti häiriköisin Mikserinettiä entistä enemmän. Mutta onneksi olisi ne aidat.

#19 kirjoitettu 19.03.2021 21:58

Bändikämppä olisi kyllä hakusessa ihan naapurisovun tähden.