Mikseri.net

#2 kirjoitettu 18.08.2020 13:59

aRt074 kirjoitti:
En kyllä epäile yhtään etteikö tilanne olisi vielä pahentunut ja pahenemassa.
Eriarvoisuus yleensä myös lisää levottomuuksia ja rikollisuutta. Suomalaiset onneksi on niin kilttejä ja lainkuuliaisia. Suomessakin kuitenkin tehdään joka vuosi sellaisia poliittisia päätöksiä, joiden jälkeen Etelä-Euroopan maissa oltaisiin joukolla kadulla polttamassa autoja ja kivittämässä poliiseja.


Tuo jäyhän karhea kansanluonne on kyllä päättäjille onneksi. Toisekseen kunnioitus esivaltaa kohtaan lienee maailman huippua .. ja toisaalta esivalta sen kunnioituksen on yleensä ansainnutkin (pl. muutama laskutaidoton kansanedustaja).

Kolmanneksi täälläpäin yleinen hupailun ja yhden mainoksenkin aihe oli vuosikausia se, että kaikki paperimiehet asuvat uusissa omakotitaloissa ja ajavat Bemareilla. No, ei ehkä kaikki eikä paperimiehiäkään enää ole kuin murto-osa aiemmasta määrästä ... mutta totta toinen puoli kuitenkin. Iso osa työväestöstä elää kohtuullisen hyvää keskiluokkaista elämää, eikä sieltä kovin helposti lähdetä kaduille mekkaloimaan. Ilman työväestöä on joukkovoimasta turha edes haaveilla.

Satuin kerran Helsinkiin jossa joku hulinointiin taipuvainen ryhmä yritti järjestää "happeningia". Munille meni kun mellakkapoliisi siististi ja ilman suurempaa voimankäyttöä saartoi joukon (ml. Paavo Arhinmäki ja joku STT:n valokuvaaja) ja lopetti puuhan heti alkuunsa. Mellakoinnin alut on onnistuttu sammuttamaan tähän asti aika hyvin.

Mutta tilanne voi muuttua, jos tännekin alkaa syntyä riittävän tiiviitä "maahanmuuttaja-ghettoja", joiden asukeilla on ihan toisenlainen tausta. Silloin voi esim. sosiaaliturvan merkittävä heikennys aiheuttaa todellisia ongelmia.

#3 kirjoitettu 18.08.2020 15:21

Lisäisin tähän, että must tuntuu ja on tuntunut jo monta vuotta, että ennen kun korkealla kouluttautumisella oli senjälkeisen työn palkkaan merkittävä vaikutus, niin nykyään valmistutaan hyvilläkin papereilla työttömäksi. Tätä kautta sitten on vaikea nostaa tulotasoaan. Vaikeaa ja vaikeampaa kuin aiemmin on siirtymä köyhästä rikkaaksi. Se nousu köyhyydestä, joka pitää yllä niitä varsinkin nuorten unelmia, on tehty hankalammaksi. Tähän luulen, että on syynä se, että rikkaimmat pitävät omaisuudestaan tiukasti kiinni ja ovat vallassa...

#4 kirjoitettu 18.08.2020 15:34

Muiden kuin vientialojen palkankorotukset vaikuttavat ihan kaikkeen. Jotta esim. julkisen sektorin palkkoja voidaan korottaa, pitää yleensä nostaa veroja ja veronkorotus leikkaa kaikkien muiden ostovoimaa ilman että tässä tapauksessa saadaan yhtään mitään lisää (julkisen sektorin palvelu pysyy täysin ennallaan; se on yhtä hyvää tai huonoa kuin aiemminkin koska palkankorotuksen motivointivaikutuskin kestää 3-4 kuukautta jos käymäni palkkahallintokurssi tiesi asiasta yhtään mitään.).

Taivas (tai Matti Vanhanen) varjelkoon meitä siitä, että nyt lähdetään korottamaan julkisen sektorin palkkoja.

Ruotsi on valinnut tuon yleisesti hyväksytyn vientisektorivetoisuuden työmarkkinoilla ja vaikuttavat pärjäävän sillä taktiikalla oikein hyvin. En tiedä miksi se ei toimisi myös täällä.

-----------------------

Kuinka ollakaan, äsken sattui olemaan telkkari auki. Ykkösen Aamu-TV:ssä (se kai se uusinta oli?) oli osallistujana kyseisen tutkimuksen tekoon osallistunut henkilö. Juontaja aloitti puhumalla tutkimuksesta "rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät" jolloin haastateltava korjasi asiaa tyyliin että oikeastaan on niin että "rikkaat rikastuvat nopeammin kuin köyhät" eli ihan kuten epäilinkin ... ja se on ihan eri asia.

Sana "köyhtyminen" ymmärretään aika yleisesti niin, että joku saa vähemmin kuin aikaisemmin. Mutta ilman raflaavia otsikoita ei synny keskustelua, vai miten se nyt oli. Minulla ei ole mitään vaikeuksia olla samaa mieltä tutkimuksen kanssa siitä, että rikkaat rikastuvat köyhiä nopeammin koska niinhän minä ehdin jo päätellä tutkimusta vilkaisemattakin. Jos tutkimuksen tekijä olisi ETLA sen otsikko olisi varmaankin "suomalaisten tulot ja varallisuus nousevat kaikissa ryhmissä"

Käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa lukematon asia: verotus, asumismuoto, asuinpaikkakunta, oma koulutus, työkokemus, aiemmin kertynyt varallisuus, vanhat velat, perheen koko, oma- tai puolison työttömyys, onko maahanmuuttaja jne. jne. Osaan noista ihmiset voivat (tai olisivat voineet) vaikuttaa, ja osaan eivät. Vaikuttavatko rikkaat noihin? Jotenkin, mutta vaikutuksia on aika vaikeaa arvioida joten en nyt hirveästi lähtisi syyttelemään ketään ennen kuin henkilökohtaiset valinnat on perattu syistä pois.

#5 kirjoitettu 18.08.2020 15:55

Filius|B kirjoitti:
Missä on robin hood?
Mitä tekee harkimo?
Kuka on oikeasti jan vapaavuori?
Stadionin budjetti ylittyy 100 miljoonalla ja se on ihan ok.
Kaikki on hyvin


Ja Helsingin tuhlaviikot sen kun porskuttaa!!

#6 kirjoitettu 18.08.2020 15:57

Lisään tähän, että : is the american dream dead??

#7 kirjoitettu 18.08.2020 16:32

geeli kirjoitti:
Lisäisin tähän, että must tuntuu ja on tuntunut jo monta vuotta, että ennen kun korkealla kouluttautumisella oli senjälkeisen työn palkkaan merkittävä vaikutus, niin nykyään valmistutaan hyvilläkin papereilla työttömäksi. Tätä kautta sitten on vaikea nostaa tulotasoaan. Vaikeaa ja vaikeampaa kuin aiemmin on siirtymä köyhästä rikkaaksi. Se nousu köyhyydestä, joka pitää yllä niitä varsinkin nuorten unelmia, on tehty hankalammaksi. Tähän luulen, että on syynä se, että rikkaimmat pitävät omaisuudestaan tiukasti kiinni ja ovat vallassa...


Minulla on tästä(kin) muutama näkövinkkeli

1) keskittyminen syö erityisesti akateemisten työpaikkoja

Suomessa on aiemmin ollut hirveä määrä esimerkiksi itsenäisiä paperiteollisuusyhtiöitä, joilla kaikilla oli omat organisaationsa. Sitä mukaa kun fuusioituminen eteni, putosi joka kierroksella merkittävä määrä paikallisen johtotason työpaikkoja vaikka tehtaita jäikin toimimaan. Mitä nyt on jäljellä? StoraEnso, UPM, Metsäliitto ja pari pienempää yritystä; työpaikkoja murto-osa aiemmasta määrästä.

Pankkisektori on toinen hyvä esimerkki. Näillä nurkilla oli oma osuuspankki Kotkassa, Anjalankoskella, Pyhtäällä, Haminassa ja Virolahdella. Nyt ei ole yhtään ja Kouvolasta käsin operoivan Kymenlaakson Osuuspankin konttoreiden määrä on lähes olematon. Kaikki pankin toimitusjohtajat, konttorijohtajat, markkinointikamreerit, luottojohtajat, kulutusasiakas- ja yritysjohtajat ovat poissa. Nordealla oli vastaavasti täyden palvelun konttorit samoissa paikoissa ... vaan ei ole enää. Säästöpankitkin menivät pääosin konkurssiin kuin myös HSOP, KOP, STS yms. ovat poistuneet kartalta.

Kuntien liitokset vievät valtavan määrän koulutettujen ihmisten työpaikkoja. Kouvolan seudulla oli 7 kuntaa, nyt niitä on yksi. Kunnanjohtajia, kunnansihteereitä, kamreereita, toimialajohtajia, kulttuurihenkilöstöä jne. jne. on jäljellä n. 1/5.

Näitä esimerkkejä olisi ihan kuinka paljon tahansa ihan täältä kotinurkilta. Kaikilla noilla sektoreilla oli hyvin paljon mm. humanistejä palkkalistoillaan.

2) koulutettuja tuntuisi olevan paljon enemmän kuin aiemmin eikä se välttämättä vastaa työmarkkinoiden tarpeita

Tuntuu vähän sille, että osittain koulutetaan kouluttamisen ilosta. Vastaako annettava koulutus työnantajien tarpeita vai koulutetaanko ihmisiä vielä aloille joissa työnsaanti on hyvin epätodennäköistä. Miksei lääkäreitä kouluteta lisää kun niitä haalitaan tänne kissojen ja koirien kanssa Baltiasta ja Venäjältä? Miksi tietyt IT-alat joutuvat edelleen etsimään henkilökuntansa ulkomailta (enkä tarkoita nyt mitään halvalla ostettavia softanpätkiä).

Koulutuksen tuella voi vieläkin tulla rikkaaksi etenkin jos on hyvä ja tuore business-idea olemassa ja osaa myös hyödyntää sen. Firma käyntiin, liikevaihdon kehityskäyrät kohti kattoa ja parin vuoden päästä yrityskaupalla miljoonat taskuun.

Pelkällä palkkatyöllä rikastuminen onnistuu todella harvoille isojen yrityksien johtoon pääseville eikä se ole ollut hirveän tavallista enää pitkään aikaan ellet satu olemaan teollisuussuvun jälkikasvua. Varakkaaksi voi päätyä, mutta ei rikkaaksi.

3) pitävätkö rikkaat rahansa tiukemmin kuin aiemmin?

Eiväthän rikkaat ole koskaan levitelleet rahojaan ympäri maisemaa vaan niistä pidetään hyvää huolta. Kukaan ei pysty säilyttämään omaisuuttaan siten, että pitää sen pankki- tms. tilillä nollakorolla. Rikkaat ihmiset (pl. vanhuudenhöperöt) ovat älynneet sen miten raha pistetään poikimaan. He sijoittavat pääomansa tuloatuottaviin kohteisiin, jotka valitettavasti sijaitsevat aiempaa suuremmalta osin ulkomailla, joten pääoma ei enää välttämättä jää tänne pyörimään. Yksi merkittävä syy on sopivien sijoituskohteiden väheneminen Suomesta, jonka pörssin tarjonta on monella sektorilla todella ohutta.

Myös eläkeyhtiöt sijoittavat nykyisin paljon ulkomaille, koska niiden säännöt estävät kaiken rahan sijoittamisen Suomeen, mikä onkin erittäin viisasta eläkkeensaajien näkövinkkelistä. Hajautus on sijoitustoiminnan kulmakiviä.

#8 kirjoitettu 18.08.2020 17:21

IT: Olen pessyt silmäni sen verran huolella vuosien saatossa että minun asenteeni näihin tutkimuksiin on se, että ne kuvastavat kovin usein teettäjänsä lähtökohtia. Olisiko tutkimuksen ohjausryhmä hyväksynyt otsikon "kaikkien ryhmien tulot kasvavat Suomessa"? Enpä jaksa uskoa. Samasta aineistosta saadaan väännettyä kovin erilaisia otsikoita ja nostoja kun niin halutaan. Otsikko on selvästi laadittu sellaiseksi, että se kuvastaa tilaajan viitekehystä ja läpäisee mahdollisimman monen median portinvartijan. Muutakin saa uskoa jos haluaa mutta tämä on minun mielipiteeni eikä se millään vääntämisellä tule muuksi muuttumaan.

Otsikoin ensimmäisen kirjoitukseni "Otan tähän vähän toisenlaisen kokonaistuloja käsittelevän tulokulman". En osaa pitää ongelmana sitä, että samaan asiaan löytyy muitakin, perusteltuja mielipiteitä.

Olen tuntenut työni kautta muutamia oikeastikin rikkaita henkilöitä. Ehkä minulla on käynyt moukan tuuri, mutta he ovat osoittautuneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta mukaviksi ja avuliaiksi henkilöiksi, jotka ovat halunneet että kaikki businekset yhtiössä hoidetaan "by the book". Tämä yksi poikkeus yritti kusetusta yrityskaupassa ja sai hirveän raivarin kun poltin hänet verekseltään kaupantekotilaisuudessa virheellisesti laaditusta tilinpäätöksestä.

Siihen miten Helsingin seudulla saadaan pienituloisten tulot riittämään, ei löydy vastausta ennenkuin ne "joku"-otsikkoni alla olevat asiat saadaan muuttumaan. Ja nehän eivät muutu, koska edunsaajia on niin paljon ja heillä on todellista valtaa asioiden suhteen; toisin kuin meillä täällä. Sekin kannattaa huomioida, että noihin edunsaajiin sisältyy todella suuri määrä yhteiskunnallisia toimijoita eikä niinkään ns. rikkaita.

#9 kirjoitettu 18.08.2020 19:02

Minusta on vähän kohtuutonta nostaa rikkaat (joita Suomessa on todella vähän) jotenkin vastapainoksi ihmisten toimeentulo-ongelmiin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Niihin syylliset löytyvät ihan jostain muualta eli isolta osin yhteiskunnan toimijoista.

Jos "syyllisiä" halutaan hakea niin otetaan nyt vielä esimerkiksi asuminen:

- kaupunki: tonttien hinnat, vuokratasot, rakennusmääräykset ja kaavoitusmaksut --> syyllinen = kaupunki ja sen luottamushenkilöt
- Ay-taustainen Kojamo, eläkeyhtiöt ja muut "yleishyödylliset yhteisöt": asunto-osakkeiden rakennuttaminen ja hamstraus tuottotarkoituksiin --> syyllinen = ao. yhteisöt ja niiden luottamushenkilöt
- maanomistajat, grynderit, rakennusliikkeet, yksityissijoittajat : kustannusten ja vuokrien nousu --> syyllinen = yksityiset yritykset ja -sijoittajat
- julkinen sektori: liian pienet sosiaalituet --> syyllinen = yhteiskunnan luottamushenkilöt

Yksityisen sektorin rooli on tuossa paketissa kaiken kaikkiaan varsin rajallinen, minkä lisäksi kaupungilla on pakkolunastusoikeus tarvittavaan maaomaisuuteen jos joku yksityinen toimija alkaa liian hankalaksi. Asian kuntoonlaitto vaatii tiukkoja päätöksiä yhteiskunnan päättäjiltä.

En voi mitenkään pitää perusteltuna sitä, että Helsingin alueella toimivien yrityksien pitäisi nostaa palkkoja vain siksi, että alueella on em. tekijöistä johtuen kohtuuttoman suuret asumiskulut. Ei tavallisilla yrityksillä ole mitään osuutta tähän suurimpaan ongelmaan.

Eivätkä pk-seudun yritykset pelkästään keskenään kilpaile vaan muiden suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa, ja niillä on jo lähtökohtaisesti mm. muita korkeammat toimitilakulut vastattavinaan. Miksi niiltä pitäisi vielä löytyä ylimääräistä rahaa täysin busineksensa ulkopuoliseen asiaan?

#10 kirjoitettu 18.08.2020 19:14

Lähinnä tuohon Anttij:n kommenttiin koulutettujen määrästä ja työmarkkinoiden tarpeista:

Noh. IT-alalla koulutettavat aiheet muuttuvat nopeasti eli materiaalit ja aiheet vanhenevat n. kahdessa vuodessa, mikä aiheuttaa omat haasteensa. Tätä vasten koulutus ei täysin vastaa työnantajien tarpeita. Esimerkkinä mainittakoon, että meille ei AMK:ssa opetettu opiskeluaikanani vuosina 2010-2016 yhtäkään kurssia JavaScriptiä, joka on ainankin frontti-puolen web developerin työkalupakissa aika painava tekijä.

Kukaan ei tuntunut uskaltavan mitään firmoja meidän luokaltakaan alkamaan perustaa. Pelifirmojakin syntyi tietääkseni vain yksi. Se työllisti kourallisen eri pituisiin työsuhteisiin eli mm. tutkintoon kuuluvien työharjoitteluiden suorittamisiin tai lopputöihin. Pelialasta ennustettiin isoa työllistäjää. Toisin taisi käydä.

Yksi iso tekijä oli Nokian katoaminen. Se työllisti ja koulutti työkokemusta antaen paljon insinöörejä. Näin myös heidän varallisuutensa kasvoi. Nokia työllistäjänä ja kouluttajana hävisi...

Paljon jäi opiskelijan itsensä varaan, mistä ja minkälaisista aiheista hankkisi lisää osaamista ja niin sanottua harrastepohjaa. Tämä johti siihen, että lahjakkaimmat osaajat ja ne jotka käyttää kaiken vapaa-aikansa harrastaessaan alaa, saavat ne ainoat työpaikat ja loppu on kiinni itsestä. Paljon kyllä koulutetaan turhaan. Määrä on korvannut laadun. Monet päätyvät täysin eri töihin kuin mihin heidät on koulutettu.

IT-alalla on tarjolla kuitenkin tällä hetkellä itseäni kovasti kiinnostavia mahdollisuuksia käyttäjätuessa, jossa yhdistyy asiakaspalvelu, käyttäjäkokemus ja tekninen asiantuntemus. Siihen suuntaan oma tuleva ja nykyinen työni todennäköisesti suuntautuu. Kuvan näkee selkeämmin, kun miettii väestön ikärakenteen kehitystä eli mihin se on menossa sekä kuinka monelle vanhukselle pitää opettaa esim. internetin peruskäyttöä...Tämän kaltaisissa tehtävissä töitä tuntuu riittävän tai ainakin siltä näyttäisi. Tekniikan kehitys ja väestön vanheneminen tuntuu olevan se toimiva työtä luova yhtälö tällä hetkellä...(ainakin itselleni)

#11 kirjoitettu 18.08.2020 19:30

Geeli: minusta tuntuu sille, että olet osunut ihan oikeaan noissa urakaavailuissasi. Osaavaa IT-tuki-ja asiakaspalveluväkeä, joka osaa selittää asiat hermostumatta ja ns. suomeksi, tarvitaan aina ja kasvavassa määrin.

Nokia oli Suomelle iso menetys; sehän taisi huippuvuosinaan kattaa useammankin prosentin valtion budjetin tulokertymästä. Nokian optiomiljonääritkin kerryttivät verotuloja kymmenien ja kymmenien miljoonien edestä. Paljon meni rahaa ja paljon meni työpaikkoja. Todella huono homma, ja huonommaksi muuttuu kun laskee mukaan kaikki Nokian alihankkijatkin (ja niitä oli todella paljon).

#12 kirjoitettu 18.08.2020 19:36 Muok:19.08.2020 07:40

Jotain tähän asunto-ongelmaan pitää keksiä.

En todellakaan kannata systeemiä, missä yhteiskunnan tuki valuu suoraan kenen tahansa vuokranantajan taskuun. Sehän on kaiken lisäksi lähes riskitöntä busnessta jos yhteiskunta maksaa ison osan tuotosta. Ja jos ei ole riskiä, ei tuotto-vaatimuksen pidä olla 8% vaan paljon sen alle. Tässä on jo vähän ikiliikkujan ominaisuuksia.

#13 kirjoitettu 19.08.2020 06:42 Muok:19.08.2020 09:52

Erityisesti ongelmissa ovat Suomen kokoiset taloudet, joiden painoarvo kansainvälisissä kuvioissa on next to nothing. Sen takia täällä joudutaan olemaan korostetusti varpaillaan kilpailukyvyn suhteen. USAn kokoinen alue voi kuvitella pärjäävänsä täysin omillaan, mutta ei kovin moni muu. Saksakin pyörii hyvin pitkälle tuontienergian varassa.

Aiemmin mainittu Nokia on tästä karu esimerkki. Ensin puhelimia tehtiin Suomessa ja Saksassa, sitten mm. Romaniassa ja lopunperin mm. Kiinassa. Tuotanto siirtyi joka kerralla aiempaa halvempien tuotantokustannusten perässä uuteen entistä eksoottisempaan maahan koska kaikki muutkin puhelinvalmistajat tekivät niin kilpailusyistä. Piti saada riittävää laatua mahdollisimman halvalla. Tunnen asiaa jonkin verran koska olen toiminut hallituksessa yhdessä Nokian kumppaniyhtiöistä, joille Nokian johto piti säännöllisiä katsauksia toiminnastaan.

Nokian siirtyminen ulkomaille veti perässään koko joukon kumppaneita (=alihankkijoita), koska myös alihankkijoilla piti olla "kilpailukykyiset" tuotteet Nokiaa varten ja koska puhelimien valmistuksen nopea logistiikka edellytti toimimista samalla alueella.

Olisiko ollut mahdollista, että puhelinvalmistajat olisivat jotenkin sopineet, että tuotanto pidetään länsimaissa? Ei koska (a) kilpailuviranomaiset eivät olisi hyväksyneet tällaista sopimista (b) omia kilpailevia puhelimiaan tekivät vähitellen myös ns. halpamaat omalla kustannustasollaan (c) maapallon köyhimmillä alueilla ei olisi ollut varaa ostaa kuin muutamia länsimaisia puhelimia joten jättikokoinen markkina olisi jäänyt täysin tyhjäksi odottamaan halpamaiden puhelimien valmistumista.

Olisiko Nokia voinut säilyttää tuotannon Suomessa? Ehkä, mutta silloin siitä olisi tullut korkeintaan pieni erikoispuhelimien valmistaja. Olisiko se vielä hengissä? Ei, koska sen resurssit eivät olisi riittäneet tarvittaviin tuotekehityskuluihin. Halpamaiden kehittämät puhelimet ja niihin liittyvä muu tekniikka ovat ihan riittävän hyviä lähes mihin käyttöön tahansa.

Summa summarum: jos Suomi ryhtyy omapäisiin ratkaisuihin esim. palkanmaksutasossa tai työaikajärjestelyissä (kuten esim. nelipäiväinen työviikko entisellä palkalla), voimme alkaa sammutella valoja Suomi Oy:ssä. Kysymys ei ole työnantajien pahantahtoisuudesta vaan pakkoraosta, johon kansainvälistyminen ja meitä alhaisemman kustannustason maat ovat meidät ajaneet.

Koska olen inhorealisti, en näe mitään toimivaa keinoa millä Suomi voisi tähän tilanteeseen vaikuttaa. Loppua tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä vaan te nuoremmat voitte alkaa kauhulla odotella sitä milloin Afrikan olosuhteet vakiintuvat niin paljon, että tuotantoa alkaa siirtyä sinnekin. Halpamaiden väestönkasvu takaa sen, ettei tuotannon vaatimasta työvoimasta tule ikinä olemaan pulaa.

Lopputulemana tästä kaikesta on se, että elintaso mm. Suomessa tulee väistämättä laskemaan merkittävästi ilman korona- yms. epidemioiden aiheuttamia lisäkulujakin.

#14 kirjoitettu 19.08.2020 07:01

Kiina pystyy tällä hetkellä valmistamaan tuotteita henkilöautoista älypuhelimiin tehokkaasti ja myymään niitä halvempaan hintaan kuin muut kansainväliset kilpailijat. Huawei tosin joutui luopumaan Googlen ohjelmistoista. Taisivat kehittää Androidin tilalle jonkin oman käyttöjärjestelmän.

En tosin ole varma, saavatko kiinalaiset insinöörit kuitenkaan ihan niin hyvää palkkaa kuin ne suomalaiset Nokiassa työskennelleet aikanaan.

Kiinasta saattaa tulla kaikkein vaurain valtio maailmassa varsinkin, kun katsoo, millaisissa vaikeuksissa USA on tällä hetkellä jo koronaviruksen torjunnan kanssa. Suomen tilanne on vaikea. Ehkä kansainvälinen yhteistyö muuttaa tilannetta. Saataisiin lisää osaajia, sekä opiskelijoita, opettajia että osaajia, ulkomailta.

#15 kirjoitettu 19.08.2020 07:36

Ulkomaiden businekset johtavat mielenkiintoisiin kuvioihin.

Olen ollut perustamassa kaupallista edustustoa Moskovaan, ja edustustoon piti tietysti palkata paikallinen osaaja. Tarjokkaita ei ollut kovinkaan montaa, mutta lopulta löysimme (lue "ostimme") sopivan henkilön, jolla oli tarvittavaa kokemusta toimimisesta länsimaisessa yrityksessä ja riittävä englanninkielen taito.

Palkkaa maksoimme sikäläisiin olosuhteisiin nähden reilusti eli n. 6 kertaa venäläisen keskipalkan verran, mutta kuitenkin n. 50% vastaavasta suomalaisesta palkasta. Ongelmia alkoi tulla nopeasti, koska inflaatio Venäjällä oli yli 20%. Ensimmäisen TES-korotuksen (n. + 2%) jälkeen edustajamme otti yhteyttä minuun ja valitti että hänen ostovoimansa oli heikentynyt -20% vuoden aikana. Korotimme hänen palkkaansa n. +20% koska halusimme pitää hänestä kiinni ja koska tiesin Venäjän asioita seuraavana, että esitetty perustelu oli täysin validi. Sekin oli hyvin tiedossamme, etteivät venäläiset yhtiöt suorittaneet vastaavia korotuksia. Toinen vaihtoehto olisi ollut aloittaa uuden henkilön etsiminen, mutta siihen emme halunneet ryhtyä koska emme kuitenkaan olisi löytäneet halvempaa vastaavat ominaisuudet omaavaa henkilöä.

Sama kuvio toistui myös seuraavina vuosina, ja aika nopeasti hänen palkkatasonsa oli sama kuin Suomessa. Lopputulemaa en tiedä, koska luovutimme edustuston toiselle suomalaiselle yhtiölle n. viiden vuoden jälkeen enkä tiedä sitäkään onko edustustoa enää edes olemassa.

Nokian kiinalaiset kielitaitoiset insinöörit olivat arvatenkin samassa asemassa kuin venäläisen edustomme virkailija eli kysyntää oli enemmän kuin tarjontaa. En minäkään usko, että samat henkilöt saavat enää "Nokia-palkkoja" esim. Huawein leivissä koska kilpailu työpaikoista siirtyi ihan eri tasolle heti kun kielitaitovaatimus muuttui.

#16 kirjoitettu 19.08.2020 12:28

Kyllä minulla on tuo globaali viitekehys jokseenkin hyvin hallussa. Taisin joskus mainita, että kansantaloustiede on ollut sivuvastuuaineeni, vaikka siitä onkin jo aikaa yli 30 vuotta. Silloin muistin tenteissä jopa vuosilukuja ja teoreetikkojen nimiäkin. Käytännön toimet muualla kuin miniyrityksissä onnistuvat aika harvoin jos ei tiedä mitä laajemmassa ympäristössä tapahtuu. Minua kiinnostaa teorian yksityiskohtia enemmän se, mitä siitä seuraa.

Koska olen perusluonteeltani tekijä enkä teoreetikko, on itselleni aina ollut tärkeämpää pureutua teorian käytännön sovelluksiin, joihin olen päässyt tutustumaan liiankin läheltä mm. 70-luvun öljykriisin ja 80-luvun valuuttasäännöstelyn purun seurauksia parsiessani tai yrittäessäni 90-luvun luotsata johtamaani yritystä ulos pankkikriisin aiheuttamista korko- ja rahoitusongelmista. Kovasti ikävällä tavalla tuttuja ovat myös vaikkapa 2000-luvun kansainvälisten some/mediajättien Facebookin ja Googlen vaikutukset suomalaiseen mainonnan kenttään. Kaikki nuo ovat johtuneet globalisaation kehittymisestä ja sääntelytalouden purkamisesta.

Tietynlaiseen maailman pienenemiseen vaikuttavat mm. jatkuvasti kehittyvät liikennevälineet, tietotekniikka ja ihmisten olennaisesti parantunut kielitaito. Näillä on ollut suuri vaikutus siihen, että kansallisesta onkin äkisti tullut kansainvälistä ja kansainvälisestä kansallista.

Olen töissä huomannut, että tavalliset ihmiset omaksuvat asioita merkittävästi paremmin kun niitä esittää käytännön esimerkkien kautta. Pelkän teorian varaan rakennetusta powerpoint-esityksestä ei juuri kukaan muista mitään tilaisuuden jälkeen; sekin virhe on joskus tullut tehtyä. Kun tuota "jalkauttamista" on tehnyt kymmeniä vuosia kansantajuisella tavalla, niin en nyt enää jaksa muuttaa tyyliäni täälläkään.

Rohkenen kuitenkin epäillä, että mikään kotimaan asioiden kautta lähestymäni teema ei ole mitenkään ristiriidassa teoriaan. Yksi käytännön fakta on se, että jos iso ja pieni ratas asetaan kohdalleen niin pienen rattaan pyörähdys ei juurikaan liikauta suurempaa ratasta mutta kun suuri rata liikuu, alkaa pienessä rattaassa hemmetinmoinen vipellys. Suomi on näissä kisoissa todella, todella pieni ratas.

Toinen katsoo asiaan liittyvää teoriaa, toinen sitä mitä siitä on käytännössä seurannut tai arvattavasti seuraa. Tavallaan sama asia, mutta eri lähestymistapa.

Muistan kun useita alan kirjojakin kirjoittanut Pekka Sutela sanoi 90-luvun puolessavälissä täällä olleessa yleisötilaisuudessa, ettei Venäjän kanssa kannata ryhtyä mihinkään businekseen koska kaikki sen talouteen liittyvät tunnusluvut ovat pelkkää katastrofia. Myhäilin itsekseni, koska olimme toimineet täysin päinvastoin, tehneet jo muutaman vuoden ajan kauppaa venäläisten kanssa ja kasanneet sievoiset voitot täysin riskittömällä tavalla eli ennakkomaksuilla. Tässä tapauksessa käytäntö päihitti tunnusluvut, koska riittävän suuri taloudellinen murros avaa aina myös uusia mahdollisuuksia. Se todisti myös sen, ettei kehnokaan keskiarvo ole suinkaan sama kuin koko kuva.

#17 kirjoitettu 19.08.2020 13:46

Yksi olennainen pointti tuossa "teollisuuden kehittymisessä" on se, mitä tilastoidaan ja miten. Sinä kun olet nyt perehtynyt aiheeseen niin varmaan osaat sanoa:

- Sisältyykö esim. suomalaisiksi luettavien Stora Enson ja UPM:n tuotantolukuihin kaikki se mitä tuotetaan ... myös muualla kuin Suomessa?

- Erittäin moni suomalainen yhtiö kerää liikevaihtoa ulkomailta, jossa on yhä enemmän ja enemmän myös niiden kirjoilla olevia työpaikkoja. Mihin nämä työpaikat kirjataan tilastoissa? Entä mihin kirjataan yhtiöiden kirjoilla ulkomailla olevien suomalaisten työpaikat? Fortumin liikevaihdosta tulee Suomesta kohta enää murusia.

- Erittäin monella suomalaisella teollisuusyrityksellä on mittavaa palveluliikevaihtoa (mm. huollot esim. Kone, Cargotec, Konecranes) jonka osuus saattaa lähennellä puolta liikevaihdosta; ovatko nämä tilastoissa teollisuutta vai palvelua? Onko esim. Etelä-Amerikassa sijaitsevan huoltokeskuksen liikevaihtokin palveluvientiä?

- Miten tilastossa huomioidaan jalostusasteiden muutokset (on ihan eri asia viedäänkö puolivalmisteena sellua vai täysin valmista paperia)?

Nuokin kun tietää, niin voi vähän tarkemmin pohtia miten asiat ovat.

#18 kirjoitettu 19.08.2020 16:54 Muok:19.08.2020 16:55

Kiitos kun viitsit kaivella. Huolestuttavin tieto tuossa ovat ns. perusteollisuustyöpaikkojen vähentyminen Suomessa, joka tuntuu vaan jatkuvan ja jatkuvan.

Ihan lähiesimerkki kertoo että Kymenlaaksosta on suljettu n. 15 vuoden sisään muutamiakin suurehtoja paperitehtaita: StoraEnso Summa, Myllykoski Oy Kouvolassa ja Voikkaan Paperitehdas Kouvolassa. Huippuvuosina 60-70-luvuilla tehtaat tarjosivat tuhansia työpaikkoja joihin osaamiseksi riitti koeteltu kansalaiskunto. Ennen lopetusta voidaan puhua enää joistakin sadoista työpaikoista, koska tehtaita voidaan ajaa alas kone kerrallaan sulkematta koko laitosta. Jonkinmoiselle paperitehtaiden short-tappolistalle on viime päivinä arvioitu kuuluvan ikävä kyllä StoraEnson Anjalankosken paperitehdas.

StoraEnso Kotkan tehdas löysi onneksi yksityisen toimijan, joka on kehitellyt mm. täysin muovittomia kertakäyttökuppeja ja pärjää ilmeisen hyvin löydettyään sopivan markkinaraon. StoraEnson Sunilan sellutehdas suljettiin jo kertaalleen, mutta avattiin puolen vuoden päästä uudelleen kun sellun markkinahinta ampaisi rajuun nousuun. Kuvaavaa on se, että lähes koko entinen henkilökunta oli "vapaana" kun työvoimaa alettiin kerätä takaisin.

Mitä on tullut tilalle? Google osti Summan tehtaan konesaleikseen ja on tehnyt isoja laajennuksiakin. Työpaikkoja on rakennusaikana paljon, mutta vakituisesti arvioni mukaan joitakin satoja; entisille paperimiehille tuskin yhtäkään. Voikkaalla tehdaskiinteistöstä on tullut pienempien yhtiöiden keskittymä, johon muutamat paperitehtaan kunnossapidon asentajat ovat päässeet töihin. Myllykoskesta en osaa sanoa sen tarkemmin.

Luin jokunen vuosi sitten artikkelin jonka perusjuoni oli selvä: yli viisikymppinen paperimies ei töitä ole saanut eikä hänestä saisi kouluttamallakaan sairaanhoitajaa tai IT-osaajaa. Helppo uskoa, ikävä kyllä.

Toinen asia joka noista luvuista käy ilmi on se, että työpaikkoja on merkittävä määrä ulkomailla tavallisen suomalaisen työntekijän ulottumattomissa. UPM:n jätti-investoinnit eivät sijoitu Kuusankoskelle, vaan Uruquaihin.

Näihin työpaikkoihin on iskenyt ensin automaatio/tekninen kehitys, sitten ulkomaan halvemmat tuotantokustannukset ja viimeaikoina paperimarkkinan sulaminen. Sellua sentään tarvitaan vielä nettikaupan pakkauskartonkien valmistukseen.

Metsäteollisuus on ollut vuosikymmeniä teollisuuden merkittävä tukijalka, joka tuntuu lahoavan aivan liian nopeaan tahtiin.

#19 kirjoitettu 19.08.2020 17:37 Muok:19.08.2020 17:37

joopa, sellulle on onneksi pikku hiljaa löytymässä muitakin käyttöalueita vaatteista alkaen. Sitäpaitsi suomalaisesta puusta tehty sellu on kuulemma kestävämpää kuin eucalyptus-sellu erilaisen kuiturakenteensa vuoksi, joten sillä on ilmeisesti samalla paremmat kierrätysmahdollisuudet.

Sitten ovat nämä biotehdashankkeet. UPM:n suunnittelupöydällä on aika iso hanke jonka paikaksi on kaavailtu Kotkan satamaa. Saas nähdä kuinka tuossa käy; toivottavasti hyvin.

#20 kirjoitettu 19.08.2020 17:55 Muok:19.08.2020 17:56

IT kirjoitti:

En välttämättä ole tästä kanssasi eri mieltä, mutta ihan periaatteessa haluan nostaa esiin sen kysymyksen, että:
- pitääkö samasta työstä saada sama palkka kaikkialla Suomessa?
- ja kuinka työvoiman kysynnän ja tarjonnan pitäisi vaikuttaa palkkoihin?

Koskapa esim. USA:ssa on eri kaupunkien ja alueiden välillä hyvinkin suuret palkkaerot eri ryhmissä... Tuossa Brookings Institutionin analyysi USA:n alueellisista palkkaeroista:

Brookings - Where work pays

¤ Tuon mukaan:
- Top 30 alueilla tienataan keskimäärin 20% enemmän kuin on kansallinen mediaanitulo
- Top 30 alueilla tienataan keskimäärin 37% enemmän kuin kansakunnan Bottom 30 alueilla

¤ Tuossa ammattikohtaisia palkkaeroja:
- Keittiötyöntekijän vuosiansiot ovat Indianassa reilut USD 11k, kun ne ovat San Franciscon alueella USD 25k
- Sairaanhoitajan vuosipalkka Georgiassa USD 40k ja San Franciscon alueella USD 100k

Nuo ammattikohtaisten palkkaerojen jakauma eli erojen suuruus myös vaihtelee ammateittain... Esimerkiksi rekkakuskien palkoissa on vähemmän alueellisia eroja...

Ja sitten tietty asumiskustannukset ja muut elämisen kustannukset vaihtelevat alueittain USA:ssa hyvinkin paljon...

¤¤¤
Kysynkin, että pitäisikö Suomessakin ottaa elinkustannukset paremmin huomioon alueellisesti palkkoja sopiessa? Esimerkiksi paikallisen sopimisen muodossa? Toisaalta voi kysyä, että onko maaseudulla taas enemmän liikkumiseen ja autoiluun liittyviä kustannuksia? Onko elinkustannukset siis suht samat kaikkialla Suomessa?

Ja toisaalta olisiko aluepoliittisesti edes viisasta antaa palkkojen lähteä erkanemaan toisistaan eri puolilla Suomea?


Tuossa on pari pointtia, jotka vaikuttavat asiaan.

Aiemmin monissakin TES-sopimuksissa oli eri paikkakuntakalleusluokat ja Helsinki lähiympäristöineen oli ns. 1 luokassa ja muut 2:ssa. En tiedä nykytilaa, mutta ainakin joissakin sopimuksissa ko. luokkia yhdisteltiin ja ne käytännössä poistuivat.

Toisekseen ainakin SAK ajaa vahvasti "samasta työstä sama palkka ideologiaa". Siinähän pääpaino on yksiselitteisesti työtehtävissä eikä työn sijaintipaikassa.

Yrityksen palkkapolitiikassakin tulee ongelmia jos/kun samoja tehtäviä on eri paikkakunnilla ja niistä maksetaan erilaisia palkkoja. Tämän tiedän omasta kokemuksesta. Työrauha säilyy parhaiten kun maksaa kaikille sopimuksien mukaan.

Elinkustannukset ovat ihan erilaiset eri puolilla Suomea. Erot ovat järkyttävän suuria. Vanha esimerkki, joka kuvaa kuitenkin tilannetta: kerroin takavuosina entiselle pomolleni paljonko maksoin talostani kun seisoimme sen pihalla. Pomo ihmetteli talon hintaa ja tuumasi, että kehä III:n sisäpuolella tuosta olisi joutunut maksamaan 7-8 -kertaisen hinnan. Tilanne taitaa olla nykyisin vielä hullumpi. Erot ovat niin suuria, että niitä on mahdotonta keriä umpeen palkkapolitiikalla.

Paikallinen sopiminen tuskin auttaa tähän, koska sopimuksethan saa ylittää nytkin ihan koska tahansa.

Työvoimapula tai poikkeuksellinen osaaminen ovat yleensä se tekijä, joka johtaa siihen että työntekijällä on mahdollisuus hinnoitella itsensä yli sopimuspalkkojen. Esimerkkinä käyköön maalaiskuntien terveyskeskuslääkäreille tarjoamat lisäedut asunto- ja autoetuineen: pakko tarjota kun lääkäriä ei muuten saa .. ja hyvä jos saa sittenkään. Toinen esimerkki olkoon suomalaisten sairaanhoitajien houkuttelu rahalla ja eduilla Norjaan tai espanjalaisten hoitajien värväysyritykset mm. Kotkaan.

#21 kirjoitettu 20.08.2020 06:19

Otanpa kiinni tuosta sijoittamisesta, josta on yhtä monta mielipidettä kuin on sijoittajaakin.

Paljon on kiinni aikajänteestä eli tehdäänkö ns. päiväkauppaa vai sijoitetaanko pitkällä tähtäyksellä "keep and forget" -periaatteella. Kummallakin tavalla voi tehdä rahaa, jos on pelimerkkejä.

Ihan pienillä summilla ei kannata osakekauppaa tehdä, koska liian iso osa tuotoista valuu kaupankäyntikuluhin (esim. Nordealla min. 8 €/kauppa vaikka et ostaisi kuin kympillä; kulu laskee 5 €:oon kun kumulatiivinen palkkiosumma nousee tiettyyn tasoon 3 kuukaudessa).

Sijoittaminen johonkin indeksityyppiseen rahastoon on vaivattominta, mutta rahastot ottavat hallinnointipalkkion ( 1- 3 %/v. ) päältä pois. Jos rahasto tuottaisi 5 %/v. niin tuotoksi sijoittajalle ei ehkä jääkään kuin 2 %.

Itselläni on muutamia perusprinsiippejä Tami Tammisen tapaan. Ensinnäkin kaikkia munia ei saa laittaa samaan koriin mikä sijoittamisessa tarkoittaa hajauttamista. Minulle hajautus on sitä että
- sijoituskohteita on useita (salkussani on vuosien saatossa ollut satoja yhtiöitä)
- noudatan tarkasti määrittämääni enimmäissummaa jonka sijoitan yhteen yhtiöön
- ne sijaitsevat maantieteellisesti eri paikoissa (paitsi Afrikassa, Lähi- ja Kauko-Idässä, Etelä-Amerikassa ja entisen itäblokin alueilla)
- ne kattavat useita eri toimialoja ja
- sijoituksia tehdään tasaisesti pitkin vuotta

Sitten pari muuta prinsiippiä:
- sijoitan tarkoituksena pitää osakkeet eli en käy päiväkauppaa
- en koskaan käytä sijoituksiin lainarahaa
- osa rahoista kannattaa aina pitää käteisenä satunnaisen tarpeen tai vaikkapa hyvän ostotilaisuuden varalta
- sijoitan sen verran kun itselläni olisi vara menettää ilman että jokapäiväinen elämä siitä häiriintyisi sen suuremmin
- pitää hyväksyä se, että joistakin sijoituksista syntyy väistämättä tappioita
- en koskaan tee ns. paniikkiliikkeitä vaan luotan siihen että osakekurssit palaavat jollain aikajänteellä entiselle nousevalle uralleen

Sitten pitää päättää tavoitteleeko tasaista osinkovirtaa vai osakkeiden arvonnousua. Itse sijoitan vain vanhoihin ns. arvoyhtiöihin, joilla on tasainen ja mielellään nouseva historia osinkojen määrässä.

Itse en edes yritä arvailla minkä osakkeen kurssi voisi nousta parhaassa tapauksessa moninkertaiseksi jopa lyhyessä ajassa eikä sijoitussalkussani ole yhtäkään ns. start-up-yritystä, joissa riski on yleensä kaikkein suurin. Hyvälle kuulostava business-idea ei välttämättä pääty kuin konkurssiin jos ideaa ei osata kaupallistaa eikä kaikista lupaavista lääkeaihioista tule välttämättä koskaan kauppatavaraa, jos kliiniset testit eivät osoita lääkkeen riskittömyyttä ja/tai kiistatonta tehoa.

Koska osaan lukea kohtuullisen hyvin yhtiöiden tuloslaskelmia ja taseita, yritän kaivella osviittaa niistä. Olen valinnut pienimmän riesan tien eli ostan yhtiöiden analyysit Nordeasta. Tietojen saaminen ei ole ilmaista, mutta se säästää paljon vaivaa kun taloudelliset tunnusluvut yms. on kaikki laskettu valmiiksi.

Olen valinnut pari tunnuslukua jotka katson ostovaiheessa: P/E luvun ja P/B arvon. Ensimmäinen kuvaa osakkeen hintaa suhteessa yhtiön tuottoihin ja toinen hintaa suhteessa tasearvoon. Jos P/E on yli 15 ja P/B yli yhden jätän usein oston tekemättä. Moni muu menettelee eri tavalla, mutta minulle kelpaavat nuo kaksi helposti ymmärrettävää tunnuslukua.

Korona- tms. kriisin aikana P/E-luvut saattavat muuttua dramaattisestikin, mutta yritän katsoa kriisin jälkeiseen aikaan ja hyödyntää ostotilaisuudet. Jos on meneillään vähänkin pahempi pankkikriisi, katson lisäksi kuinka paljon yhtiöllä on velkaa; jos velkaa on paljon, jätän oston tekemättä.

Itse sijoitan ainoastaan osakkeisiin tai rahastoihin joissa on muutamista yhtiöistä kasattuja osakekoreja. En sijoita koskaan tuotteisiin joita en ymmärrä; niitäkin on tarjolla vaikka millä nimillä ja minkälaisia. Luottovakuutuksiin (osa "sijoitustuotteista" on todellisuudessa näitä) tai veikkauksiin (futuurit yms.) en osallistu liian suuren riskin takia.

Edellä olevan lisäksi pyrin arvioimaan ns. megatrendejä. Kun ihmiskunta kasvaa niin se tuntuisi vaikuttavan siihen että lääkkeitä tullaan tarvitsemaan lisää, joten pidän salkussani suuria lääkeyhtiöitä. Toinen painottamani sektori on telepalvelut, koska niiden tarve tuntuu kasvavan koko ajan; teleyhtiöistä valitsen niitä jotka ovat ykkösketjussa ainakin yhdellä markkina-alueellaan. Suosin myös suuria energiayhtiöitä, koska energian kulutus tuskin tulee loppumaan kovin äkillisesti.

Salkusta kannattaa huolehtia sen verran, että hyödyntää mahdolliset eri syistä johtuvat äkilliset kurssinousut myyntivoittoina ja realisioi huonot sijoitukset myyntitappioina sopivana hetkenä.

Kuten sanottua, noista voi olla montaa mieltä. Mutta joku linja sijoittamisessa kannattaa valita ja pitää, eikä kaikkia mahdollisia asioita pysty kukaan kuitenkaan huomioimaan. Olen matkan varrella saanut pankistakin tosi surkeita sijoitusneuvoja mistä syystä teen sijoituspäätökset itse enkä kysele keneltäkään mitään. Jos mokaan, niin syyllinen löytyy ainoastaan peilistä.

Kaikkia asioita on mahdotonta tai vaikeaa ennustaa. Olen tehnyt tappioita mm. siksi, että
- Talvivaara unohti etteivät Pohjois-Suomen ja Australian ilmastot olekaan samanlaisia (start-up riski realisoitui)
- Tsunami Japanissa johti siihen, että saksalaisetkin panikoivat ydinvoimalansa kiinni
- Meksikonlahdella posahtanut yksi öljylautta romautti lauttaa operoineen yhtiön arvon
- OPECin tuotantopäätökset romauttivat amerikkalaisen liuskeöljy-yhtiön arvon

Yöuneni eivät häiriinny vaikka markkinat sahaavat kuinka paljon. Tämäkin on erittäin tärkeä muistaa.

#22 kirjoitettu 20.08.2020 10:15

Kirjaa en ole lukenut, mutta mustasta joutsenesta on aina silloin tällöin ollut mitä ilmeisimmin kirjaan perustuvia artikkeleita.

Musta joutsen nousee yleensä esiin kun tapahtuu jotain täysin odottamatonta ja jolla on suuri vaikutus eli tapahtuu juuri niitä asioita, joihin ei voi mitenkään täydellisesti varautua. Joku voisi kutsua esim. Lehman Brothers-katastrofia sellaiseksi kuin myös vaikkapa täysin yllättäen syntynyttä, laajavaikutuksellista poliittista konfliktia tai sotatilaa. Tuo Japanin tsunami oli kyllä aikamoinen musta joutsen saksalaisille ydinvoimayhtiöille.

Jos joutsen on tarpeeksi suuri, niin siihen ei enää auta hajautus sen enempää kuin ns. hedge-rahastotkaan, joiden pitäisi toimia täysin toiseen suuntaan kuin mihin markkinat yleisesti ottaen siirtyvät. Minulla oli hedge-rahasto-osuus ennen Lehman-kriisiä, mutta pohjaanhan sekin upposi muiden mukana.

Oma sijoitusfilosofiani on erittäin lähellä defensiivistä strategiaa, jossa sijoitukset on valittu siten että heilunta suuntaan jos toiseenkin, ja etenkin alaspäin, olisi mahdollisimman pientä. Tavoittelen tietoisesti pienempää, mutta samalla myös varmempaa tuottoa motolla "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla".

Kun kurssit syöksyvät tarpeeksi alas, niin myyntivoittoja on äärimmäisen hankala tehdä mutta koetut, oikeilla toimialoilla toimivat yhtiöt maksavat lähes tavanomaisia osinkoja, koska kurssilasku ei välttämättä vaikuta niiden busneksiin mitenkään. Nähtiinhän se keväällä: kurssit dyykkasivat, mutta esim. teleyhtiöiden palvelut pelasivat vähintään entiseen malliin. Ihmiset tarvitsivat ruokaa ja lääkkeitäkin aika normaalisti jos ei suorastaan aiempaa enemmän.

#23 kirjoitettu 20.08.2020 12:32

IT kirjoitti:

Riskin karttaminen on siis yksi keino pyrkiä minimoimaan sitä epävarmuutta ja ennakoimattomuutta, jota esim. sijoitustilanteisiinkin liittyy... Toisaalta veikkaisin, että sijoitusmaailmassa on myös keskivertoväestöä enemmän niitä riskinottajia...


Noin se varmaan on, koska todelliset riskinkarttajat pitävät rahansa sukanvarressa tai korkeintaan pankissa.

Jos ajattelen itseäni riskiasteikolla, niin otan kohtuullisen riskin kun sijoitan vain osakkeisiin. Monihan hajauttaa omaisuuttaan esim. asunto-osakkeisiin, valtioiden lainoihin, valuuttoihin, raaka-aineisiin ja kultaan, joihin osakemarkkinoiden mustinkaan joutsen ei välttämättä iske liiann pahasti tai sen isku saattaa olla jopa positiivinen; kultahan on yleinen turvasatama siinä vaiheessa kun osakemarkkinat alkavat heilua ja kun kullan kysyntä kasvaa, sen hinta nousee.

Olen siis kokonaisuudessaan taipuvainen vähintäänkin kohtuulliseen riskiin, mutta yritän pienentää ottamaani riskiä defensiivisellä strategialla ja erityisesti sillä, etten operoi lainarahalla.

PS: valuuttakursseilla on muuten sijoittamisessa suuri merkitys: on ihan eri asia ostaa vaikkapa teleyhtiö AT&T:n osakkeita taalan eurokursilla 1,44 kuin 1,06.

#24 kirjoitettu 20.08.2020 15:50

Niin kummalle kuin se tuntuukin, niin sijoitus lähes nollakorkoisiin lainoihinkin voi olla joskus jopa järkevää. Jos oletetaan, että kaikki rahat ovat osakkeissa ja osakekurssit laskisivat vaikkapa -20 % niin sijoitusportfolio laskee tietysti saman -20%. Jos puolet salkusta olisi valtioiden lainapapereissa niin portfolion lasku olisikin vain -10%. Suunnilleen saman saavuttaa tietysti sillä että pitää rahat pankkitilillä, mutta yleensä käteisen osuudeksi suositellaan 10 - 15% eikä 50%. Luulisin (?), että esim. eläkevakuutusyhtiöillä ei välttämättä ole säännöstensäkään vuoksi mahdollista pitää 50% sijoitusomaisuudestaan käteisenä.

Kuten on nähty, niin pankitkin voivat kaatua eivätkä isot talletukset nauti talletussuojaa. Saksan valtio pystynee kuitenkin maksamaan lainansa pois; tai jos ei pysty on ns. piru merrassa. Jos on odotettavissa pankkikriisi ja todella kovat ajat, valtion lainapaperit suojauselementtinä voivat olla varmempia kohteita kuin moni muu vaikka tuoton odotusarvo olisi pyöreä nolla. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tällä ei tietysti ole juurikaan merkitystä.

-------------------

Erilaiset valuuttakorit eivät taida tällä hetkellä suoranaisesti koskea tavallisia arvopaperisijoittajia (tai ei niitä ole kukaan aktiivisesti tarjonnut), joten en ole perehtynyt niihin sen tarkemmin. Kauppoja ei ainakaan pysty tekemään kuin ostomaan valuutassa.

Tietysti sekin, että ostaa osakkeita useissa eri valuutoissa, on jonkinmoinen suojaus itsessään koska valuutoojen arvothan pruukkaavat muuttua toisiinsa nähden. Osakesalkkukin on tavallaan eräänlainen kori, jossa on eri painoilla erilaisia valuuttoja. Omassa salkussani on ulkomuistista mm. USD, GBP, SEK, NOK, EUR, DKK ja CHF. Käytännössä tapahtuu helposti niin, että kun esim. USD heikkenee ja EUR vahvistuu niin sijoitussalkun arvo ei hirveästi muutu kurssimuutoksien takia.

Erilaiset valuuttakurssien suojausmekanismit tai korkosuojaukset eivät yleensä ole ilmaisia ja niiden hinta riippuu suojausta tarjoavan tahon käsityksestä tulevaisuudesta. Jos riski esim. devalvaatiosta tuntuu kasvavan siellä missä se on mahdollista, devalvaatiosuojauksen kulutkin kasvavat. Jos suojauksen aikoo hankkia, se kannattaa yleensä tehdä ns. hyvän sään aikana. Näitä olen hankkinut firmalle mm. ennen 90-luvun alun pankkikriisiä.

Raaka-ainesijoituksiakin teen: ostan nimittäin öljysäiliön täyteen heti kun raakaöljyn kurssi putoaa alle 45 USD:n. Vaikka tuo ei tietysti ole valmiin tuotteen ulosmyyntihinta, ja vaikka jalostuskustannus ja -kate eivät muutu kun raaka-aineen hinta laskee, niin ero 2000 l:n öljylaskussa on aika suuri.

Mutta kuten todettua, nuo korijärjestelmät eivät ole ollenkaan ydinosaamisaluettani.

#25 kirjoitettu 20.08.2020 18:18

Pankki on joskus tarjonnut sekä valtion- että yritysten lainapapereita, mutta minustakin niitten logiikka jäi sen verran sumeaksi ja kun tuottokin oli arvioitu kovin matalaksi, jätin tarkemman selvittelyn sikseen.

Tässä on sitten esimerkki, jollaista kannattaa varoa jos eteen tulee. Sijoitustuotteen laatija on kerännyt esim. sata yritystä koriksi. Jos korissa tapahtuu esim. viidelle yritykselle luottohäiriö, niin se ei merkitse vielä mitään ja sijoituksen korkotuotto maksetaan normaalisti. Jos luottohäiriötapahtumia onkin kuusi, se alkaa jo syödä sekä tuottoa että sijoituksen pääomaa. Jos häiriöitä onkin kymmenen, menettää sekä maksamattomat tuotot että pääoman. Variaatioita on useita, mutta kaava on karkeasti tuon tyylinen. Kyse ei oikeasti ole edes sijoituksesta, vaan eräänlaisesta luottovakuutuksesta. Kupletin juoni on tietysti se, ettei korissa suinkaan ole parhainta luottoluokitusta nauttivia yrityksiä vaan joukossa on myös sellaisia, joiden konkurssiriskikin on todellinen.

#26 kirjoitettu 21.08.2020 06:22 Muok:21.08.2020 07:32

heh ... sijoituskokemusta ei sen enempää kuin 15 vuotta. Mutta onhan sekin 15 vuotta enemmän kuin sinulla.

Minulla ei myöskään ole kokemusta IT:stä joten hänelläkään tuskin voi olla kokemusta minusta.

#27 kirjoitettu 21.08.2020 06:43 Muok:21.08.2020 06:44

On noita ETF:iäkin joskus tarjottu, mutta en ole toistaiseksi sijoittanut. Aika monen tavallisen sijoitusrahastonkaan sijoituksen lunastusaika ei ole niin hirvittävän pitkä (aika usein vain joitakin päiviä).

Mutta tottakai julkisesti noteeratulla ja kaupankäynnin kohteena olevalla rahastolla on omat etunsa. Indeksin mukaan sijoittamisella kun on vielä tapana lyödä ainakin yksittäiset sijoituskohteet pitemmässä juoksussa, kuten jossain kohtaa jo totesitkin.

Koska rahastot edustavat omassa salkussani jatkuvuutta muutamien "ankkuriosakkeiden" (=osake, jota en edes suunnittele myyväni) kanssa, niin olen sijoittanut muutamaan ihan tavalliseen erään pankkiiriliikkeen rakentamaan "toimialarahastoon", jotka kukin sisältävät vain 2 -5 saman toimialan yhtiön osakkeita. Sijoitustähtäimeni rahastojen osalta on 5 - 6 vuotta, mikä on samalla em. rahastojen elinikä maksimissaan (eli rahasto realisoidaan tiettynä ennaltasovittuna hetkenä). Korkoa maksetaan 2 krt/v. eli tulovirta on aika tasainen jos homma ei täysin kuse ja pääoma palautetaan tietysti siinä vaiheessa kun rahasto puretaan.

#28 kirjoitettu 21.08.2020 08:51

kevennys

#29 kirjoitettu 21.08.2020 10:07

gettin’ dead serious

#30 kirjoitettu 21.08.2020 16:01

Vaikka hiphoppiin usein liitetään myönteisyys kannabista kohtaan, niin en minä ole käyttänyt sitä. Olen kyllä kokeillut, mutta en ole koskaan siitä pidemmän päälle innostunut.

Laillistamisen kannalla olen siltä osin, että kyllä hemmetissä pitäisi päästä tutkimaan laboratorio-oloissa tätä ainetta. Koska ei tiedetä vielä kovinkaan hyvin, minkälaisia mahdollisesti lääketieteellisiä hyötyjä niillä olisi. Jos mietitään vaikka psyyke- ja mielialalääkkeiden kannalta. Tai sitten kipulääkkeitä. Voitaisiin oppia muutenkin maailmasta lisää tutkimalla vähän tällaisten psykedeelien vaikutuksia. Näihin lukeutuu myös LSD, jota itse pidän aika lailla vaarallisena ja väärin käytettynä arvaamattomana päihteenä, sekä jotkin sieniperäiset aineet. Esim. saattohoidossa on jo käytettykkin LSD:tä.

Kaikki päihteet väärin käytettynä, mukaanlukien laillinen alkoholi, ovat vahingollisia terveydelle ja elämänlaadulle yleensä. Mutta tutkia pitäisi. Tämänhetkinen lainsäädäntö rajoittaa tutkimustyötä...

#31 kirjoitettu 21.08.2020 17:53 Muok:21.08.2020 17:54

Eipä ole kukaan missään eikä koskaan tullut tarjoamaan mitään huumetta, joten kokeilematta jäi.

Olen absolutistiperheestä kotoisin, mutta vieraille kyllä oli aina juomia tarjolla eikä koskaan pistetty pahaksi muiden alkoholin käyttöä. Olen itse ryypiskellyt viikonvaihteessa muun nuorison mukana heti kun täytin 18. Sitä myöhemminkin tuli otettua riittävän tanakasti sekä vapaalla että työtehtävissä; erityisesti Venäjällä, jossa vähänkin suurkaupunkeja sivummalla olisi ollut loukkaus isäntää kohtaan jos olisi jättänyt tarjotut vodkat juomatta. Hemmetinmoinen krapula olisi kyllä estänyt alkoholistiksi ajautumisen, jos se olisi ollut vakavasti otettavana uhkana, tai sitten minulta puuttuu "alkoholistigeeni".

Paljon tuntuu olevan vaikeita sairauksia, johin pikku pössyttely kuulemma auttaa. Lääkekäytön vaikutuksien tutkimisen voisi kyllä aloittaa nopeastikin, vaikka muuten en huumeiden laillistamisen kannalla olekaan. Mutta edellytän tietysti samalla, että jokaiselle Suomen kansalaiselle taataan 50 - 100 keskikokoisen sikarin saatavuus vuodessa.

#32 kirjoitettu 21.08.2020 18:44

AnttiJ kirjoitti:
Eipä ole kukaan missään eikä koskaan tullut tarjoamaan mitään huumetta, joten kokeilematta jäi. ]


Useinhan sitä tultiin tarjoamaan, mutta kokeilematta (oikeasti, oikeastaan) jäi. Pitäisikö sanoa valitettavasti?

Vieläkin tuolla Euroopan etelälaidalla tummat pojat tulevat kuiskimaan jotain ”hash”-lorujaan, mutta aika nopeasti nuo hilljenevät tai suutahtavat, kun vastaan ”Ya wanna buy or sell, mate?”

#33 kirjoitettu 21.08.2020 18:51

cedarbear kirjoitti:

Vieläkin tuolla Euroopan etelälaidalla tummat pojat tulevat kuiskimaan jotain ”hash”-lorujaan, mutta aika nopeasti nuo hilljenevät tai suutahtavat, kun vastaan ”Ya wanna buy or sell, mate?”


Tuo on se kuuluisa "Magic Words".

Minun lähes viikottain käyttämäni "Magic Words" on: "Voi kuule kun minulla on määräaikainen sähkösopimus voimassa marraskuuhun 2022 asti"

#34 kirjoitettu 21.08.2020 18:58 Muok:21.08.2020 18:58

Tuo cannabis ... tarkoitin oikeastaan sitä, että selvitetään lääkekäytön mahdolliset plussat ja miinukset Suomen oloissa. Apteekeissahan sitä tietysti myytäisiin, ja varmaan se tulisi vaatimaan joitain ylimääräisiä toimenpiteitä, turvalaitteita jne. Olen jotenkin vakuuttanut itseni siitä, että sillä voisi olla lääkkeenä oma paikkansa, vaan mistäpä minä sen varmaksi osaisin sanoa.

#35 kirjoitettu 21.08.2020 19:13

Tuohon jatkoksi sopii hyvin lause jonka keksin puolivahingossa kun torjuin kaikenkarvaisia tukipyyntöjä puhelimessa. Kun kerääjä oli ladellut alkulitaniansa niin keskeytin puhetulvan sanomalla: "Olen juuri eilen päättänyt ja jo sopinut, että kaikki hyväntekeväisyyteen varatut rahat annetaan haminalaiselle sotavammasairaalalle. Onko se teidän mielestänne huono kohde?" ...no eihän sekään tietysti huono ole ... "no, sitähän minäkin ajattelin, kiitos paljon soitosta."

Vaihdoin vain vuosittain sotavammasairaalan tilalle sellaisen tahon, jolle olimme oikeastikin antamassa rahaa.

#36 kirjoitettu 21.08.2020 19:40

Numeroni on salainen, sitä ei ole missään luetteloissa, olen syötellyt sitä tiuhaan tahtiin ns. robinson-rekisteriin ja kieltänyt viranomaisilta oikeuden sen myyntiin, mutta ei auta.

Arvaan kyllä mitä kautta numeroni on vuotanut. Kuulin takavuosina, että Ekonomiliitto olisi päättänyt tehdä businesta ja olisi myynyt jäsenrekisterinsä osoite- ja puhelinnumerotietoja ulos. Sen lisäksi ainakin yhden mediatalon myyntiehdoissa taidetaan todeta, että asiakasrekisterin puhelinnumeroa on oikeus käyttää yhtiön omien tuotteiden myyntiin, jos et käy poistamassa kruksia myyntisopimuksesta hevonkuusessa vappuaattona klo 23.07.

Nyt ei enää oikein viitsisi vaihtaa numeroakaan.