Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Alunperin olen lähtenyt tuota biisi tekemään jo helmikuussa 2014. Tuolta ajalta ovat peräisin rummut ja komppikitara. aRt074 on soittanut tähän kitarasoolot joskus syksyllä 2016. Hiljaa hyvää tulee tai jotakin...
aRt074 kirjoitti:
Hyvältä kuulostaa.
Ei kyllä mitään muistikuvaa että oisin tuossa ollut mukana - varmaan nauhottanu osani ennen lauluosuuksia?? Mutta kyllähän sieltä oman kitararäpellyksen tunnistaa.
Jep. Lokakuussa 2016 olet nuo soittanut. Lauluosuudet olen vetänyt eilen laulettuja kertosäkeiden taustalauluja lukuunottamatta lokakuussa 2019.
Ei pystynyt. Yritin kyllä. Ja toisaalta vaihtelu virkistää.
Seuraavassa, ensi kuussa julkaistavassa biisissä on raspia tämänkin edestä. Sen lupaan.
Heh .. ymmärrän mitä tarkoitat. Muistuupa mieleeni kun joskus muutamalla keikalla yritin imitoida Louis Armstrongia. "When the Saints go Marchin'in" meni vielä suunnitellusti, mutta eipä olisi enää toista biisiä irronnut.
Vakavasti puhuen: se sun raspisoundi osuu hiton hyvin noihin rosoisiin biiseihin. Ehkä vaan yllätyin, kun olin valmistautunut kuulemaan sen tässäkin versiossa. Mutta, mutta ... biisin tekijä päättää miten biisin esittää.
No sanotaan nyt näin, että en mä tätä levyltä kuuntelis, mutta jos radiosta sattuis vaikka ajaessa tulemaan, niin varmasti jäisin kuuntelemaan. Mielenkiitoista. Vähän ehkä liikaa efektiä omaan makuun kitaralinjassa.
Alunperin olen lähtenyt tuota biisi tekemään jo helmikuussa 2014. Tuolta ajalta ovat peräisin rummut ja komppikitara. aRt074 on soittanut tähän kitarasoolot joskus syksyllä 2016. Hiljaa hyvää tulee tai jotakin...
Hieno homma että on uutta Kostiaista... Ja hyvältä kuulostaa... Sellainen leppoisa unenomainen piisi... On vähän sellainen tunnelma kuin hyvin jousitetulla vanhalla 70- ja 80- luvun Amerikan raudalla kelluisi matkamiehenä tien päällä eteenpäin...
Joku tuolla kommentoi, että tuntui hieman liian aggressiiviselta tuo tremolo, mutta ei se ainakaan nopeutensa puolesta musta tuntunut sellaiselta... Verratkaapa tuota yllä olevaa Kostiaisen piisiä tähän:
Kummassakin on ihan yhtä "aggressiivinen" tremolo mun mielestä, mutta tässä Shivareen versiossa kitara on kenties hieman puhtaampi, heleämpi ja erottuvampi... Nää on just makuasioita, mutta oma mielipide on se että tremolo sopii parhaiten puhtaan kirkkaan saundin kanssa yhteen... Kostiaisen soundi on rockimpi ja rosoisempi, ja sitä tässä on varmaankin myös haettu ihan tarkoituksella... Lopputulos on kuitenkin omaa korvaa miellyttävä, ja sehän se on tärkeintä...