Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.10.2003 12:08

JEah! diggaan kovasti jatsista ja oon kosketinsoittaja-basisti
oon kans soitellu jatsia tänne mikseriin ja ylipäätänsä ko.tyyli luonnistuu...

#3 kirjoitettu 30.10.2003 12:18

Olen pianisti/kosketinsoittaja ja erittäin kiinnostunut (myös) Jazzista. En ole varsinaista Jazzia kauheasti soitellut vielä mutta kiinnostusta tosiaan löytyy todella paljon. Pitäisi oikeasti alkaa opiskelemaan noita Jazz-sointuja ja sääntöjä mutta luulen että se tulee kuitenkin olemaan aika hidas prosessi. Mutta yleisesti ottaen olen siis innokas Jazzin ystävä ja tod. näköisesti mielelläni keskustelen aiheesta (vaikken sen teknisestä puolesta paljoa tiedäkään).

#4 kirjoitettu 30.10.2003 13:22

Olen jazzin ystävä, ja myös kaikennäköisen bossa novan, bluesin, funkin jne...
Soittelen ihan vapaa-ajalla noita s-skeballa ja nylonkielisellä akustisella (Siis ihan klassisella näppäilytekniikalla)...
Kuuntelen siis myös ko. Genren kappaleita täällä mikserissä mielelläni.

#5 kirjoitettu 02.11.2003 21:56

Tämä genre on erityisen lähellä sydäntäni, hieman on tullut sitä soiteltuakin. Lähinnä rummuilla, mutta jotain kokeilua huilullakin. Todella vaikeata se on, mutta so what - hienon kuuloista Olisi kiva jutskata jazzista. Pitäisi sitä ruveta opiskelemaan täysillä - olisi mahtavaa osata jazz huilu ja rummut.

#6 kirjoitettu 02.11.2003 22:11

jazz on mahtavaa, itse opiskelen sitä tällähetkellä pianoa soittaen. mitä tulee omiin sävellyksiin, en näillä näkymin ole säveltämässä jazzia koska se ei ole mitään maailman helpointa musakkia. mutta pirun kivaa musaa, thumbs up.

/dfast

#7 kirjoitettu 02.11.2003 22:21

Kun oppisin tekemään jazz piano melodioita (miksei myös trumpetti yms) ja house biittejä, niin olisin todellä ylpeä itsestäni, sillä siinä on aivan tajuttoman hyvä yhdistelmä genre. Harmi vaan, että varsinkin jazzin oppiminen on niin vaikeata. Siinä on hienointa ehdottomasti arvaamattomuus. Ja live versiot on aina parhaita ja tietty instrumentaalina, ilman laulajaa. Jazz on mukava genre siinä missä funkkikin. En kumpaakaan osaa tehdä, mutta molempia kuuntelen ihan mielelläni.

#8 kirjoitettu 02.11.2003 22:54

Hmm. Lienen jazz-rumpali-pianisti-säveltäjä. Monenlainen rytmimusiiki itseasiassa on lähellä sydäntäni... Jazz, funk, soul...

Pianoa en ole koskaan missään opiskellut, mutta kohta yhdeksän vuoden kokeilunhaluinen pianonhakkaaminen on opettanut paljon. Jazzin "säännöistä" en tiedä, mutta jatsikkaita sointuja olen viime vuosina löytänyt koskettimistolta useanlaisia.

Rumpujen kanssa olen myös puuhaillut tuon yhdeksän vuotta, mutta voin korkeintaan sanoa itseäni groovelle persoksi rumpaliksi. Ne oikeat jazz-rumpaloinnit sattuvat nimittäin olemaan aikamoista hullun hommaa.

#9 kirjoitettu 03.11.2003 01:26

Joo mukava kun löyty jazzista kiinnostuneita.Itse asun järjenpäässä ,pahasti rehevöityneen tuusulanjärven pohjoisessa helmessä ,ja etsiskelen basistia..

Itse yritin opiskella juttuja yksinään mutta se on aika hankalaa ilman komppia ym.Mutta jos esim DC++ on tuttu juttu niin,kaikenmaailman komppilevyjä / oppaita on netti väärällään(suurin osa tosin kitaralle).Komppilevyjen kanssa on todella hyvä treenata,pääsee heti mukaan huminoihin.Itse sanon vinkiksi harjoitteluun,treenata yksi biisi(sointukulku) kunnolla kuin että treenaa sata biisiä 'niin ja näin'. Ns. kakkonen - vitonen -ykkönen on jatsin alku.Suurin osa jatsista perustuu touhon sointuvaihdokseen=tahtoo sanoa : esim. II = Dm7 V= G7 I= Cmaj7 .Itse treenasin ensin kaikki moodit.Ioninen ,doorinen,fryyginen jne.Sitten melodisen mollin 1:sen ja viimeisen moodin (superlocrian) sitten..dimiskaalat (2) ..ym. Jatsin teoria on viidakko jota tutkimalla se yksinkertaistuu..aihe on tosin laaja ja loputon
Kannattaa aloittaa helpoista bluesiin perustuvista biiseistä ,kuten All Blues ,Bessie's blues, Mr. P.C ym. Ja sitten modaalisista kuten Davisin 'So What' ym.

Olen itse omasta mielestäni kuitenkin vasta alkutaipaleella,mutta jos jotain kysyttävää löytyy ,pyrin vastailemaan parhaani mukaan..Kaikki vanhat jazz-parrat sanoo aina samaa...treenaa stankut ,eli jatsin standardit..Esim kappale 'I got rhythm' loi perustan jatsille sointuvaihdoksineen (I ----VI ----II ---- V ) Bbmaj7 --- G7 --- Cm7 ---F7.

#10 kirjoitettu 03.11.2003 02:30

Live-jazz uppoaa kyllä, en niinkään cd:ltä tai radiosta kuunnella. Viime Pori Jazzeilla käytiin tyttöystävän kanssa jazz-kadulla kuunteleen yhtä ilmaista konserttia ja se trio veti kyllä aivan älyttömän hyvän setin! Ikinä kuullut niin hyvää jazzia. Auringonpaiste, kuuma, kylmää juotavaa, tyttöystävä ja parasta jazzia = taaki bössis!

#11 kirjoitettu 03.11.2003 09:47

Aa lempi genreni vaikka en voi väittääkään osaavani soittaa jazzia (ainakaan mitään standardijazzia). Mikään musiikkityyli ei nosta ihokarvoja pystyyn sillai kuin jazz. Tietysti jazz on aika laaja käsite ja sellanen 80-luvun syntikkaviihdejazz aiheuttaa vähän toisenlaisen reaktion.

Itse soitan koskettimia joista en mitään lapsuudessa käymääni urkukoulua parempaa koulutusta ole saanut ja itseopiskeltua poikkihuilua. Tosin löytyy kotoa muitakin soittimia, mutta siitä huolimatta että olen niitä jopa biiseissäni käyttänyt en voi väittää osaavani soittaa niitä. Ehkä omassa musiikissani tällä hetkellä näkyykin vain vaikutteita isäni jazzlevyiltä ja hiljakseen kasvavalta omalta levykokoelmalta. Sitä tulee poika isäänsä vaikka sitä joskus teininä tuli muuta uhottua

Poikkihuilu kyllä on se mun soitin, oon haaveillu sen hankinnasta jo jonkin aikaa ja kaksi tai kolme vuotta sitten ostin sellaisen. Ehkä Herbie Mann ja Juhani Aaltonen joka on Heikki Sarmannon kanssa soitellu vaikutti siihen eniten. Ja ylipäätänsäkin kun esim funkissa "lauletaan" sinne huiluun samalla ja siihen tulee sellanen kähee ääni ni se oli ehkä se viimenen niitti.

Viimeaikoina ehkä vähän itsessäni kiinnostus herännyt myös suomijazzin suuntaan. sain faijalta kuulla että oltiin joskus heikki sarmannon konsertissa joskus ala-asteikäisenä ja olin ihan "transsissa" koko sen esityksen ajan. Ehkä sellanen suomalainen melankolia puree muhun.

Myös rantasoittaminen on kivaa kun mennään kavereiden kaa rantaan (kesällä) ja herätetään pahennusta Noei, yllättävää on että ihmiset pysähtyy joskus kuuntelemaan kun yleensä kitaralla ja poikkihuilulla vedetty jotain blues , funk ja jazz juttuja. Joskus jopa jotain "oikeita" muusikoita tullu juttelemaan musiikista ja muusta.



zood vähän muokkaili :09:48 03.11.2003

#12 kirjoitettu 03.11.2003 12:24

Jazz on JEES!
itse olen rumpali/kitaristi, mutta tuskin kykeneväinen soittamaan jazzeroa...
mutta musiikista pidän kyllä ja omaan ison läjän moista mölinää

#13 kirjoitettu 05.11.2003 08:45

Jacobe kirjoitti:

Ns. kakkonen - vitonen -ykkönen on jatsin alku. Itse treenasin ensin kaikki moodit.



Niin erilaista se on klassisella puolella... Teoria Peruskurssi ykkösellä sanottiin, ettei noita missään enää tapaa

Sitten melodisen mollin 1:sen



Mitäköhän tämä tarkoittaa?

Jatsin teoria on iidakko jota tutkimalla se yksinkertaistuu..aihe on tosin laaja ja loputon



Joo... Mut onneks jazzis on se hyvä puoli, että aina voi kehitellä uusia sääntöjä... Tosin niiden kehittäminen on vaikeata jos ei osaa vanhojakaan sääntöjä, mut kuitenkin...

#14 kirjoitettu 05.11.2003 11:30

Ahh, jazz on kyllä aikamoista terapiaa. Nyt reilun viisi vuotta aktiivisesti soittaneena ja keikkailleena voi vain todeta, että enemmän on vielä opittavaa kuin opittua. Työmaa on todellakin ääretön, mutta on se oppiminen pirun hauskaa.

Paras tapa oppia aiheesta on tietysti soittaminen. Tosin teorian opiskelu nopeuttaa kummasti asiaa, samoin kuin treenaaminen yleensä, oppitunneista puhumattakaan. Hyväksi aloitukseksi suosittelen lämpimästi Mark Levinen kirjaa "The Jazz Piano Book" (40e suomalaisesta), joka nimestä huolimatta sopii kaikille soittimille perusoppaaksi jazzin saloihin. Hyvä lisä on sitten Levinen "Jazz Theory Book" missä mennään vielä astetta syvemmälle jazz-teoriaan.

Itse opettelin ensin juuri nuo II-V-I käännökset kaikissa duuri-sävellajeissa (kattaa näppärästi m7, 9 ja maj7 soinnut) ja sitten muunnoksia sointuihin (+5, +4, 11, 13...), koska jazzpoppoossa soittaessa on pianistin parempi oppia komppaamaan ennemmin kuin sooloileman Sitten kävin sekä duurimoodien että melodisen mollin II-V-I käännösten kimppuun. Sitten on kaikenlaista sälää aina työn alla, kvarttisoinnut, so-what-käännökset, lattarijazz...loputon suo. Mutta mikään ei toimi treeninä niin hyvin kuin bändin kanssa soittaminen ja keikkailu, ei mikään, ei ikinä.

Sen vielä sanoisin, että vaikka opetusta/opiskelua/sääntöjä/harjoittelua usein karsastetaan, niin ne on edelleen nopeimmat tavat oppia ja ainoat tavat jos hyväksi haluaa. Ei ne ihmiset turhaa sibistä tai pop-jazz-krematoriota käy, eehei. Tulee mieleen yksi jazz workshoppi johon osallistuin Irlannissa asuessani, jota piti paikallinen huippubasisti nimeltä Ronan Guilfoyle, ja jossa Ronan sanaili jotain tähän tapaan :

"Kun kuuntelette levyjä, niin älkää pojat pettykö jos teistä ei koskaan tule niin hyviä kuin heput joita kuuntelette, ja älkääkä edes odottako sitä. Voitte oppia kaikenlaista, mutta teidän täytyy ymmärtää, että kuuntelemanne kaverit treenaavat 8 tuntia päivässä, se on niiden duuni. Se ei ole aina kivaa, mutta meillä ei ole vaihtoehtoja, se on duuni siinä missä elämäntapa, ja 90% siitä taidosta tulee kovasta työstä."

Ensin tuli semmoinen fiilis, että svidduuks toi tulee mulla sanoo ettei musta tuu yhtä hyvää kun jostain Herbie Hancockista, mutta hetken tuumailtuani (ja jälkeenpäin kokemuksen kautta todettuani) huomasin, että aikalailla näin oli asian laita. Kaikki mageet jutut on yleensä ollu treenaukset tulosta, jos on treenannut kunnolla ennen keikkaa, niin keikalla keksii usein sata uutta juttua mistä ei ole ennen kuvitellutkaan, mutta huonosti treenanneena tulee yleensä turvauduttua vanhoihin tuttuihin maneereihin ja riffeihin.

Ja vielä lopuksi, käykääpä ottamassa päivän groove-fuusio-annos vaikka tästä :
http://artists.mp3s.co...
Liekehtivän annoksen tarjoilee trio Levanto-Mäkynen-Lehti.

Voisin jatkaa aiheesta vaikka maailman tappiin asti...mutta olkoon ny tässä.

j@st

Sateentekijä:Juhani muokkasi viestiä 11:32 05.11.2003
Swiddu noita linkkejä...

#15 kirjoitettu 05.11.2003 13:20

Sateentekijä:Juhani kirjoitti:
Ahh, jazz on kyllä aikamoista terapiaa. Nyt reilun viisi vuotta aktiivisesti soittaneena ja keikkailleena voi vain todeta, että enemmän on vielä opittavaa kuin opittua. Työmaa on todellakin ääretön, mutta on se oppiminen pirun hauskaa.


Missä keikkailet? Ois mukava tulla tsiigaan. Mikä bändi?Itse oon aika alussa näissä jutuissa..joo ja stadin vaan omin nokkineni pääasiassa kun ei noita jatsareita tästä tuppukylästä pahemmin löydy ,ja ne jota löytyy on jo vanhoja partoja (Paroni & pari muuta heppua..)

Paras tapa oppia aiheesta on tietysti soittaminen. Tosin teorian opiskelu nopeuttaa kummasti asiaa, samoin kuin treenaaminen yleensä, oppitunneista puhumattakaan. Hyväksi aloitukseksi suosittelen lämpimästi Mark Levinen kirjaa "The Jazz Piano Book" (40e suomalaisesta), joka nimestä huolimatta sopii kaikille soittimille perusoppaaksi jazzin saloihin. Hyvä lisä on sitten Levinen "Jazz Theory Book" missä mennään vielä astetta syvemmälle jazz-teoriaan.


Eks noi Levinen kirjat oo ogelin oppimateriaalia ...? Well ,taiteen krematorioksi sitä olen kuullut monen kutsuvan .. Vaikka kyllähän siellä musaa oppii ,no doubt.

Itse opettelin ensin juuri nuo II-V-I käännökset kaikissa duuri-sävellajeissa (kattaa näppärästi m7, 9 ja maj7 soinnut) ja sitten muunnoksia sointuihin (+5, +4, 11, 13...), koska jazzpoppoossa soittaessa on pianistin parempi oppia komppaamaan ennemmin kuin sooloileman Sitten kävin sekä duurimoodien että melodisen mollin II-V-I käännösten kimppuun. Sitten on kaikenlaista sälää aina työn alla, kvarttisoinnut, so-what-käännökset, lattarijazz...loputon suo. Mutta mikään ei toimi treeninä niin hyvin kuin bändin kanssa soittaminen ja keikkailu, ei mikään, ei ikinä.


Amen!

"Ensin tuli semmoinen fiilis, että svidduuks toi tulee mulla sanoo ettei musta tuu yhtä hyvää kun jostain Herbie Hancockista, mutta hetken tuumailtuani (ja jälkeenpäin kokemuksen kautta todettuani) huomasin, että aikalailla näin oli asian laita...."


Paskat ,herbie(pitää dildoa pianon päällä keikoilla) ,soita se suohon


Suosittelen muuten foorumia www.ibreathmusic.com kitaristeille.Erittäin hyvä meininki keskustella musiikista (tosin pääosin kitaristeja) ,jazzista ym.

#16 kirjoitettu 05.11.2003 14:13

Jacobe kirjoitti:
Missä keikkailet? Ois mukava tulla tsiigaan. Mikä bändi?Itse oon aika alussa näissä jutuissa..joo ja stadin vaan omin nokkineni pääasiassa kun ei noita jatsareita tästä tuppukylästä pahemmin löydy ,ja ne jota löytyy on jo vanhoja partoja (Paroni & pari muuta heppua..)


En itseasiassa tätä nykyä juuri missään, ja suurin osa tehdyistä keikoistakin on ollut lähinnä yksityistilaisuuksia jne. Varsinaisia "julkisia" keikkoja on ollut vähemmälti, ne lähinnä stadissa ravintola Pomodorissa tai Poseidonissa. Kerran päästiin soittamaan jazzkadulle Pääasiassa on tullut vaikutettua teekkareiden jazzyhdistyksessä (vaikken teekkari olekaan) Polirytmissä (http://www.tky.hut.fi/...), mikä onkin ollut vallan mainio oppimisympäristö oppimishaluiselle amatöörille Vaihdossa Irlannissa ollessani tuli perustettua jazz-trio nimellä tRiot, jonka kanssa ollaan helsingissäkin tehty joskus pari keikkaa, edelliset viime maaliskuussa. Semmoista pientä amatööripuuhastelua...

Suosittelen muuten foorumia www.ibreathmusic.com kitaristeille.Erittäin hyvä meininki keskustella musiikista (tosin pääosin kitaristeja) ,jazzista ym.



Pitääkin tsekata kun on taipumuksia myös noiden kielisoittimien väärinkäyttöön muusikoiden.netin jazz, fuusio,etno,proge,latin -keskustelupalstallakin on välillä ihan henkevää keskustelua aiheesta.

j@st

#17 kirjoitettu 07.11.2003 14:39

Kyllä Jazz kolahtaa parhaiten. Olen itse kosketinsoittaja/jazz pianisti/groove fuusio jazz rumpali.

Tehnyt fuusiomusaa kohta täydet 5 v. Aloitin itse soittamaan koskettimia jo 2 vuoden vanhana. Urkukouluun menin 6 vuotiaana missä vähän oli sellaista fuusio henkistä musaa tarjolla. Ei oikein hirveästi vielä silloin kolahtanut, mutta se oli jotain vuotta 1992 tai 1993 kun Jazz veti aivan totaalisti mukanaan. Silloin olin vielä täysin rumpujen maailmassa soitannallisesti. Vasta vuonna 1997 hurahdin kosketinsoittimenkin puolelta jazzin ja erityisesti sen electric jazz (Chick Corea Elektric Band) suurin vaikuttaja ja Dave Weckl. Se oli taivas jonka löysin, sekä eikä pidä unohtaa suurinta rumpali idoliani Vinnie Colaiuta. Oli muuten sellainen soololevy sillä äijällä se VINNIE COLAIUTA joka julkaistiin vuonna 1994.

Kun kuulin eka kertaa niitä biisejä niin ei voinut kuin haavi auki kuunnella. Bruce Lee biisissä on varsinainen meininki jos haluaa tietää minkälainen rumpali on Vinnie Colaiuta. No on vielä se Buddy Rich Memorial Concert missä Vinnie pistää setin aika vauhdilla ojennukseen filleineen. Weckl ei voi muuta kuin katsoa vieressä... Tosin on Dave Weckl myös kova fuusio jazz rumpali mutta kenelläkään rumpalilla ei ole soitossaan yhtä paljon "munaa" ja tyylitajua kuin Vinnie Colaiutalla.

On sitten Japanista vielä Akira Jimbo melkoinen fuusio rumpali (virtuoosi).

Kosketinsoittimien maailma on myös kiehtonut minua syvästi. Isoimman ensimmäisen vaikutteen antoi Chick Corean Elektric Band. Sitten TRIO TÖYKEÄT, Iiro Rantala. Sitten tuli Michel Camilo, Lenni-Kalle Taipele, Gregg Karukas, David Foster, Hirotaka Izumi, Dave Grusin.

Entistäkin enemmän idoleita ja jatkuvasti sai lisää vaikutteita minkä ohella kehittyi myös itse soitossaan jatkuvasti lisää. Mikä voikaan olla sen tehokkampaa kehittymistä kuin saada vaikutteita muusikko idoleiltaan.

#18 kirjoitettu 07.11.2003 22:22

Petronome kirjoitti:
Minäkin pidän... hm... miten sen nyt sanoisi yhdellä sanalla... "rytmimuskiikista". Siis soul-, blues- ja jazz-musiikki on todella mieluisaa minulle. Aloitin tänä syksynä Espoon pop-jazz-opistossa Ebelissä soittimena piano, kun sain "pakolliset" klassisen pianonsoitin opiskelut valmiiksi. Aina on veri vetänyt tuonne kevyen musiikin puolelle, eikä niinkään klassiseen musiikkiin, vaikka pidänkin myös hienoista orkesteriteoksista, tosin ehkä enemmänkin elokuva-musiikista. Täytyy tunnustaa, että luulin tietäväni jotain bluesin ja jazzin soitosta jo silloin, kun soitin klassista pianolla. Mutta nämä pari kuukautta, jotka olen nyt oikeasti soittanut juuri bluesia (ja hieman jazziakin) todistivat minulle, etten tiennyt jazzista tai bluesista kuin aivan perusteet. Tavallaan olen joutunut aloittamaan kaiken alusta vaihtaessani soittamisen kevyeen musiikkiin, sillä se on niin erilaista kuin klassinen, mutta myöskin nämä pari kuukautta ovat olleet todella antoistat, sillä koko ajan oppii jotain uutta ja hienoa. Ja tärkeintähän ei ole, että kappale on tyyppipiirteiltään juuri oikein (tosin silloin se ei välttämättä ole enää jazzia), vaan se, että se kuulostaa hyvältä!


Itseäni kanssa kiinnostaisi tässä muutaman vuoden kuluttua mennä opiskelemaan kyseisiä musiikin aloja johonkin oppilaitokseen... Voisitkos kertoa hieman millaista se on? Mitä teette jne.... Kaikki tieto olisi aika jees.

#19 kirjoitettu 08.11.2003 01:24

jatsi rokkaa! kaikilla soittimilla jotka käsiini saan yritän saada jotain kivaa aikaiseksi. oikeastaan, en tuijota musiikkigenreihin, usein kun jamittelen on tuloksena käsissä säkillinen heviä mutta etenkin silloin olen erityisen mielissäni kun saavutan jatsahtavaa materiaalia.

#20 kirjoitettu 09.11.2003 16:48

Kysy, jos haluat tietää vielä jotain lisää.


Ja minähän kysyn . Millaiset pääsykokeet tms siihen Ebeliin oli? Millaista pitää ensin tietää ja osata että pääsee pääsykokeisiin..? Mikä on nimike mikä sitten joskus tulevaisuudessa tulee? Muusikko?

#21 kirjoitettu 10.11.2003 09:02

Olisikohan Mikserissä henkilöä, joka osaisi kertoa jazz-musiikin ammattiopinnoista jotakin? Esim. Sibiksessä tai Oulunkylän opistossa...

jakeriver hieman sääsi 09:26 28.11.2003

#22 kirjoitettu 12.11.2003 12:05

Teemujazz kirjoitti:
Kyllä Jazz kolahtaa parhaiten. Olen itse kosketinsoittaja/jazz pianisti/groove fuusio jazz rumpali....
jne.



Kuuntelin kappaleitasi,kiitos.Missä nuo 'Live at Helsinki' biisit on soitettu?? Aploodit on ainakin hurrrjat Kuuntele ufo-musaa sivulla www.mikseri.net/jacobe 'The Message' höhöö

#23 kirjoitettu 13.12.2003 11:14

Samplejazz<3
www.ninjatune.com

#24 kirjoitettu 02.01.2004 18:55

Wes Montgomery uppoaa allekirjoittaneelle parhaiten, ja jos jazzia etsii, niin kannattaa suoraan suunnistaa Helsinkiin ja Digelius-musiikkiin.

#25 kirjoitettu 27.05.2004 20:57

Chick Corea, Keith Jarrett, Yellowjackets, Pat Metheny Group, Jimmy Smith, T.O.P... Jazz funkkeineen, souleineen ja fuusioineen on parasta mitä on.

Itse olen ollut Ebelissä kolme vuotta (bändisoitossa kaksi vuotta), enkä keksi paikasta muuta kuin kehumista. Jos kiinnostaa, käykää kattomassa http://www.mikseri.net... Ebeliläisiä ollaan.

#26 kirjoitettu 28.05.2004 01:13

mmmm seiskytluvun polish jazz...
meige diggaa kybällä.

#27 kirjoitettu 02.06.2004 13:26

Itse opiskelen pop-jazz konservatoriossa lähes pelkästään jazzmusiikkia. Paljon hyvää sieltä on kyllä tarttunut mukaan, itseopiskelleena en varmaankaan olisi vielä silläkään tasolla, millä olen nyt

#28 kirjoitettu 02.06.2004 14:49

jakeriver kirjoitti:
Olisikohan Mikserissä henkilöä, joka osaisi kertoa jazz-musiikin ammattiopinnoista jotakin? Esim. Sibiksessä tai Oulunkylän opistossa...

jakeriver hieman sääsi 09:26 28.11.2003
Pop/jazz opisto kuuluu Helsingin ammattikorkeakouluun, ja sieltä voit valmistua muusikoksi, laulajaksi, säveltäjäksi, sovittajaksi, tuottajaksi ym. Mutta muusikon linja kiinnostaa sinua varmasti eniten.

Pop/jazz konservatorioon haetaan yhteishakulomakkeella, jonka liitteenä lähetetään netti- tai paperihakulomake, koulutusohjelman oma perustietolomake sekä ennakkotehtävä, jota on aikaa tehdä kaksi kuukautta. Esivalinnoista läpi päässeet kutsutaan sitten valintakokeisiin, jotka käsittävät teoriatestin, valintakokeen sekä mahdollisen haastattelun. Vuonna 2003 hakijoita oli 204 ja sisään pääsi 46, mutta pop/jazz konservatoriossa voi opiskella myös yksityisesti.

Koulutus kestää 180 opintoviikkoa, eli noin neljä vuotta. Kannattaa myös muistaa, että ammattikorkeakoulut tukevat mukavasti opiskelua ulkomailla, että jos haluat opintojesi aikana mennä hakemaan vaikutteita jostain isosta musiikkimaasta, niin se on helppoa. Sitäpaitsi minäkin olen hakemassa sinne parin vuoden päästä, että ehkä törmäillään siellä. Mutta lisätietoja saat täältä.