Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.06.2015 12:05

AleHei kirjoitti:
voiko järkätä kilpailun, niin kuulee montako niit löytyy täältä..

Voi järjestää. Jos sie et halua niin mie voin laittaa vaikka pystyyn. Idea kuiteskii on jees.

#3 kirjoitettu 27.06.2015 13:44

Ei ole tietääkseni ollut. Osallistun ehdottomasti jos semmoinen järjestetään.

#4 kirjoitettu 27.06.2015 17:26

Mie voisin iltasella pistää vaiks pystyyn.

#5 kirjoitettu 27.06.2015 17:40 Muok:27.06.2015 17:41

evoluutio

BVR kirjoitti:
AleHei kirjoitti:
voiko järkätä kilpailun, niin kuulee montako niit löytyy täältä..

Voi järjestää. Jos sie et halua niin mie voin laittaa vaikka pystyyn. Idea kuiteskii on jees.


habaloo muokkasi viestiä 17:40 27.06.2015

#6 kirjoitettu 27.06.2015 20:19

Sitten pitäs vielä vetää joku raja siihen että miten se yhen soinnun biisiys määritellään. Esim. jos teet yhen soinnun biisin jossa säestät itseäsi kitaralla soittamalla C-duuria ja laulat päälle b:n niin siitähän tulee jo toinen sointu.

#7 kirjoitettu 27.06.2015 20:47

Vessajono kirjoitti:
Sitten pitäs vielä vetää joku raja siihen että miten se yhen soinnun biisiys määritellään. Esim. jos teet yhen soinnun biisin jossa säestät itseäsi kitaralla soittamalla C-duuria ja laulat päälle b:n niin siitähän tulee jo toinen sointu.


No eihän tossa nyt ole mitään järkeä. Onnistuisko edes räppäriltä moinen? Nämä yhden soinnun länkytykset perustuvat nimenomaan siihen laulutulkintaan ja/tai soolomelodiaan.

Ei kaikki äänet ole päällekkäin sointuja. Jos komppikitaristi rämpyttää A-mollia ja sä vedät siihen kitarasooloa päälle jossa on muitakin säveliä kuin mitä a-molliin kuuluu, niin ei se komppikitaristin soittama a-molli siitä mihinkään muutu.

#8 kirjoitettu 27.06.2015 20:54

Voisinpas olla ehkä melkein vaikka mukana jos tällainen tulee. Muistuu muuten mieleen tuosta innokaiden sääntötuomareiden pohdiskelusta se taannoinen "kolmen soinnun biisi"-kisa, missä arvottiin ihan samoja juttuja.

#9 kirjoitettu 27.06.2015 21:05

Jep. Jos kaikki tommoinen laskettaisiin, niin alle 10 soinnun kappaleita tuskin olisi olemassakaan. Paitsi jotain monotonista räppiä.

Periaattessahan kaikki soivat jollain taajuudella. Riittää esim. että sähkökitaran taustahurina vaihtelee soiton aikanana niin peli voi olla menetetty. Rumpusetistä löytyy useita ääniä (eli säveliä) jotka eivät välttämättä mahdu samaan kitaran soittaman soinnun kanssa. jne jne.

#10 kirjoitettu 27.06.2015 21:09 Muok:27.06.2015 21:21

aRt074 kirjoitti:
juu, siitä kitara+laulu-yhdistelmästähän tulee silloin C7 ja Kostiaiselle että jos seiskanuottia ei osaa sointuun laulaa niin lienee valittuna väärä harrastus , oli räppäri tai ei.


Tarkoitinkin että hankalaa on olla laulamatta sen C:n päälle C-sointuun kuulumatonta melodiaa. Räppärillekin. Ei saa olla liian melodinen flow

aRt074 kirjoitti:
Itse tulkitsisin niin että jos se kitara tai mikä vaan säestin pysyy siinä C-duurissa. niin ihan sama mitä laulu- tai soolonuotteja siihen päälle vetelee.


Juuri näin minäkin ajattelin. Hieno mies Howlin' Wolfkaan ei sitten kääntyile haudassaan.

Kostiainen muokkasi viestiä 21:19 27.06.2015

#11 kirjoitettu 27.06.2015 21:38 Muok:27.06.2015 21:40

aRt074 kirjoitti:
Itse tulkitsisin niin että jos se kitara tai mikä vaan säestin pysyy siinä C-duurissa. niin ihan sama mitä laulu- tai soolonuotteja siihen päälle vetelee.

Näin. Noin mieki ymmärsin idean alunperin.

BVR muokkasi viestiä 21:38 27.06.2015

Turha nusmuttaa pilkkua vaikka se on niin kivaa jonkun mielestä.

#12 kirjoitettu 27.06.2015 21:49

Kostiainen kirjoitti:
Ei kaikki äänet ole päällekkäin sointuja. Jos komppikitaristi rämpyttää A-mollia ja sä vedät siihen kitarasooloa päälle jossa on muitakin säveliä kuin mitä a-molliin kuuluu, niin ei se komppikitaristin soittama a-molli siitä mihinkään muutu.


Se riippuu siitä kuulokuvasta. Jos siinä soolossa soi kahden tahdin pituisena g sen a-mollin päällä niin kyllä siinä vaiheessa molliseiskan tuntu on koko melko vahvasti läsnä.

aRt074 kirjoitti:

juu, siitä kitara+laulu-yhdistelmästähän tulee silloin C7 ja Kostiaiselle että jos seiskanuottia ei osaa sointuun laulaa niin lienee valittuna väärä harrastus , oli räppäri tai ei.

Siitä tulee Cmaj7.

Mut entäpä jos soittaa pelkkää C-vitosta taustalle ja lauluosuus heittelee duurista molliin ja takaisin???


No tossahan nyt ois ihan selkeesti kaksi eri sointua vaikka se alakerta onkin sama.

#13 kirjoitettu 27.06.2015 22:19

No miten tämä sääntöasia pitäisi Vessajonon mielestä hoitaa? Niin että kisaan voisi osallistua monen eri tyylin/soittimen taitajat laululla tai ilman ja niin että biisit olisivat keskenään tarpeeksi erilaisia?

#14 kirjoitettu 27.06.2015 22:26

Vessajono

Meehä nyt sinne muusikoiden.nettii takas.

#15 kirjoitettu 27.06.2015 22:40

BVR kirjoitti:


Hei, pistähän kisa pystyyn. Äkkiä nyt että keretään!

#16 kirjoitettu 27.06.2015 23:01

Kostiainen kirjoitti:
BVR kirjoitti:


Hei, pistähän kisa pystyyn. Äkkiä nyt että keretään!

Shiittä: http://www.mikseri.net...

#17 kirjoitettu 29.06.2015 11:10 Muok:29.06.2015 11:15

aRt074 kirjoitti:



B ja H ovat käsittääkseni Suomessa sama sävel. Jenkeissä oli joku poikkeus tähän sääntöön.

#18 kirjoitettu 29.06.2015 16:07 Muok:29.06.2015 16:15

aRt074 kirjoitti:
netissä harvemmin törmää H:n käyttöön yhtään missään .

johtunee siitä, että H:ssa ei ole mitään järkeä. ABCDEFG:ssä sen sijaan on, joten se on luonnollisesti B ja Bb. se oli vaan joku saksalaisten moka tai toope idea vaihtaa B H:ksi, josta se ikävä kyllä levisi vähän muuallekin.

#19 kirjoitettu 29.06.2015 17:14

Tuosta bee hooksi on jossain kulkenut sellainen selitys, että joskus aikanaan saksalaiset ovat kirjoittaneet nuottien nimiä huonolla käsialalla ja sitten kun niitä nuotteja on kopioitu niin ollaan katsottu, että tuon nuotin nimihän on selvästi "h". Ja Tiedä sitten miten paljon tässä on totuuspohjaa, mutta suhteellisen looginen selitys kuitenkin.

/offtopic

#20 kirjoitettu 29.06.2015 17:19

Tuo minun juttu olikin näköjään ihan bullshittiä. Wikipediä kertoo näin:

"Useimmissa kielissä sävelten niminä käytetään aakkosten alkukirjaimia. Tämä järjestelmä sai alkunsa jo keskiajalla ja muodostettiin käyttämällä molliasteikkoa (a-mollia) perusasteikkona, jolloin sen sävelet saivat nimet A, B, C, D, E, F ja G. Vasta myöhemmin tuli tarve laajentaa säveliä kromaattisen asteikon lopuilla sävelillä. Kuitenkin jo keskiaikaisessa musiikissa B-sävel esiintyi usein myös alennettuna, kun pyrittiin välttämään riitasointuja. Tämä aiheuttikin sekaannusta, kun samaa nimeä käytettiin sekä alennetusta että alentamattomasta sävelestä.

Ratkaisuksi saksalaisella kielialueella B vakiintui matalamman "pehmeän" sävelen nimeksi, ja vastaavan "kovan" sävelen nimenä alettiin käyttää aakkosten seuraavaa vapaata kirjainta eli H:ta. Sitä vastoin englanninkielisessä merkintätavassa pehmeää ja kovaa B-säveltä erotettiin tarvittaessa toisistaan nimillä b durum (kova b) ja b molle (pehmeä b). Lyhyeen merkitsemiseen käytettiin vastaavasti latinalaista b-kirjainta ja goottilaista b-kirjainta, joista ovat muodostuneet nykyisin käytetyt alennus- ja palautusmerkit.

Nämä toisistaan poikkeavat nimistöt ovat säilyneet nykypäivään asti, ja vaikka ne aiheuttavat sekaannustakin, eivät kansainvälisen nimistön yhtenäistämisyritykset ole onnistuneet. Saksalainen merkintätapa on kuitenkin hitaasti väistymässä loogisempana pidetyn ja laajemmin käytetyn, englanninkielisen nimistön tieltä. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin 1990-luvun aikana käyttämään englantilaista merkintätapaa."

Nyt ihan oikeasti suljen suuni ja olen hiljaa.

/offtopic.

#21 kirjoitettu 29.06.2015 17:22

veezay kirjoitti:
aRt074 kirjoitti:
netissä harvemmin törmää H:n käyttöön yhtään missään .

johtunee siitä, että H:ssa ei ole mitään järkeä. ABCDEFG:ssä sen sijaan on, joten se on luonnollisesti B ja Bb. se oli vaan joku saksalaisten moka tai toope idea vaihtaa B H:ksi, josta se ikävä kyllä levisi vähän muuallekin.


Näin.

Suomi ja Saksa tuntuu pikku hiljaa olevan tämän epäloogisen ja järjenvastaisen käytännön viimeiset linnakkeet.

Toisaalta, onhan esim. italialaisilla ja ranskalaisilla sitten ihan omat aivopierunsa vaikkapa sointumerkintöjen suhteen.