Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.10.2003 02:14

Infratuna kirjoitti:
Kuuntelin tossa incolumis (tai joku sinnepäin) biisin sentinel ja siitä soundit oli niin sanotusti "handyssä" eli hallinnassa. Kun laitan kompressointia ni passaa soundit ja ainaki biitit menee munattomiks. Pitäiskö laittaa enemmän attackii (enemmän ku pari ms)?? Kertokaapa viisaat. Ehkä vähän huonosti selitetty mut oon niin prkleen väsyny et


Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kompressori vie aina biisin munattomaksi, tuhoaa tilavaikutelmaa ja poistaa kaiken mukavan dynamiikan biisistä... Noh se mieleipiteestä...

Kokeile erilaisia kompressoreita ja erilaisia arvoja erilaisissa kompressoreissa. Lisäksi voisit kokeilla multibänd kompressoreita... Yksi hyvä kikka on muös ajaa biisi Sonic Maximizerin läpi ennen kompressontia, jotkut tuntuvät tykkäävän tästäkin.

Joku enemmän kompressoreitä säätänyt voisi varmaan neuvoa millaisilla säädöilla kannattaa kompressoria millaisiinkin biiseihin kokeilla.

Haava lisäsi viestiä 02:22 19.10.2003

Kannataa varmaan myös käyttää foorumin hakua sanalla kompressori / kompresssointi.

#3 kirjoitettu 19.10.2003 03:46

Hyvä kysymys.. tietysti se on ensisijaisesti kiinni siitä, miltä se kuulostaa omaan korvaan. Valitettavasti mullakin on nykyään tapana kompuroida a) kaikki raidat erikseen b) kaikki yhdessä lyttyyn.. ja tuloksena on tietysti lätistynyt pannukakku. Kompressoinnin kanssa pitäisi olla aina helvetin varovainen kun on joillakin (mulla) tapana innostua saamaan mahd kaupallisen kuuloista tsörinää joka tappaa biisistä kaiken dynaamisuuden niinkuin Haavakin osuvasti sanoi. Jos lopputulos kuulostaa sun mielestä hyvältä niin silloinhan sulla on soundi ns. handyssa.

Ymmärrän kyllä, että kompressointi on merkittävä seikka esim. masteroinnissa ja poppituotantoon tottunut korva tietää, mitkä on ne oikeat arvot. Tässä minäkin kaipaisin vähän neuvoja.. ainakin siinä että mikä on optimaalisin alue masterissa mitä kannattaa kompressoida milläkin arvolla jottei tulisi liian lättänä. Ainoa neuvo mitä osaan antaa on: parempi liian vähän kuin sopivasti.

#4 kirjoitettu 19.10.2003 04:40

huoh.. te..

KOMPRESSORI/KOMPRESSOINTI

MIKÄ SE ON?

Kompressori on äänenkäsittelyssä käytettävä laite, joka litistää ja muuttaa äänen dynamiikkaa (äänen voimakkuuden vaihtelua).
Esim. laulajan mikrofoni signaali voidaan ajaa kompressorin lävitse ja tämä on hyvin yleistä. Laulajia on hyvin erlaisia/äänisiä.
Jollakin laulajalla saattaa olla hyvin hento ja hiljainen ääni, toisella taas vahva ja voimakas. Samassa kappaleessa saattaa olla kohtia jossa tarvitaan hiljaisia henkäilyjä (lue: hiljaa laulua) ja vastaavasti kohtia joissa tarvitaan voimakasta laulua. Jotta nämä hiljaiset kohdat kuuluisivat hyvin kuulijalle ja voimakkaat kohdat eivät menisi ruvelle ja särkisi, mikkisignaali kompressoidaan. Myös muita instrumentteja voidaan ja on hyvä tarvittaessa kompressoida; Basso kitara, rummut, piano, kitarat, syntikat kaikki voidaan kompressoida yhdessä tai erikseen. Kuvitellaan tilanne, jossa keikalla basisti soittaa hyvin tasaisesti tasaisella äänen voimakkuudella bassoansa mutta myöhemmin tuleekin kohta, jossa hän rupeaa nopeasti tykyttämään jotakin nopeaa kuviota. Tässä tilanteessa saattaa soiton nopeuden vuoksi äänen voluumitaso tipahtaa niin alhaalle, että bassosta loppuu potku. Kompressori auttaa nostamaan nämä hiljaiset kohdat voimakkaiksi joten äänen voluumitason muutosta ei juurikaan tapahdu (dynamiikka säilyy samana). Toinen tilanne voisi olla studiossa kun purkitetaan rumpuja purkkiin. Saattaa tulla tilanne, että halutaan voimistaa bassorummun loppuhäntää (sitä hiljaista osaa joka tulee iskun jälkeen). Tällöin taas otetaan se kompressori esille ja ruuvataan säädöt siten, että basarin loppupää tulee paremmin esille. Käänteisesti voidaan ajatella, että jos haluamme basarin iskua vaimentaa hieman (yleensä isku on kovempi kuin loppupää) kompressori voidaan säätää hiljentämään äänenvoimakkuutta tietyn db rajan yläpuolelta ja näin loppupään voluumitaso tasoittuu alkupään iskun kanssa. Kompressoimalla voidaan myös maksimoida äänen taso ja näin ollen tausta suhina ja häiriö minimoidaan. Tälläistä menetelmää käytetään mm. masterointi vaiheessa (masterkompressointi), radiolähetyksissä (radiokompressointi) tai ihan vain yksittäisissä soittimissa tai laulussa. Äänentason maksimointi tapahtuu siten että litistetään äänen dynamiikkaa (lue: äänen voimakuuden vaihtelua) ja nostamalla lopuksi litistetyn paketin yleistä voluumitasoa ylemmäs. Näin äänen dynamiikan litistys tasoittaa kaikki piikit signaalissa eikä ääni mene särölle kun sen voluumitasoa nostetaan korkeammalle.

MITEN SITÄ KÄYTETÄÄN?

Kompressori eli kompura liitetään yleensä mikserin kanava-, ryhmä- tai lähtöinsertiin.

SÄÄTIMET:

Joistakin laitteista löytyy kaikenlaisia ekstra säätimiä ja hyvin erilainen määrä kuin toisesta. Tässä kuitenkin esittelen yleisimmät perus säätimet jotka pitäisi löytyä jokaisesta itseään kunnioittavasta kompressorista:

Treshold (kynnystaso):

Tällä säätimellä asetamme dB tason jonka yläpuolella kompressori alkaa prosessoimaan sisään tulevaa signaalia ja prosessoi sitä niin kauan kun signaalin taso pysyy thresholdin yläpuolella (release eli pitoarvo vaikuttaa tähän myös hieman). Treshold eli kynnystaso säädin voidaan yleiseti asettaa vaikkapa -40 - +20 dB välille laitteesta riippuen. Tämä on siis taso jonka saavuttaessa sisääntuleva signaali kompressoituu ja kompressori alkaa toimia.

Ratio (suhde):

Ratio säätimellä säädetään kompressointi suhde (lue: kuinka raa-asti signaalia kompressoidaan/litistetään). Kun signaali on saavuttanut treshold tason kompressori alkaa toimia ja suhteuttaa kaiken treshold tason yläpuolella kulkevan signaalin voluumitason (dB) ratio arvon mukaan. Ratio voidaan säätää vaikkapa 1:1 - 30:1 välille. On myös kompressoreja joiden ratio arvo voidaan määrittää äärettömään asti oo:1.

Esimerkiksi:

threshold on asetettu -20 dB ja ratio arvo on 2:1. Kompressorin sisään syötetään laulajan laulua ja eräässä kohdassa laulaja laulaa -15 dB:n äänenvoimakkuudella ja näin olleen ylittää säädetyn treshold tason -20 dB. Pikaisella laskutoimituksella huomasimme, että laulaja karjahteli mikrofoniin 5dB yli treshold arvon. Kompressori puuttuu välittömästi peliin ja laskee paljonko se päästää nyt ulos laulajan ääntä. Ratio suhde on siis 2:1 elikkä se saa päästää ulos vain puolet thresholdin ylittäneestä arvosta tässä tapauksessa 5dB:stä. 5/2 on 2,5 joten ulostulevan signaalin voimakkuus on enään -17,5dB -15dB:n sijaan. kompressori siis vähensi äänen voimakkuutta 2,5dB.

Attack (reagointiaika):

Atack arvo voi vaihdella laite kohtaisesti 1-150 ms välillä ja laajemmalla alallakin. Sen voi myös itse säätää kuten tresholdin ja rationkin. Attack aika kertoo ajan joka käytetään vielä tekemättä yhtään mitään kun signaalin taso on ylittänyt tresholdin. Se on ns. viive ja sen avulla signaali voi hetkellisesti kyllä ylittää thresholdin ilman että sitä prosessoitaisiin millään tavalla. Kyse on siis lähinnä millisekunneista eli hyvin pienestä ajasta. Yleensä hyvin lyhyt attack aika 0.25-1ms aiheuttaa helposti signaalin säröytymistä joten täytyy olla pätevä syy käyttää näin pieniä attack arvoja. Jos attack aika on hyvin nopea ja signaali on nopeasti syttyvä ja/tai sisätää korkeita taajuuksia on särö hirveän kuuloista. Myöskin täytyy huomauttaa että mitä matalampia taajuuksia signaali sisältää sitä pitemmäksi pitäisi attack arvo asettaa. Tämä saattoi kuullostaa ristiriitaiselta mutta kompressointi yleisesti ottaen on henkimaailman asioita.

Release (pitoaika):

Release arvo on kuin käännetty attack. Se toimii juuri toisinpäin. Kun signaali laskee takaisin treshold tason alapuolelle release aika kertoo ajan joka käytetään vielä signaalin prosessointiin kunnes kompressori lakkaa puuttumasta signaaliin. Se on jälki työstöä vaikka ollaan jo tresholdin sallitulla puolella. Sillä tehdään ns. pehmeä lasku. Nopea release aika aiheuttaa helposti äänen "pumppausta" joka on yleensä hyvin ei toivottua mutta joskus sillä saavutetaan aivan erityinen efekti ja tehokeino. Esimerkiksi monesti ajan house rumpuraitani kertaalleen kompressorin lävitse ja säädän release arvon nopeaksi ja attack ajan vastaavasti sopivaksi kappaleeni bpm:n mukaan ja näin saan lisää "munaa", ilmavuutta ja pumppaavaa sykettä komppiin. Yleinen nyrkkisääntö on että release aika tulee olla vähintään nelinkertainen attack aikaan verraten. Releasen säädettävä arvo voi olla laitteesta riippuen vaikka väliltä 0.05-5 sekuntia.

LIMITER:

Limitteri on kuin kompressori. Se on yksi kompressorin osa-alue. Kun ratio (kompreesiosuhde) on yli 20:1, kutsutaan kompressointia limitoinniksi. Jos sisään tulevan signaalin taso nousee yli tresholdin, sitä ei päästetä juuri ollenkaan tresholdin ylitse. Limiter estää signaalin säröytymisen jos signaaliin tulee jokin äkillinen piikki (kuten laulajan aivastus ym.). Limitointi on raakaa kompressointia.

EXPANDER:

Kun kompressori supistaa äänen dynamiikkaa (voimakkuuden vaihtelua), expanderi vastaavasti laajentaa sitä. Kun expanderin sisään syötetyn signaalin voimakkuus laskee alle asetetun tason (kuten kompressorissa treshold-taso) ulostulevan signaalin voimakkuutta lasketaan entisestään tietyllä asetetulla suhteella. Se siis laajentaa äänen dynamiikkaa. Expander säädin löytyy useista kompressoreista.

GATE:

Toimii kuten expanderi, mutta jos asetettu expander ratio (suhde) on tarpeeksi suuri, kutsutaan expanderia gateksi. Se yksin kertaisesti sulkee signaalin tason nollaan välittömästi jos sisään tulevan signaalin taso tippuu asetetun kynnystason alapuolelle. Gatea käytetään esimerkiksi vaimentamaan mikki signaalin tausta kohinan taukojen ajaksi (noise gate). Gate on rankkaa expanderin käyttöä.

DE-ESSER (S-Limitteri):

Tämä on yleensä erillinen laite. Se suodattaa esim. laulajan äänestä kovia äs äänteitä jotka suhahtaa korvassa joskus aika muhevasti. Se suorittaa ns. taajuudesta riippuvan limitoinnin äs äänteen taajuus alueella joka on noin 8k-12k välillä. Se toimii kuin kompressori/limitteri mutta puuttuu ainoastaan tällä taajuusaluella tapahtuvaan signaalin vaihteluun. Näin kaikki ikävät sihahtelut tasoittuu ja lopputulos on mielyttävämpi. Joissakin kompressoreissa on sisäänrakennettu de-esser mutta jollet omista sellaista voit tehdä oman esserin liittämällä kompressorin sidechain liitäntään ulkoisen taajuuskorjaimen ja korostamalla siinä kaikki äs taajuudet sekä vaimentamalla muut taajuudet.

ERILAISIA KOMPRESSOINTI TYYLEJÄ

-MONIALUE KOMPRESSORI

On olemassa kompressoreja jotka kaistoittaa taajuusalueen (20hz-20k) 2-8 eri osaan laitteesta riippuen. Jokaisella kaistalla on tavallaan oma kompressori joka hoitaa vain kyseistä aluetta/kaistaa (lue: taajuusaluetta). Esimerkiksi kolmi kaistainen monialuekompura kompressoi vaikkapa erikseen basso- , keskiääni- ja diskanttitaajuudet.

-TAAJUUDESTA RIIPPUVA KOMPRESSOINTI/LIMITOINTI

Normaalisti kompuroihin saa liitettyä esim sidechain -liitäntöihin ulkoisen eq:n jolla korostamalla haluttua taajuusaluetta muuttuu kompressointi tehokkaammaksi kyseisillä alueilla. Kompressointi muuttuu taajuudesta riippuvaksi ja esim de-esser saadaan näin toteutettua ilman erillistä esseri laitetta. On olemassa myös kompuroita joissa voidaan erikseen säätää kompressoitavaa taajuusaluetta ja kaistaa.

-MASTERKOMPRESSOINTI

Masterointi vaiheessa suoritettava operaatio jossa koko äänimateriaali ajetaan yhtaikaa kompressorin läpi. Masterkompressoinnilla pyritään maksimoimaan valmiin tuotoksen voluumitaso jättäen taustakohinat ym. sellaiset kauemmaksi taka-alalle. Operaatiossa leikkautuu kaikki äänikäyrään jääneet ikävät piikit, litistetään dynamiikka tarpeeksi litteäksi jotta voidaan yleistä äänenvoimakkuuden tasoa nostaa huippuunsa. Masterkompressoinnin voi suorittaa ihan tavallisella kompuralla mutta kaupoissa on saatavilla myös tarkoitukseen vartavasten suunniteltuja masterkompressoreja.

-RADIOKOMPRESSOINTI

Joku on varmasti joskus ihmetellyt kuunnellessaan suosikki radio kanavaansa radion massiivista ja voimakasta soundimaailmaa. Todellisuudessa FM radio lähettää lähetyksensä kapealla 50h-15k taajuus kaistalla mutta mahtavuus saadaan aikaan kompressoimalla ääni niin lyttyyn, että välillä koko materiaali on yhtä isoa puuroa. Radiot siis kompressoivat lähetyksensä lyttyyn ennen lähetystä ulkomaailmaan. Lyttyyn kompressointi (lue: överi kompurointi) mahdollistaa hyvän tai ainakin kohtalaisen äänenlaadun/voimakkuuden pienilläkin radio mankoilla ja auton kaijuttimista kuunnellessa. Se myös loitontaa kaikki mahdolliset häiriö signaalit ja kohinat lähetyksissä ja kompressoitu lähetys yksinkertaisesti kantaa kauemmaksi. Suomalaisista radioasemista ainakin NRJ on tottunut överi kompuroimaan lähetyksensä niin littanaksi että useasti lähetykset ovat hirveätä kuunneltavaa vähääkään paremmilla kaiuttimilla. Yleensä radioasemat käyttävät tähän tarkoitukseen aivan erityistä radioille suunnattua tehokonetta jossa on vähän sitä sun tätä normaalin monialue kompressorin rinnalla.

..ote mikseriin postaamastani postista aikoja sitten..

#5 kirjoitettu 19.10.2003 14:02

djjurna kirjoitti:

Jollakin laulajalla saattaa olla hyvin hento ja hiljainen ääni, toisella taas vahva ja voimakas. Samassa kappaleessa saattaa olla kohtia jossa tarvitaan hiljaisia henkäilyjä (lue: hiljaa laulua) ja vastaavasti kohtia joissa tarvitaan voimakasta laulua. Jotta nämä hiljaiset kohdat kuuluisivat hyvin kuulijalle ja voimakkaat kohdat eivät menisi ruvelle ja särkisi, mikkisignaali kompressoidaan.


Laulu on varmaankin basson jälkeen yleisin ja hyödyllisin kompressoitava osa biisistä. Heikkojen ja vahvojen kohtien takia vokaaliträkkiä ei kuitenkaan kannata kompressoida, tai jos kompressoi, niin kannataa kompressoida molemmat kohdat erikseen ja erisäädöillä... yleisesti ottaen suositelen säätämään manuaalisesti ne hiljaisemmat kohdat kovemmalle. Lisäksi jos biisi on muutenkin hiljaisessa kohdassa hiljasemmalla (mikä kuullostaa ihan looselta eikö totta?) niin myös laulun pitäisi olla tolluon luontaisesti hijemmalla. Näin biisissä on yleistä dynamiikka ja kovat kohdat rokkaavat kaksinverroin. Se että kaikki on aina tasaisen kovalla ei tarkoita, että kaikki kohdat ovat maksimaalisen kovalla ja rokkavat täysillä, vaan, että kaikki on tasaisen löatteaa ja biisin tympääntyy helpommin.

Lauluträkki kanntaa kompresoida silloin jos laulaja laulaa suht. lähellä mikiä tai ei osaa pitää päätään paikoillaan. Silloin ääenvoimakkuuden dynamiikat ovat yleensä liian suuret mihinkään käyttöön... Jotut tuottajat tasoittavat vokaalien voluumeja myös käsin, joka on kyllä aika työlastä hommaa, mutta välttyypä kompressorin saundilta, jos sitä ei tahdo.

Näin äänen dynamiikan litistys tasoittaa kaikki piikit signaalissa eikä ääni mene särölle kun sen voluumitasoa nostetaan korkeammalle.


Jos soittaa "jämäpurkki-lofi-kotitietokone" streoilla kovaa täysin komprsoimatonta/limitoimatonta akustiosta materiaalia, tuota ongelmaa esiintyy. TUota ongelmaa voi kuitenkin parantaa limitoimalla piikkejä hieman pois, jolloin säröongelmat vähenevät tuossa tapauksessa. Kompressori EI ole oikea väline vähentää säröongelmaa huonoilla stereoilla. Lisäksi Elektronisessa musiikissa nuo tasot pysyvät helposti kurissa ilman limitteriäkin...

Yleensä hyvin lyhyt attack aika 0.25-1ms aiheuttaa helposti signaalin säröytymistä joten täytyy olla pätevä syy käyttää näin pieniä attack arvoja. Jos attack aika on hyvin nopea ja signaali on nopeasti syttyvä ja/tai sisätää korkeita taajuuksia on särö hirveän kuuloista. Myöskin täytyy huomauttaa että mitä matalampia taajuuksia signaali sisältää sitä pitemmäksi pitäisi attack arvo asettaa. Tämä saattoi kuullostaa ristiriitaiselta mutta kompressointi yleisesti ottaen on henkimaailman asioita.


Kompressori särkee aina. Mitä enemmän kompressoit, niin sitä enemmän biisi särkee. Tämän voi kuulla hyvin hi-fi stereoilla, joilla kompressoidut biisit ovat selväti puuroutuneempia.


Limitteri on kuin kompressori. Se on yksi kompressorin osa-alue. Kun ratio (kompreesiosuhde) on yli 20:1, kutsutaan kompressointia limitoinniksi. Jos sisään tulevan signaalin taso nousee yli tresholdin, sitä ei päästetä juuri ollenkaan tresholdin ylitse. Limiter estää signaalin säröytymisen jos signaaliin tulee jokin äkillinen piikki (kuten laulajan aivastus ym.). Limitointi on raakaa kompressointia.


Limitteri särkee aina selväti, tosin vähemmän kuin jos singnaali olisi ns."clippatunut"

Masterointi [...] Operaatiossa leikkautuu kaikki äänikäyrään jääneet ikävät piikit, litistetään dynamiikka tarpeeksi litteäksi jotta voidaan yleistä äänenvoimakkuuden tasoa nostaa huippuunsa.


Kompressoria (erotuksena limitteristä) ei masterointi vaiheessa kannata käyttää piikkien poistoon, vaan limitoida träkki esim. kompressoiniin jälkeen... näin saadaan kompressorin arvot vähemmän särkeviksi... En edelleenkään ymmärrä miksi biisin äänenvoimakkuus mukamas nousee kompressoinnnin myötä? Itse ainakin säädän äänenvoimakkuus tason sopivaksi biisille, eli jos kuuntelen Dimmu Borgiria heti Klassisen musiikin jälkeen, niin volume tasot putoavat kyllä stereoistani... Lopputuloksena DImmu Borgir kuullostaa vain lättänältä... ei kovalta.

Joku on varmasti joskus ihmetellyt kuunnellessaan suosikki radio kanavaansa radion massiivista ja voimakasta soundimaailmaa.


En ole, mutta olen ihmetellyt (siis ennen kuin tiesin edes mikä kompressori oli) miksi radiossa biisit kuullostavat niin tukkoisella ja vähän "iskeville"... eivätkä kertosäkeen 60-luvun biiseisä oikein tunnu ns. "lähtevän" kunnolla. Joku selitti, että se johtuu radion hunosta äänenlaadusta jne... Hän oli väärässä 90% tuosta kaikesta johtui kompressorista.

Haava korjasi quoteja 14:05 19.10.2003