Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.11.2013 19:20

vileeh99 kirjoitti:
moi! saisko jotai kitaran teoriaa mitä kannattas tietää, oon soitellu 2-3vuotta mut en tiedä viel paljoo et infoo?


Löytyykö lähikirjastosta mitään aiheesta?

#3 kirjoitettu 28.11.2013 20:01

vileeh99 kirjoitti:
moi! saisko jotai kitaran teoriaa mitä kannattas tietää, oon soitellu 2-3vuotta mut en tiedä viel paljoo et infoo?

vileeh99 muokkasi viestiä 16:20 28.11.2013


Voitko vähän tarkentaa, mitä teoriaa? Mitä aihetta koskien? Tiiätkö yhtään mitään teoriaa vielä?

#4 kirjoitettu 28.11.2013 20:10

siis vähän niinku kaikkee teoriaa yks isoin on ne duurit ja mollit

#5 kirjoitettu 28.11.2013 20:13

no mul on lainas suuri kitara kirja mut en taho ymmärtää siit, kai

#6 kirjoitettu 28.11.2013 20:28

vileeh99 kirjoitti:
siis vähän niinku kaikkee teoriaa yks isoin on ne duurit ja mollit


Duurilla ja mollilla viitataan ensisijaisesti sävellajiin, mutta myös sävelasteikkoon tai sointuun. Duurin ja mollin erottaa sävelaskelten eroista.

#7 kirjoitettu 29.11.2013 12:28

vileeh99 kirjoitti:
siis vähän niinku kaikkee teoriaa yks isoin on ne duurit ja mollit


No siis niinkun fakap sanoi niin duuri ja molli voi meinata sävelasteikkoa tai sointua tms.

Ehkä se on helpon sillein sanoa et sävelasteikko on kokoelma säveliä. Esim C-Duuri sävelasteikkona tarkoittaa säveliä C D E F G B. Siinä käytetään niitä säveliä. Jossain muussa sävelasteikossa (esim. G-molli) on osittain eri sävelet. Siihen liittyy semmoinen ajatus käsittääkseni että nämä tietyt sävelet muodostavat jonkun tietynlaisen tunnelman kun niitä käytetään. Duurin tunnelma (noin stereotyyppisesti) on iloinen ja mollin surullinen. Se mitä säveliä mihinkin sävelasteikkoon kuuluu löytyy esim. mainitsemastasi suuresta kitarakirjasta tai netistä jos ei huvita opetella sitä logiikkaa niiden takana.

Tämä lyhyt selostus sisälsi paljon asiavirheitä ja niin pitkälle yksinkertaistettuja asioita että ne eivät ole enää totta. Uskoisin kuitenkin että siitä voi jotain apua olla jos ei asiasta yhtään mitään tiedä.

#8 kirjoitettu 29.11.2013 19:17

Sunt1o kirjoitti:
Ehkä se on helpon sillein sanoa et sävelasteikko on kokoelma säveliä. Esim C-Duuri sävelasteikkona tarkoittaa säveliä C D E F G B.

C D E F G A B.

#9 kirjoitettu 30.11.2013 10:31

Gis-maj As?

#10 kirjoitettu 30.11.2013 11:28

karman hardon kirjoitti:
Gis-maj As?

#11 kirjoitettu 30.11.2013 16:16

karman hardon kirjoitti:
Gis-maj As?


Harhapurkaus kakkoseen.

#12 kirjoitettu 30.11.2013 19:00

Vessajono kirjoitti:
karman hardon kirjoitti:
Gis-maj As?


Harhapurkaus kakkoseen.


just se

#13 kirjoitettu 01.12.2013 15:28

veezay kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Ehkä se on helpon sillein sanoa et sävelasteikko on kokoelma säveliä. Esim C-Duuri sävelasteikkona tarkoittaa säveliä C D E F G B.

C D E F G A B.


No ok, ok vittu sitte ehkä siel jäi yks vitun kirjain pois!

#14 kirjoitettu 01.12.2013 15:45 Muok:01.12.2013 15:45

Sunt1o kirjoitti:
veezay kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Ehkä se on helpon sillein sanoa et sävelasteikko on kokoelma säveliä. Esim C-Duuri sävelasteikkona tarkoittaa säveliä C D E F G B.

C D E F G A B.


No ok, ok vittu sitte ehkä siel jäi yks vitun kirjain pois!

No hyvä se on korjata, koska toi on aika fundamentaalinen asia.

#15 kirjoitettu 01.12.2013 19:15

Sunt1o kirjoitti:
veezay kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Ehkä se on helpon sillein sanoa et sävelasteikko on kokoelma säveliä. Esim C-Duuri sävelasteikkona tarkoittaa säveliä C D E F G B.

C D E F G A B.


No ok, ok vittu sitte ehkä siel jäi yks vitun kirjain pois!


Ruvetaanks vääntään B:stä ja H:sta?

#16 kirjoitettu 01.12.2013 22:20

Vessajono kirjoitti:
Ruvetaanks vääntään B:stä ja H:sta?

ruvetaan vaan, mut joudut kyl vääntää jonku muun ku mun kanssa.

#17 kirjoitettu 01.12.2013 22:38

veezay kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Ruvetaanks vääntään B:stä ja H:sta?

ruvetaan vaan, mut joudut kyl vääntää jonku muun ku mun kanssa.


No joo, luultavasti klasariteorian nimeen vannovat ovat mikserissä melko vähemmistössä.

#18 kirjoitettu 03.12.2013 19:25

ehdin kusella käydessäni miettiä asiaa spontaanisti ja tajusin, että kirjotan mieluummin B ("standardimpi"? loogisempi?) mut puheessa H tulee luonnollisemmin (nuoruudessa opittu päähänpinttymä?).

#19 kirjoitettu 03.12.2013 20:17

veezay kirjoitti:
ehdin kusella käydessäni miettiä asiaa spontaanisti ja tajusin, että kirjotan mieluummin B ("standardimpi"? loogisempi?) mut puheessa H tulee luonnollisemmin (nuoruudessa opittu päähänpinttymä?).


Eipä sillä nyt lopulta niin suurta merkitystä kai ole. Mä käytin pitkään H:ta mutta opiskelujen myötä oon ihan sujuvasti siirtynyt B:hen kun se on tuolla rytmimusan puolella kuitenkin aika universaali käytäntö.

Molemmat merkintätavat on hyvä tietää sekaannusten välttämiseksi. Nuottinimistä puhuttaessahan niitä yleensä syntyy, en ole muistaakseni koskaan ollut tilanteessa, jossa joku olisi erehtynyt luulemaan B-sointua enharmonisesti samaksi soinnuksi kuin Ais. Ulkomaalaiset pois lukien mutta niiltä sitä tuskin nyt voi edellyttääkään.

Ranskalaisilla vasta tyyli onkin, siinä vois prima vistassa olla jo vähän paskaa housuissa jos tulis joku Do#M vastaan.