Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.03.2013 10:01

Haava kirjoitti:
VNS kirjoitti:
"Kai vain typerys yrittää itseään syyllistää siitä mistä kuitenkaan ei oo valmis luopumaan."

-Kalle Ahola


Koko lähtökohta Kallen ajatuksessa on väärä.

Syyllisyys on tunne, eikä "teko". Vain typerys yrittää käskeä omia tunteitaan. Tunteisiinsa voi yrittää vaikuttaa, mutta niitä ei voi käskeä. Tai voi, mutta siitä harvemmin suoraa mitään toimivaa.


Mun mielestä sulla menee syyllisyyden tunto ja itseään syyllistäminen käsitteinä vähän vinoon.

Näistä ensimmäinen on nimenomaan tunne, jälkimmäinen enemmänkin asia, jonka toteutumiseen voi itse vaikuttaa.

#3 kirjoitettu 22.03.2013 10:06

Peysface kirjoitti:

Mun mielestä sulla menee syyllisyyden tunto ja itseään syyllistäminen käsitteinä vähän vinoon.

Näistä ensimmäinen on nimenomaan tunne, jälkimmäinen enemmänkin asia, jonka toteutumiseen voi itse vaikuttaa.


Miusta ne linkittyvät käytännössä niin vahvasti, että en niitä erottele. Ei voi tuntea syyllisyyttä syyllitämättä itseään. Toki voi syyllistää itseään tuntematta syyllisyyttä, mutta se on vähän eri juttu kuiteski.

#4 kirjoitettu 22.03.2013 10:13

Haava kirjoitti:
Ei voi tuntea syyllisyyttä syyllitämättä itseään.

Mulle käy noin harva se päivä erinäisten elämään liittyvien asioiden kohdalla, siksi en tota allekirjoita.

Kuitenkin, itse alkupostaukseen en osaa sanoa yhtään mitään.

#5 kirjoitettu 22.03.2013 10:52 Muok:22.03.2013 10:58

Peysface kirjoitti:

Mulle käy noin harva se päivä erinäisten elämään liittyvien asioiden kohdalla, siksi en tota allekirjoita.


Ehkä meillä on sitten eri määritelmät vaan tässä.

Tietoisesta syyllistämisestä en useinkaan näe suuria hyötyjä edes sen syyllistettävän ongelman lopettamisesta.

#6 kirjoitettu 22.03.2013 10:52

Kyllä ne syyllistäjät ovat aina olleet ulkopuolisia. Heistä olen jo oppinut olemaan välittämättä. Oikeastaan, kun on tullut elettyä melko siististi koko ikänsä, voisi alkaa harkita vanhoilla päivillä kokeilevansa enemmänkin noita huonojakin tapoja.

#7 kirjoitettu 22.03.2013 11:45

Riippuu miten ja mihin tuota soveltaa. Joskus tuntee syyllisyyttä vasta kun syyllistämisen ja oppimisen kautta on ymmärtänyt miksi pitäisi tuntea syyllisyyttä.

Esimerkiksi, syyllistäminen voi saada aikaan kysymyksen kuten "no miksi ihmeessä tämän älypuhelimen ostamisesta tulisi tuntea syyllisyyttä?" ja jos siitä seuraa "aijaa, tämä kyseinen malli on tehty köyhiä työntekijöitä hyväksikäyttäen voittojen mennessä häikäilemättömille omaneduntavoittelijoille, ja ostamalla tulin tukeneeksi tällaista toimintaa" niin sitten tosiaan tuntee syyllisyyttä.

#8 kirjoitettu 22.03.2013 13:16

Jos en itseäni virheistäni syyllistä niinmiten muistAisin kehittyä?

#9 kirjoitettu 22.03.2013 16:58

Empä minä ole itseäni syyllistänyt vuosikausiin, en ainakaan muista. Eipä ole ollut syytä. Virheitä tehdään jatkuvasti ja se on osa elämää.

#10 kirjoitettu 23.03.2013 11:47

Chadonna kirjoitti:
Jos en itseäni virheistäni syyllistä niinmiten muistAisin kehittyä?


Paremmin kuin syyllitämällä itseäsi niistä virheistä.

#11 kirjoitettu 31.03.2013 13:21

VNS kirjoitti:
"Kai vain typerys yrittää itseään syyllistää siitä mistä kuitenkaan ei oo valmis luopumaan."

-Kalle Ahola

Ootteko samaa mieltä? Vai eri mieltä? Ootteko mitään mieltä? Onko itsensä syyllistäminen aina energianhukkaa vai voiko se ohjata siihen että sit jossain vaiheessa on valmis luopumaan siitä mistä itseään syyllistää?


Jos se pointti on niinkun että kerta nyt jokatapauksessa meinaat niin tehdä niin parempi sitten hyväksyä asia niin joo, onhan siinä järkeäkin. Ei se varmaan ihan niin yksinkertaista oo, mut et ohan se vähän turhaa itteään tuomita. Muut voi sit tehä sen.

#12 kirjoitettu 31.03.2013 13:22

neokoo kirjoitti:
Esimerkiksi, syyllistäminen voi saada aikaan kysymyksen kuten "no miksi ihmeessä tämän älypuhelimen ostamisesta tulisi tuntea syyllisyyttä?" ja jos siitä seuraa "aijaa, tämä kyseinen malli on tehty köyhiä työntekijöitä hyväksikäyttäen voittojen mennessä häikäilemättömille omaneduntavoittelijoille, ja ostamalla tulin tukeneeksi tällaista toimintaa" niin sitten tosiaan tuntee syyllisyyttä.

Mut jos meinaa kumminkin ostaa sen niin ei kai siitä oo kellekkään mitään hyötyä siitä itteään syyllistää.

#13 kirjoitettu 31.03.2013 15:08 Muok:31.03.2013 15:15

Sunt1o kirjoitti:
neokoo kirjoitti:
Esimerkiksi, syyllistäminen voi saada aikaan kysymyksen kuten "no miksi ihmeessä tämän älypuhelimen ostamisesta tulisi tuntea syyllisyyttä?" ja jos siitä seuraa "aijaa, tämä kyseinen malli on tehty köyhiä työntekijöitä hyväksikäyttäen voittojen mennessä häikäilemättömille omaneduntavoittelijoille, ja ostamalla tulin tukeneeksi tällaista toimintaa" niin sitten tosiaan tuntee syyllisyyttä.

Mut jos meinaa kumminkin ostaa sen niin ei kai siitä oo kellekkään mitään hyötyä siitä itteään syyllistää.

Voihan sen tuotteen jättää ostamatta tai palauttaa joissain tapauksissa. Ja vaikka sitä "riistotuotetta" käyttäisikin niin mahdollisesti jää seuraava samankaltainen ostos tekemättä ja ehkä kasvaa valveutuneemmaksi kuluttajaksi noin yleensä.

neokoo lisäsi 15:08 31.03.2013

Jos on jo varmasti päätöksensä tehnyt niin ei välttämättä edes pystyisi aidosti syyllistämään itseään siitä. Riippuu siitä, toteutuuko se ilmiö, että itsensä kyseenalaistamisen sijaan oikeuttaa valintansa millä tahansa selityksellä.

#14 kirjoitettu 01.04.2013 01:14

Meitä halutaa syyllistää sellaisestakin, joka ei oikeastaan edes kuulu meille. Hyvä esimerkki on sähkölämmitys, joka nyt on olevinaan suuri synti. Me muka lämmitämme hiilellä, vaikka atomimiilu palaa, vesivoimaa on ja tuulikin tekee sähköä. Raippaverolle pannaan sillä verukkeella, että maassa vielä käytetään hiiltäkin lisävoimana kulutushuipuissa. Kuitenkin valtio on se, joka päättää siitä, millä sähköä tässä maassa tehdään, emme me.

#15 kirjoitettu 02.04.2013 11:15

neokoo kirjoitti:
Jos on jo varmasti päätöksensä tehnyt niin ei välttämättä edes pystyisi aidosti syyllistämään itseään siitä. Riippuu siitä, toteutuuko se ilmiö, että itsensä kyseenalaistamisen sijaan oikeuttaa valintansa millä tahansa selityksellä.


Tarkoitin tätä tilannetta. Käsittääkseni jotkut ihmiset kovastikin syyllistävät itseään että 'ei pitäisi näin kyllä tehdä'. Niin sanotut 'hermorauniot'.