Mikseri.net

#2 kirjoitettu 09.01.2013 20:49 Muok:09.01.2013 20:50

quafka kirjoitti:
En, vaan että ihanneyhteiskunta tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Tämä ei tarkoita etteikö voisi kilpailuttaa esim. työnhakijoita.

Mutta onko se tarkoitus nyt kuitenkin että kaikilla on yhtä iso mahdollisuus tulla esim. lääkäriksi ja sen eteen kannattaa estää asiaan liittyvien tietojen opiskelua että kukaan ei saisi etulyöntiasemaa.

Minusta tuossa kohtaa jo jokainen on alkanut niitä omia mahdollisuuksiaan käyttämään valintojen muodossa. Ja kun jotain valitsee niin täytyy myös jostain luopua. Joku on hankkinut tuon reilun tonnin ja päättänyt käyttää sen valmistautumiseen. Minusta se osoittaa motivaatiota ja myös sitä että sen jälkeen tuo ihminen tietää aiheesta ehkä vähän enemmän. Minusta on etu että sillä on etulyöntiasema pääsykokeissa. Sen voittaakseen jonkun muun pitää olla parempi, riippumatta siitä miten on tietonsa hankkinut.

Ei ole yhteiskunnan etu että huonompi ja parempi on samalla viivalla lääkäriksi. Ei ole myöskään yhteiskunnan etu että sitä parempaa estetään kehittämästä itseään paremmaksi jotta hakijat olisivat tasaväkisiä. On yhteiskunnan etu että on parhaat mahdolliset lääkärit.

Sunt1o muokkasi viestiä 20:50 09.01.2013

Niin siis minusta tuo kilpailutus on järkevintä tehdä jo koulutusvaiheessa ainakin ellei yhteiskunnalla ole reilusti ylimääräistä rahaa.

#3 kirjoitettu 09.01.2013 21:11

Ensin kartoitetaan jokainen Suomen työpaikka ja työntekijä
ja sitten jokaiselle yläasteelaiselle tehdään Henkilökohtainen Elämänsuunnitelma HES
ja peruskoulun jälkeen heidät kurssitetaan
sellaisiin töihin joihin he valtion tutkimusmenetelmien mukaan parhaiten sopivat
ja siten että juuri valmistuessa aukeaa paikka kun joku jää eläkkeelle.

Kaikki ihmiset pistetään asumaan työpaikoillaan niin ei ole liikenneturvallisuusriskiä eikä kilometrikorvauksia
ja ruoka tulee työpaikalle putkessa.
Työpaikalta ei saa poistua ikinä ilman valvontaa ettei satuta itseään.
Työpäivän jälkeen (8h) ihmiset pistetään elektroniseen aivokoneeseen
joka sammuttaa niiden kognitiiviset kyvyt ja tarjoaa niille 8 tuntia viihdettä,
sitten kahdeksaksi tunniksi normaalia unta.

Näin säästytään monelta vaivalta yhteiskunnassa.

#4 kirjoitettu 09.01.2013 21:30 Muok:09.01.2013 21:31

quafka kirjoitti:
Tämä ei millään tavalla poista sitä ongelmaa, että maksukykyinen on paremmassa asemassa päästä lääkikseen kuin maksukyvytön.

Ei, mutta minusta se kyllä kyseenalaistaa sen onko tämä kyseinen asia mikään ongelma. Pääsykokeissahan ei mitata maksukykyä vaan paremmuutta. Tuo maksukyky on vain yksi mahdollinen keino hankkia sitä.

Sunt1o muokkasi viestiä 21:30 09.01.2013

Mutta pitäisikö noiden kurssien myyminen, ostaminen vai molemmat kieltää?

#5 kirjoitettu 09.01.2013 21:39

quafka kirjoitti:

Luoko valmennuskurssitoiminta siis Suomeen sosiaalista eriarvoisuutta?

Jos luo, pitäisikö asialle tehdä jotain?


Luo.

Ei, eriarvoisuus on hyvä asia.

#6 kirjoitettu 09.01.2013 22:05

quafka kirjoitti:
Ei yksityistä koulutusta voida kieltää, mutta julkisen sektorin täytyisi tarjota jonkinlaista kompensaatiota vähävaraisille. Esim. tasokkaita ja ilmaisia itseopiskelumateriaaleja, tai mielellään vaikka valtakunnallisia verkko-luentoja.

Esimerkki käytännön toteutuksesta:
Palkataan määräaikaisesti ammattitaitoinen opettaja n. 3000 tonniin kuussa, tämä laatii videoluentosarjan verkkoon avoimesti nähtävillle, sekä harjoittelu- ja itseopiskelumateriaalin. Kokonaiskustannukset valtiolle naurettavan pienet.


Eikös tuon jälkeen edelleenkin etu ole niillä ketkä ovat tuon lisäksi käyttäneet rahaansa yksityisopetukseen?

Ja toki myös niillä ketkä ovat muita älykkäämpiä tai parempia oppimaan.

#7 kirjoitettu 09.01.2013 22:14

quafka kirjoitti:
Kyllä. Siksi puhuinkin ongelman kompensoinnista, koska se voidaan poistaa vain kieltämällä - mikä olisi kohtuutonta jopa minun kaltaiseni sosialistin näkökulmasta.

Minä en usko tuon kovinkaan suureen vaikutukseen. Ilmaista tietoa on internetin aikana saatavilla aika runsaasti ja kirjastot palvelee. Jos siis ei tahdo rahaa käyttää. Ja vaikka kuinka lukisi niin silti tehokas opettaja antaa sen edun kun siihen käyttää rahaa.

Jos näiden kurssien hinnat olisi oikeasti jotain kymmentätuhatta niin voisin olla kanssasi enemmänkin samaa mieltä mutta kun minusta tuo mainitsemasi investointi ei nyt ole mikään mahdoton suomen suht. pienillä tuloeroilla.

#8 kirjoitettu 09.01.2013 23:55 Muok:09.01.2013 23:57

naisten lentopallo kirjoitti:

3. Tee aivan naurettava hops. Naurettavalla tarkoitan sitä, että tee hops sen mukaan että suoritat nollafuksista maisteriksi kolmessa vuodessa. Tee myös joku systeemi millä seuraat edistymistä. Mulla oli excelissä hiekkakasa-diagrammi.


Voi olla mahdollista, mutta varmaan lähinnä aloilla, joilla suurin osa kursseista on kirjatenttikursseja, jotka on ylipäätään mahdollista opiskella ilman mitään ylimääräistä häsläystä yliopistolla tai välittämättä tietystä suoritusjärjestyksestä.

4. Älä tuhlaa aikaasi massaluennoilla istumiseen vaan tee mahdollisimman paljon etänä. Jos et osaa, heitä peli-PC helvettiin ja ala tehdä töitä jollain 10 vuotta vanhalla HP:n läppärillä jonka löydät jostain ylijäämävarastosta.


Se, että itse olet löytänyt jostain motivaatioboostin, ei tarkoita, että tuo ärsyke- tai houkutedeprivaatio olisi avain nopeampaan valmistumiseen. On yritetty (kämppiksen kanssa yhdessä), ja kyllä sitä aina löytyi kaikenlaista muuta tekemistä juuri silloin, kun olisi pitänyt tehdä hommia.

5. Lopeta suorittaminen.
6. Lopeta oikeasti se suorittaminen. Mitä enemmän yrität sen paskempaa tuotat. Nyt vaan kirjoitat.


Tavoitetason laskeminen ilman motivaation nousemista johtaa vain vähempään työntekoon, jolla on ainoastaan se vaikutus, että arvosanat laskevat, mutta suoritustahti on edelleen sama.

7. Tee ryhmätyöt yksin. Kahden viikon sisällä kurssin aloittamisesta.


Etenkään jälkimmäinen ei ole ollut mahdollista yhdelläkään kurssilla, jolla olen ollut.

9. Yhdistä kaikki mahdollinen. Yhden kurssin harkkatyö on parhaimmillaan 5-10 sivua materiaalia kandiin tai graduun.


Mielenkiintoinen väite. Itselleni tulee lähinnä mieleen, että jostain erikoistyöstä voisi jatkaa diplomityöhön, mutta muuten yhdistäminen on aika hankalaa.

10. Tee gradut ja kandit siitä mikä kiinnostaa. Älä siitä, mistä on sun uralle hyötyä. Ura jää hyvin lyhyeksi jos lähdet muka pelaamaan jotain huippuasiantuntijan viittaa itsellesi koulussa.


Pätee varmasti aloihin, joilla ei tyypillisesti valmistuta suoraan työpaikkaan.

12. Löydä oma Korkeampi Motivaatio. Mun kohalla se oli biologinen kello.


...tai harhaile kunnes löydät sen.


Mitä noista valmennuskursseista olen käsittänyt, on, että mikäli kokeisiin vaan jaksaa itse lukea, niin ne ovat aika yhdentekeviä.

Funereal muokkasi viestiä 23:56 09.01.2013

#9 kirjoitettu 10.01.2013 10:55

quafka kirjoitti:
Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa valmennuskursseihin. Luoko valmennuskurssitoiminta siis Suomeen sosiaalista eriarvoisuutta?

Vaivihkaa, nurkan takaa hiipien, joo. Opiskelija voi itse hankkia rahaa kursseihin, mutta siinä menettää aikaa. Tuokin 1240e on useimmille ainakin kaksi kuukautta töitä, enemmänkin asuinpaikasta yms. riippuen. Jos perheellä on varaa maksaa ja lapsi saa (ja haluaa) keskittyä opintoihin, niin hän on paremmassa asemassa kuin köyhempi opiskelija jolla olisi muuten sama halu ja potentiaali oppia. Poikkeuksia ja tuhkimotarinoita on ja tulee varmasti olemaan, mutta "rahaportti" tapaa aina luoda eriarvoisuutta.

"Välineurheilualoilla" tämä on ollut arkea parhaimpinakin yhtenevien mahdollisuuksien onnistumisvuosina. Lähes kaikki laadukkaat tieteen- ja taiteenteon välineet ovat olleet jonkinlaisen rahaportin takana. Nykyään onneksi monilla aloilla vähemmän kuin ennen. Mutta silti se joka saa kalliin ja hintaansa laadussa vastaavan mikroskoopin, soittimen, ohjelmiston, tietokoneen, kameran, auton (!) tms. ilmaiseksi ja saa keskittyä oppimiseen, on eri asemassa kuin se joka joutuu ko. välineen eteen tekemään töitä ja käyttämään osan elämänsä parhaimmasta oppimisajasta epäolennaiseen.

Ja onhan oppilaitoksissa toki välineet ilmaisia, mutta eniten oppii se joka tekee myös omalla ajalla, mieluiten jo ennen oppilaitokseen menemistä. Mistä pääseekin siihen, että niin kuin ennenkin, nyt ja tulevaisuudessa on eniten merkitystä vanhempien määrätietoisuudella lapsen tavoitteiden suhteen, riippumatta varallisuudesta. Toiset menee läpi kiven ja kannon ja vetää kaikista naruista että lapsella on mahdollisuuksia ja tämä osaa hyödyntää niitä. Toiset ei.

quafka kirjoitti:
Jos luo, pitäisikö asialle tehdä jotain?

Jos ei muuta, niin ainakin olla supistamatta julkisten tarjoamaa opetusta. Ehkä tarjota jonkinlainen vastaava ilmainen valmennusjärjestelmä, kuten ehdotit.

Valmennuskurssit ovat kuitenkin pohjimmiltaan vain opiskeluajan lisäämistä. Yksi idea olisi julkisesti tarjottavan opiskeluajan ja jatkokoulutuspaikkojen lisääminen, toki korostaen tavoitteellisuutta ja asettaen rajoja opiskeluaikaiselle ajanvietolle joka ei millään tulkinnalla voi edesauttaa opiskelua. Parhaimmat erottuisivat ja saisivat kykynsä mukaista vastuuta silloinkin. Mutta olisi tehtävä selväksi että vain parhaille on töitä ja osa opiskelee käytännössä vain koko kansan yleissivistyksen takia. Tai sitten ehkä jonkinlainen osatyöllisyyden suuntaan menevä yhteiskunnallinen muutos voisi taata työpaikkoja useammalle.

#10 kirjoitettu 10.01.2013 11:06 Muok:10.01.2013 11:07

Twight kirjoitti:
Työpäivän jälkeen (8h) ihmiset pistetään elektroniseen aivokoneeseen
joka sammuttaa niiden kognitiiviset kyvyt ja tarjoaa niille 8 tuntia viihdettä,
sitten kahdeksaksi tunniksi normaalia unta.

Tämä poikkeaa joidenkin tuntemieni ihmisten arjesta vain sillä, että työaika on pitempi, viihdeaika lyhyempi ja eivät nuku aivokoneen avulla vaan unilääkkeiden.

neokoo muutti sanan 11:07 10.01.2013

#11 kirjoitettu 10.01.2013 13:47

quafka kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Mitä noista valmennuskursseista olen käsittänyt, on, että mikäli kokeisiin vaan jaksaa itse lukea, niin ne ovat aika yhdentekeviä.

Kyse ei ole pelkästä jaksamisesta kyllä. Aivot kehittyvät fyysisesti vielä sinne 20-21 -vuotiaaksi asti. Suoraan lukiosta tullut jengo ei välttämättä omaa vielä valmiuksia ymmärtää ja soveltaa tekstimuodossa olevaa tietoa, ainakaan ilman apua. Valmennuskurssien suosio ja teho perustuu siihen, että siellä harjoitellaan pääsykoekysymyksiin vastaamista todella paljon.


jep, hyvänä esimerkkinä helsingin oikis. jopa 99% sisäänpäässeistä ovat kurssien kautta, koska vastaustekniikkaa eivät pääsykoekirjat opeta.

#12 kirjoitettu 10.01.2013 13:49

naisten lentopallo kirjoitti:
Twight kirjoitti:
Työpäivän jälkeen (8h) ihmiset pistetään elektroniseen aivokoneeseen
joka sammuttaa niiden kognitiiviset kyvyt ja tarjoaa niille 8 tuntia viihdettä,
sitten kahdeksaksi tunniksi normaalia unta.


eikse koti-pc oo nimenomaan tämmöinen?

#13 kirjoitettu 10.01.2013 15:08

Menin joskus lukioaikana antamaan Eximialle luvan spämmätä mulle kamaa, kun piti oppliaskunnan hallituksessa olla niiden yhteyshenkilönä ja nyt en saa spämmiä loppumaan.

Ite en yliopistoon hakiessani ees kelannut valmennuskurssia vaan paneuduin materiaaliin sekä vanhoihin pääsykokeisiin. Tosin niistä ei ollut suurta hyötyä, kun Tampere veti kaikki tutkinnot ja pääsykoevaatimukset uusiksi viime syksyksi. Hinnat on noilla ihan naurettavaa settiä, niin sikäli tässä sorsitaan kyllä niitä hakijoita, joilla ei oo varaa mennä kurssille. Mut edelleen kouluun pääsee kyllä jengiä ilman näitä kurssejakin.

#14 kirjoitettu 10.01.2013 17:48

quafka kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Mitä noista valmennuskursseista olen käsittänyt, on, että mikäli kokeisiin vaan jaksaa itse lukea, niin ne ovat aika yhdentekeviä.

Kyse ei ole pelkästä jaksamisesta kyllä. Aivot kehittyvät fyysisesti vielä sinne 20-21 -vuotiaaksi asti. Suoraan lukiosta tullut jengo ei välttämättä omaa vielä valmiuksia ymmärtää ja soveltaa tekstimuodossa olevaa tietoa, ainakaan ilman apua. Valmennuskurssien suosio ja teho perustuu siihen, että siellä harjoitellaan pääsykoekysymyksiin vastaamista todella paljon.


Jaa niin no mulla ei olekaan oikein edes toisen käden tietoa muista kuin teknisen alan valmennuskursseista. Itse sen sijaan en käynyt pääsykokeessa ollenkaan .___. Mut oon vaan kuullut, että noi teknillisten yliopistojen valintakokeiden valmennuskurssit ovat aika yhdentekeviä, jos vaan jaksaa plärätä lukion matskua läpi ja laskea vanhoja pääsykoetehtäviä. (Sama kyllä pätee pitkälti kurssien tentteihinkin...)

#15 kirjoitettu 10.01.2013 22:35

neokoo kirjoitti:
Vaivihkaa, nurkan takaa hiipien, joo. Opiskelija voi itse hankkia rahaa kursseihin, mutta siinä menettää aikaa. Tuokin 1240e on useimmille ainakin kaksi kuukautta töitä, enemmänkin asuinpaikasta yms. riippuen. Jos perheellä on varaa maksaa ja lapsi saa (ja haluaa) keskittyä opintoihin, niin hän on paremmassa asemassa kuin köyhempi opiskelija jolla olisi muuten sama halu ja potentiaali oppia. Poikkeuksia ja tuhkimotarinoita on ja tulee varmasti olemaan, mutta "rahaportti" tapaa aina luoda eriarvoisuutta.

Joo, tää on ihmisen ominaisuus lajina. Pyritään tarjoamaan omille poikasille paremmat resurssit ja selviytymismahdollisuudet kuin muiden poikasilla on antaen niille käyttöön esim. vanhemien hankkimaa rahaa, taitoja, tietoja tai statusta. Jollon ne alottaa vähän paremmista asemista jollon ne voi taas antaa vielä enemmän omille poikasilleen ja geenit jatkuu.

Onko se väärin?

#16 kirjoitettu 11.01.2013 06:12

Sunt1o kirjoitti:
neokoo kirjoitti:
Vaivihkaa, nurkan takaa hiipien, joo. Opiskelija voi itse hankkia rahaa kursseihin, mutta siinä menettää aikaa. Tuokin 1240e on useimmille ainakin kaksi kuukautta töitä, enemmänkin asuinpaikasta yms. riippuen. Jos perheellä on varaa maksaa ja lapsi saa (ja haluaa) keskittyä opintoihin, niin hän on paremmassa asemassa kuin köyhempi opiskelija jolla olisi muuten sama halu ja potentiaali oppia. Poikkeuksia ja tuhkimotarinoita on ja tulee varmasti olemaan, mutta "rahaportti" tapaa aina luoda eriarvoisuutta.

Joo, tää on ihmisen ominaisuus lajina. Pyritään tarjoamaan omille poikasille paremmat resurssit ja selviytymismahdollisuudet kuin muiden poikasilla on antaen niille käyttöön esim. vanhemien hankkimaa rahaa, taitoja, tietoja tai statusta. Jollon ne alottaa vähän paremmista asemista jollon ne voi taas antaa vielä enemmän omille poikasilleen ja geenit jatkuu.

Onko se väärin?


Biologian kannalta ei, yhteiskunnan ja yhteisen maailman moraalin näkökulmasta on.

#17 kirjoitettu 11.01.2013 06:33 Muok:11.01.2013 06:35

Elli Esimerkki-Suorittaja on hirrrveä hikipinko ja luki kahteen vuoteen koko lukion parilla ylimääräisellä kielellä, ihan tosta vaan ja hyvin arvosanoin (ei niin hyvin että ilman pääsykokeita olisi asiaa yliopistoon). Ellin aikataulu ei kuitenkaan antanut periksi lukulomille, ja kesäisinkin Elli pihisti ajastaan aikuislukion kurssien parissa. Ellin vanhemmat ovat eronneet, ja Elli asuu äitinsä luona. Äiti on siivooja (liksaa n. 1400€/kk brutto). Säännölliset investoinnit lukion kirjoihin puutteellisesta kirjastotarjonnasta johtuen ovat vieneet viimeisetkin mahdollisuuksien rippeet säästötoimenpiteistä. Isä katosi merille.

Nyt Elli on lukion käynyt 17-vuotias köyhän perheen lapsi, joka on nyt akateemisen maailman ovella.

Kuinka niin Ellillä on ollut mahdollisuus hankkia yli tonni rahaa? (Sunt1o?)

Sanottakoon vielä, että minun mielestäni tasapäistäminen on alusta asti perseestä, mutta vielä enemmän perseestä on mahdollisuus kampittaa se tasapäistäminen rahalla.
Mielestäni on myös kannustettava Ellin kaltaisiin yksilösuorituksiin, sillä "yhdessä hiljakseen" on toisille aivan tuskaisen hidasta helvettiä, siinä missä toisille se on ainoa mahdollinen tapa.

Tusina Immonen muokkasi viestiä 06:34 11.01.2013


Mun mielestä on myös ärsyttävää saivartelua vedellä hihasta "pitääks kaikilla olla yhtäläiset mahollisuudet päästä lääkäreiks" -korttia, jos kyse on taloudellisen etulyöntiaseman tuomista eduista korkeakouluun pääsemisessä.

#18 kirjoitettu 11.01.2013 08:18

Tusina Immonen kirjoitti:
Kuinka niin Ellillä on ollut mahdollisuus hankkia yli tonni rahaa? (Sunt1o?)

Käymällä esim. töissä joista saa palkkaa. Toki lainaaminenkin on yksi vaihtehto ja jos kyse on kovapalkkaisesta alasta, se voi olla myös taloudellisesti järkevä sijoitus.

Oisko tuo ellin lukiosuoritus ollut myöskin väärä jos se olisi vaikkapa ostanut hankkimillaan rahoilla yksityisopetusta saadakseen hyvät arvosanat jossain kielessä? Siinähän mitataan lähtökohtaisesti osaamista näissä jutuissa, ei niinkään sitä miten se osaaminen on hankittu.

Mun mielestä on myös ärsyttävää saivartelua vedellä hihasta "pitääks kaikilla olla yhtäläiset mahollisuudet päästä lääkäreiks" -korttia, jos kyse on taloudellisen etulyöntiaseman tuomista eduista korkeakouluun pääsemisessä.

Miusta se taloudellinen etulyöntiasema on vaan yksi etulyöntiasema muitten joukossa. Miuta ihmetyttää miten tää 'rikkaat on pahoja' konsepti ui peitettynä aina joka paikkaan. Kyse on siitä että käytät hallussasi olevia resursseja, oli ne rahaa tai älyä tai suhteuta saavuttaaksesi mahdollisimman hyvän osaamisen. Sitten tämä hyvä osaaminen, riippumatta siitä millä keinoin se on hankittu, voi saada sinut vaikkapa lääkäriksi.

Kun oikeasti yhteiskunnan kannalta olennaista on se että on parhaat lääkärit, ei se millä keinoin niistä on tullut parhaita.

Eikä voi väittää että pelkkä tuo kurssi olisi se ratkaiseva asia sisäänpääsyyn kun sen käyneidenkin keskuudessa on kilpailua.

#19 kirjoitettu 11.01.2013 08:52

Sunt1o kirjoitti:
Joo, tää on ihmisen ominaisuus lajina.

Olen tuosta pitkälti samaa mieltä, mutten ihan täysin. Laji on onnistunut ohjelmoimaan itseään uudelleen joiltain osin, joten mikseipä aikanaan ihan kokonaan uusiksi, mukaanlukien tämäkin asia. Mutta ehkä se on sitten eri laji.

Pyritään tarjoamaan omille poikasille paremmat resurssit ja selviytymismahdollisuudet kuin muiden poikasilla on antaen niille käyttöön esim. vanhemien hankkimaa rahaa, taitoja, tietoja tai statusta. Jollon ne alottaa vähän paremmista asemista jollon ne voi taas antaa vielä enemmän omille poikasilleen ja geenit jatkuu.

Onko se väärin?

Minusta se on epäreilua kuten selviytymiskilpailu ylipäätään, koska se johtaa siihen että toisilla on hyvä olla ja toisilla ei-niin-hyvä tai suorastaan paha olla. Pitäisi olla niin että kaikilla on hyvä olla. Syyttävä sormi osoittaa lopulta siihen, minkä tiet ovat tutkimattomia ja perustelut ihmismielelle käsittämättömiä. Toisin olisin lajin arjen ohjelmoinut, vaikka kesken kehityksen uusiksi, jos olisin intelligentti suunnittelija.

#20 kirjoitettu 11.01.2013 08:55 Muok:11.01.2013 08:56

neokoo kirjoitti:
Olen tuosta pitkälti samaa mieltä, mutten ihan täysin. Laji on onnistunut ohjelmoimaan itseään uudelleen joiltain osin, joten mikseipä aikanaan ihan kokonaan uusiksi, mukaanlukien tämäkin asia. Mutta ehkä se on sitten eri laji.

On se tietysti mahdollista, mutta vaikuttaisi aika epänormaalilta käytökseltä elävälle olennolle. Ja pärjäisikö se sitten niille yksilöille jotka kuitenkin päättävät tarjota lapsilleen etua.

Minusta se on epäreilua kuten selviytymiskilpailu ylipäätään, koska se johtaa siihen että toisilla on hyvä olla ja toisilla ei-niin-hyvä tai suorastaan paha olla. Pitäisi olla niin että kaikilla on hyvä olla. Syyttävä sormi osoittaa lopulta siihen, minkä tiet ovat tutkimattomia ja perustelut ihmismielelle käsittämättömiä. Toisin olisin lajin arjen ohjelmoinut, vaikka kesken kehityksen uusiksi, jos olisin intelligentti suunnittelija.

Miusta on suhteellisen epärealistinen ajatus että kaikilla olisi hyvä olla. Tai että kaikki menisi kaikilla tasan.

Ja minusta on aina aika tarkkaan mietittävä missä asioissa oikeasti on järkevää suosia huonompaa. Ja kenen etu se varsinaisesti on.

Sunt1o muokkasi viestiä 08:55 11.01.2013

PS. Siis samaa mieltä siitä että epäreiluahan se on. Reiluus taitaa olla aika synteettinen käsite ja maailma harvemmin noudattaa sitä.

#21 kirjoitettu 12.01.2013 00:01 Muok:12.01.2013 00:05

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Kuinka niin Ellillä on ollut mahdollisuus hankkia yli tonni rahaa? (Sunt1o?)

Käymällä esim. töissä joista saa palkkaa. Toki lainaaminenkin on yksi vaihtehto ja jos kyse on kovapalkkaisesta alasta, se voi olla myös taloudellisesti järkevä sijoitus.

Sä et lukenu tota kovin ajatuksella.
Pitääkö Ellin pitää välivuosi rahan takia, vai miten ajattelit tän?
Oisko se välivuosi sitte enää sitä sosiaalista tasa-arvosuutta?
Mistä tollasia rahoja saa lainata? Mulle kelpais...

Oisko tuo ellin lukiosuoritus ollut myöskin väärä jos se olisi vaikkapa ostanut hankkimillaan rahoilla yksityisopetusta saadakseen hyvät arvosanat jossain kielessä? Siinähän mitataan lähtökohtaisesti osaamista näissä jutuissa, ei niinkään sitä miten se osaaminen on hankittu.


Et edelleenkään kai ottanu huomioon Ellin suorittamaa työmäärää ja sen suoritusaikaa.

Mun mielestä on myös ärsyttävää saivartelua vedellä hihasta "pitääks kaikilla olla yhtäläiset mahollisuudet päästä lääkäreiks" -korttia, jos kyse on taloudellisen etulyöntiaseman tuomista eduista korkeakouluun pääsemisessä.

Miusta se taloudellinen etulyöntiasema on vaan yksi etulyöntiasema muitten joukossa. Miuta ihmetyttää miten tää 'rikkaat on pahoja' konsepti ui peitettynä aina joka paikkaan. Kyse on siitä että käytät hallussasi olevia resursseja, oli ne rahaa tai älyä tai suhteuta saavuttaaksesi mahdollisimman hyvän osaamisen. Sitten tämä hyvä osaaminen, riippumatta siitä millä keinoin se on hankittu, voi saada sinut vaikkapa lääkäriksi.

Pitääkö sun mielestä rikkaalla olla paremmat edellytykset päästä lääkikseen ku köyhällä, riippumatta ihmisen tietotaidosta ja kyvyistä?
Valmennuskurssit (tilastollisesti) luo juuri ne. Lue vaikka alotusviesti.

Kun oikeasti yhteiskunnan kannalta olennaista on se että on parhaat lääkärit, ei se millä keinoin niistä on tullut parhaita.

Raha vs intohimo.
Make the choice.

Eikä voi väittää että pelkkä tuo kurssi olisi se ratkaiseva asia sisäänpääsyyn kun sen käyneidenkin keskuudessa on kilpailua.

Tää argumentti on tasan nolla. Kai tiedät sen itsekin?

Tusina Immonen muokkasi viestiä 00:04 12.01.2013

Perhana. Ei alotusviestissä väitettykään niin kuin luulin pyytäessäni lukemaan aloitusviestin.

#22 kirjoitettu 12.01.2013 12:11

Sunt1o kirjoitti:
PS. Siis samaa mieltä siitä että epäreiluahan se on. Reiluus taitaa olla aika synteettinen käsite ja maailma harvemmin noudattaa sitä.

Tässä menen nyt varsinaista aihetta paljon laajemmalle, mutta reiluushan on yhtä synteettinen (kummassakin merkityksessä) käsite kuin monet muutkin ihmisen käsitteet joiden pohjalta ihmismaailmaa johdetaan. Eli siinä mielessä reiluus on ihan hyväksyttävä ohjenuora seurattavaksi ihmismaailman sisällä, vaikka muu olemassaoleva ei aina sen säännöillä pelaisikaan.

Uskon että yhteinen näkemys reiluudesta olisi löydettävissä koko ihmiskunnalle, jos lähestyy asiaa yksinkertaisten "pitäisikö kaikilla olla mahdollisimman hyvä olla" -kaltaisten kysymysten kautta. Miten reiluusideaalin toteuttaa arjessa on toki ihan eri asia.

***

Tuohon sinun esilletuomaan lääkäriesimerkkiin, tietysti vastuuammattien harjoittaminen tulisi jättää vain niihin parhaiten kykeneville. Karkea esimerkki olisi se, että kaksi samat lääkäriopinnot läpikäynyttä tunnistavat vahvuutensa ja heikkoutensa ja ottavat niiden perusteella eri tehtävät työelämässä - toinen on päälääkäri jolla on suurin vastuu ja vaikeimmat tehtävät leikkauksessa, toinen on apulainen joka suorittaa vähemmän vastuulliset työt ja vaikkapa laatii seurantaraportit tms. Mutta näinhän se taitaa pitkälti mennäkin? En ole kovin hyvin perillä lääkärien koulutuksesta ja arjesta, korjaa jos tiedät paremmin.

Siltikin, koulutus alalle tulisi minusta mahdollistaa kaikille jotka sille haluaa, varallisuudesta riippumatta. Jos se suinkaan on käytännössä mahdollista. Mitä se ei välttämättä ole. Mutta edellistä esimerkkiä jatkaen, minusta ei olisi haittaa siitä että noilla pää- ja apulääkärillä olisi kaveri, joka on käynyt heidän kanssaan samat opinnot mutta huomattuaan että käytännön lääkärityöhön nuo kaksi ovat taidokkaampia, ryhtyikin sitten lääketieteellisen julkaisun toimittajaksi tai sairaalavalokuvaajaksi. Hänen tiedoistaan on silloin kummassakin tapauksessa hyötyä, vaikkei harjoitakaan lääkärin työtä.

***

Kysymys erikseen muuten on, pääseekö valmennuskurssien kautta sisälle todella he joilla olisi paras kyky tehdä alan töitä käytännössä, vai ennemminkin he jotka oppivat vastaamaan hyvin pääsykoekysymyksiin. Tämä riippuu tietysti pääsykoekysymyksistä. Tietämättä niistä yhtään mitään, uskoisin että jos ne kysymykset tehdään yhteistyössä alan töitä tekevien kanssa, niin ei ole ongelmaa ja kurssit todella parantavat valmiuksia alalle. Mutta sitten valmennuskursseja vastaava osa olisi hyvä lisätä opintosuunnitelmiin noin yleensäkin.


naisten lentopallo kirjoitti:
Kyllä tänne duunareita, palvelualan ihmisiä ja alempia toimihenkilöitäkin tarvitaan edelleen. Masentavaa taas on se, että ihmiset tekevät maisterin papereilla just noita hommia.

Minusta tuo ei ole masentavaa jos jätetään "supererikoistumisuraputkiajattelu" sikseen. Jos on maa täynnä korkeakoulutettuja niin se on vain hyvä asia yleissivistyksen näkökulmasta. Koulutuksella ja yleissivistyksellä tulisi olla itseisarvo vaikkei harjoittaisi samaa ammattia mihin alunperin korkeakouluttautui.

#23 kirjoitettu 12.01.2013 17:49

Tusina Immonen kirjoitti:
Sä et lukenu tota kovin ajatuksella.
Pitääkö Ellin pitää välivuosi rahan takia, vai miten ajattelit tän?
Oisko se välivuosi sitte enää sitä sosiaalista tasa-arvosuutta?
Mistä tollasia rahoja saa lainata? Mulle kelpais...

En tiedä pitääkö ellin pitää välivuosi, mahdollisesti. Rahan saamiseksi joutuu usein uhraamaan jotain muuta ja usein se on oma aika. On siinä erilaiset lähtökohdat mutta kyse ei ole asiasta joka ei ole suhteellisen helposti kompensoitavissa jos halua on. Minusta tässä yksilölläkin on jonkunlainen osuus itsellä eikä kaikki ole yhteiskunnan tehtävä.

En tiedä mitä rahaa lainaavaa tahoa tarkoitat jolle 1250e olisi liian iso summa ellet tarkoita kavereitasi tms. Kukaan ei estä sinuakin tuollaista lainaa ottamasta (vaikkapa tuollaisen kurssin käymiseen). Tulevien palkkojen näkökulmasta se voi olla taloudellisestikin kannattavaa. Minusta olisi typerä väittää että vaikkapa minä en ole lääkäri koska minulle on ollut mahdotonta hankkia tuo summa rahaa. Kyllä se olisi ollut mahdollista jos olisi tahtonut.

Et edelleenkään kai ottanu huomioon Ellin suorittamaa työmäärää ja sen suoritusaikaa.

Mitä merkitystä sillä on? Tosin henkilökohtaisesti minusta tuohon ei missään nimessä tule kannustaa, mutta tähän asiaan liittymättömistä syistä. Joten ei, en ottanut huomioon ellin ahkeruutta koska minusta se on hänen oma valintansa ja epäolennaista on onko hän hankkinut tiedot rahalla vai ahkeruudella.

Pitääkö sun mielestä rikkaalla olla paremmat edellytykset päästä lääkikseen ku köyhällä, riippumatta ihmisen tietotaidosta ja kyvyistä?

Ei, mutta paremmilla tietotaidolla ja kyvyillä pitää olla täysi merkitys riippumatta siitä onko ne hankittu rikkauksilla vai ahkeruudella vai luontasilla ominaisuuksilla.

Raha vs intohimo.
Make the choice.

Jos on ongelma hankkia tuo raha niin kyseenalaistan intohimon, mutta noin muuten tämä on minusta täysin epärelevanttia. Kyse on vaan osaamisen tasosta, ei keinoista joilla se on hankittu.

Tää argumentti on tasan nolla. Kai tiedät sen itsekin?

En. Kysehän ei oo siitä et kuka käytti eniten rahaa ees. Kyse on siitä et ne ihmiset joutuu silti opettelee asiat ja parhaite ne osaavat valitaan. Se raha ei poista sitä et niitten pitää osata paremmin ku ne ketkä sitä rahaa ei käyttäny.

#24 kirjoitettu 12.01.2013 18:01

neokoo kirjoitti:
Tässä menen nyt varsinaista aihetta paljon laajemmalle, mutta reiluushan on yhtä synteettinen (kummassakin merkityksessä) käsite kuin monet muutkin ihmisen käsitteet joiden pohjalta ihmismaailmaa johdetaan. Eli siinä mielessä reiluus on ihan hyväksyttävä ohjenuora seurattavaksi ihmismaailman sisällä, vaikka muu olemassaoleva ei aina sen säännöillä pelaisikaan.

Totta sinällään mutta silloin pitää myös niinkun ottaa realiteetit huomioon eikä toteuttaa sitä ideaalia asioissa joissa siinä ei ole mitään järkeä. Ihmiset eivät ole kaikki tasavertaisia. Ainut keino tehdä ihmisistä tasavertaisia on tehdä paremmista huonompia ja minusta se taas ei oikein ole kenenkään etu.

Uskon että yhteinen näkemys reiluudesta olisi löydettävissä koko ihmiskunnalle, jos lähestyy asiaa yksinkertaisten "pitäisikö kaikilla olla mahdollisimman hyvä olla" -kaltaisten kysymysten kautta. Miten reiluusideaalin toteuttaa arjessa on toki ihan eri asia.

Tarpeeks laajat kysymykset tois varmaa yhteisymmärryksen eikä juurikaan auttas minkään määrittelemisessä.

Tuohon sinun esilletuomaan lääkäriesimerkkiin, tietysti vastuuammattien harjoittaminen tulisi jättää vain niihin parhaiten kykeneville.

Miusta julkisesti kustannettu ammatillinen koulutus pitäs varata niille keillä on niihin parhaat edellytykset ja ketkä myös tulevat tuota koulutusta yhteiskunnan hyväksi käyttämään.

Karkea esimerkki olisi se, että kaksi samat lääkäriopinnot läpikäynyttä tunnistavat vahvuutensa ja heikkoutensa ja ottavat niiden perusteella eri tehtävät työelämässä - toinen on päälääkäri jolla on suurin vastuu ja vaikeimmat tehtävät leikkauksessa, toinen on apulainen joka suorittaa vähemmän vastuulliset työt ja vaikkapa laatii seurantaraportit tms. Mutta näinhän se taitaa pitkälti mennäkin? En ole kovin hyvin perillä lääkärien koulutuksesta ja arjesta, korjaa jos tiedät paremmin.

No varsinainen lääkärien toimenkuvan määrittely ei varmaan ole relevanttia mutta aika samat kuviot siinä on kuin muillakin aloilla, poislukien tietyt lakisääteiset koulutusvaatimukset. Usein lääkärit tekevät monta eri tehtävää ennenkuin päätyvät johonkin yhteen vakiintumaan.

Siltikin, koulutus alalle tulisi minusta mahdollistaa kaikille jotka sille haluaa, varallisuudesta riippumatta. Jos se suinkaan on käytännössä mahdollista. Mitä se ei välttämättä ole. Mutta edellistä esimerkkiä jatkaen, minusta ei olisi haittaa siitä että noilla pää- ja apulääkärillä olisi kaveri, joka on käynyt heidän kanssaan samat opinnot mutta huomattuaan että käytännön lääkärityöhön nuo kaksi ovat taidokkaampia, ryhtyikin sitten lääketieteellisen julkaisun toimittajaksi tai sairaalavalokuvaajaksi. Hänen tiedoistaan on silloin kummassakin tapauksessa hyötyä, vaikkei harjoitakaan lääkärin työtä.

Siitä ei olisi mitään haittaa jos yhteiskunnalla olisi rajattomasti rahaa eikä tuohon käytetty raha olisi aina pois jostain muusta. Minusta tuo on vaan liian tehotonta toimintaa julkisilla varoilla harjoitettavaksi. Vaikka kyllähän nykyään ihmisiä valitettavasti koulutetaan kortistoon.

Kysymys erikseen muuten on, pääseekö valmennuskurssien kautta sisälle todella he joilla olisi paras kyky tehdä alan töitä käytännössä, vai ennemminkin he jotka oppivat vastaamaan hyvin pääsykoekysymyksiin.

Ihan hyvä kysymys mutta minusta tämä on ennemminkin kysymys siitä ovatko ne pääsykokeet oikeanlaisia. Tuohan se muuttuja on minkä perusteella valitaan riippumatta siitä onko käynyt kurssin vai ei. Tarkoitus olisi että se korreloi osaamiseen, en tiedä miten hyvin korreloi. Mutta minusta tämä on ihan yhtä iso kysymys riippumatta nyt näistä maksullisista valmennuskursseista.

Mutta sitten valmennuskursseja vastaava osa olisi hyvä lisätä opintosuunnitelmiin noin yleensäkin.

Tavallaan, mutta tavallaan ei. Toisaalta olisihan se etu mutta toisaalta minusta on vähän absurdi järjestely. En tiedä olisiko se käytännössä paras sitten. Tai sitten muuttaa niitä pääsykokeita semmoisiksi että ne ei mittaisi vastaustaitoa joten niihin ei tarvitsisi erikseen sitä kouluttaa.

Minusta tuo ei ole masentavaa jos jätetään "supererikoistumisuraputkiajattelu" sikseen. Jos on maa täynnä korkeakoulutettuja niin se on vain hyvä asia yleissivistyksen näkökulmasta. Koulutuksella ja yleissivistyksellä tulisi olla itseisarvo vaikkei harjoittaisi samaa ammattia mihin alunperin korkeakouluttautui.

Minä en näe niillä itseisarvoa, mutta näki tai ei niin olisihan se parempi että ihminen olisi julkisilla rahoilla koulutettu sitten nimenomaan siihen mitä se tässä yhteiskunnassa tekee eikä johonkin ihan muuhun. Menee taidot hukkaan ja toisaalta osaaminen työssä on heikompi kuin oikealla tutkinnolla olisi.

Olen naisten lentopallon kanssa myös samoilla linjoilla niin että epäilen vastaako tämä ihanne mahdollisimman korkeasta koulutuksesta kaikille yhteiskunnan todellista tarvetta.

#25 kirjoitettu 14.01.2013 23:24

naisten lentopallo kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Elli Esimerkki-Suorittaja on hirrrveä hikipinko ja luki kahteen vuoteen koko lukion parilla ylimääräisellä kielellä, ihan tosta vaan ja hyvin arvosanoin (ei niin hyvin että ilman pääsykokeita olisi asiaa yliopistoon). Ellin aikataulu ei kuitenkaan antanut periksi lukulomille, ja kesäisinkin Elli pihisti ajastaan aikuislukion kurssien parissa. Ellin vanhemmat ovat eronneet, ja Elli asuu äitinsä luona. Äiti on siivooja (liksaa n. 1400€/kk brutto). Säännölliset investoinnit lukion kirjoihin puutteellisesta kirjastotarjonnasta johtuen ovat vieneet viimeisetkin mahdollisuuksien rippeet säästötoimenpiteistä. Isä katosi merille.

Nyt Elli on lukion käynyt 17-vuotias köyhän perheen lapsi, joka on nyt akateemisen maailman ovella.

Kuinka niin Ellillä on ollut mahdollisuus hankkia yli tonni rahaa? (Sunt1o?)

Sanottakoon vielä, että minun mielestäni tasapäistäminen on alusta asti perseestä, mutta vielä enemmän perseestä on mahdollisuus kampittaa se tasapäistäminen rahalla.
Mielestäni on myös kannustettava Ellin kaltaisiin yksilösuorituksiin, sillä "yhdessä hiljakseen" on toisille aivan tuskaisen hidasta helvettiä, siinä missä toisille se on ainoa mahdollinen tapa.

Tusina Immonen muokkasi viestiä 06:34 11.01.2013


Mun mielestä on myös ärsyttävää saivartelua vedellä hihasta "pitääks kaikilla olla yhtäläiset mahollisuudet päästä lääkäreiks" -korttia, jos kyse on taloudellisen etulyöntiaseman tuomista eduista korkeakouluun pääsemisessä.


Kyllä kuka tahansa pääsee yliopistoon jos jaksaa lukea. Valmennuskurssit on ääliöitä varten (jotka, kuten minä, pääsevät sisään myös lukemalla) ja ei akateeminen koulutus ole oikeasti kaikkia varten. Kyllä tänne duunareita, palvelualan ihmisiä ja alempia toimihenkilöitäkin tarvitaan edelleen. Masentavaa taas on se, että ihmiset tekevät maisterin papereilla just noita hommia.


"Kuka tahansa" voi päästä, mutta valmennuskurssi helpottaa sitä hommaa.
Eli raha helpottaa sitä hommaa.

Eli raha helpottaa pääsemään yliopistoon.

Loput viestistä oli ihan totta joo kyllä mut unrelated.

(No kyllähän helpottaa. Tilastot kertoo.)

#26 kirjoitettu 14.01.2013 23:44

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Sä et lukenu tota kovin ajatuksella.
Pitääkö Ellin pitää välivuosi rahan takia, vai miten ajattelit tän?
Oisko se välivuosi sitte enää sitä sosiaalista tasa-arvosuutta?
Mistä tollasia rahoja saa lainata? Mulle kelpais...

En tiedä pitääkö ellin pitää välivuosi, mahdollisesti. Rahan saamiseksi joutuu usein uhraamaan jotain muuta ja usein se on oma aika. On siinä erilaiset lähtökohdat mutta kyse ei ole asiasta joka ei ole suhteellisen helposti kompensoitavissa jos halua on. Minusta tässä yksilölläkin on jonkunlainen osuus itsellä eikä kaikki ole yhteiskunnan tehtävä.

En väitä että se olisi yhteiskunnan tehtävä, vaikka en myöskään vastustele jonkun heittämää ajatusta valtion kustantamasta suhteellisen halvasta virtuaalivalmennuskurssi-tsydeemasta.

Ajatus ei toki ole, että rahaa pitäisi syytää kaikille opiskelemaan haluaville, vaan että ei ole aivan oikeinkaan että rahalla (isolla rahalla) voi edesauttaa opiskelemaan pääsyä.

En tiedä mitä rahaa lainaavaa tahoa tarkoitat jolle 1250e olisi liian iso summa ellet tarkoita kavereitasi tms. Kukaan ei estä sinuakin tuollaista lainaa ottamasta (vaikkapa tuollaisen kurssin käymiseen). Tulevien palkkojen näkökulmasta se voi olla taloudellisestikin kannattavaa.

En tiedä kuinka rautaiset takaajat sinulla on takanasi, mutta minulle ei kukaan myöntäisi tonnin lainaa, vaikka luottotiedotkin ovat kunnossa.

Minusta olisi typerä väittää että vaikkapa minä en ole lääkäri koska minulle on ollut mahdotonta hankkia tuo summa rahaa. Kyllä se olisi ollut mahdollista jos olisi tahtonut.

Typeräähän se olisikin. En ymmärrä miksi sellaista väittäisitkään.

Et edelleenkään kai ottanu huomioon Ellin suorittamaa työmäärää ja sen suoritusaikaa.

Mitä merkitystä sillä on? Tosin henkilökohtaisesti minusta tuohon ei missään nimessä tule kannustaa, mutta tähän asiaan liittymättömistä syistä. Joten ei, en ottanut huomioon ellin ahkeruutta koska minusta se on hänen oma valintansa ja epäolennaista on onko hän hankkinut tiedot rahalla vai ahkeruudella.

Minä näen ongelman sen, että pidetään rahaa ja ahkeruutta yhtä hyvinä keinoina tässä tapauksessa.

Toisaalta, en esittänyt mitään tuohon toteamukseesi liittyvää vastakkainasettelua. Totesin vaan ettei Ellillä ole rahaa, eikä Elli haluaisi pitää välivuotta sen hankkimiseen saadakseen samat lähtökohdat korkeakouluhakuihin kuin bemarilla ajelevat isin lippatukkapojat.

Pitääkö sun mielestä rikkaalla olla paremmat edellytykset päästä lääkikseen ku köyhällä, riippumatta ihmisen tietotaidosta ja kyvyistä?

Ei, mutta paremmilla tietotaidolla ja kyvyillä pitää olla täysi merkitys riippumatta siitä onko ne hankittu rikkauksilla vai ahkeruudella vai luontasilla ominaisuuksilla.

Valintakoepreppaus preppaa valintakokeeseen. Se auttaa pääsemään sisään, mutta ei juuri pidemmälle.

Pääsykokeista nyt ylipäätään olisi sana tai kaksitoista sanottavana, mutta tärkein pointti on se, etteivät ne läheskään kaikissa tapauksissa edes liity kovin läheisesti varsinaisiin opintoihin. Puhun tosin vain omasta kapeasta näkökulmastani. Vajaa vuosi sitten kävin useammassakin matematiikan ja fysiikan kokeessa pyrkiessäni tietotekniikan opiskelijaksi.

Tää argumentti on tasan nolla. Kai tiedät sen itsekin?

En. Kysehän ei oo siitä et kuka käytti eniten rahaa ees. Kyse on siitä et ne ihmiset joutuu silti opettelee asiat ja parhaite ne osaavat valitaan. Se raha ei poista sitä et niitten pitää osata paremmin ku ne ketkä sitä rahaa ei käyttäny.

Yliopistojen pääsykokeissa merkitsee mm. se, osaako kysymyksiin vastata halutulla tavalla. Asioiden osaaminen ei vaikuta siihen, mutta valmennuskurssi aivan takuulla vaikuttaa. Niinku esimerkkinä vaikka.

En väitä etteikö jokaisen pidä tehdä töitä, väitän että raha tekee sen helpommaksi ja sisäänpääsyn todennäköisemmäksi.

#27 kirjoitettu 15.01.2013 20:12

Tusina Immonen kirjoitti:
En väitä että se olisi yhteiskunnan tehtävä, vaikka en myöskään vastustele jonkun heittämää ajatusta valtion kustantamasta suhteellisen halvasta virtuaalivalmennuskurssi-tsydeemasta.

En minäkään vastusta, joskin tuollaisia kursseja on melko varmasti jo netistä saatavilla.

Ajatus ei toki ole, että rahaa pitäisi syytää kaikille opiskelemaan haluaville, vaan että ei ole aivan oikeinkaan että rahalla (isolla rahalla) voi edesauttaa opiskelemaan pääsyä.

Näin olen käsittänyt että tämä ongelma sinusta on lähinnä moraalinen. Minulle tuossa ei ole mitään moraalista ongelmaa. Raha yksinäänhän ei edes auta pääsykokeissa vaan se on pitänyt ensin muuttaa osaamikseski.

En tiedä kuinka rautaiset takaajat sinulla on takanasi, mutta minulle ei kukaan myöntäisi tonnin lainaa, vaikka luottotiedotkin ovat kunnossa.

En ole tonnin lainaan joutunut takaajia ikinä hankkimaan. Enkä kahden tonninkaan. Nämähän ovat noin lainojen mittakaavassa hyvin pieniä summia.

Minä näen ongelman sen, että pidetään rahaa ja ahkeruutta yhtä hyvinä keinoina tässä tapauksessa.

Niin. Minusta se menetelmä millä osaaminen hankitaan on minun kannaltani ja myös yhteiskunnan kannalta aika epäolennainen. Rankkaan korkeammalle sen joka on hankkinut rahalla hyvät taidot kuin se joka on hankkinut ahkeruudella huonot.

Toisaalta, en esittänyt mitään tuohon toteamukseesi liittyvää vastakkainasettelua. Totesin vaan ettei Ellillä ole rahaa, eikä Elli haluaisi pitää välivuotta sen hankkimiseen saadakseen samat lähtökohdat korkeakouluhakuihin kuin bemarilla ajelevat isin lippatukkapojat.

Ei varmaan. En minäkään haluaisi tehdä montaa juttua mutta niin se vaan joutuu kaikenlaista tekemään että saa rahaa ja saavuttaa juttuja mitä haluaa saavuttaa. Ellin pitää miettiä että mitä hän haluaisi enemmän, kyseistä tutkintoa vai säästää aikaa välivuoden verran tai sitten keksiä joku muu ratkaisu. Tämmöisiä valintoja ihmiset joutuvat tekemään eikä minusta yhteiskunnan tarvitse niiltä suojella.

Valintakoepreppaus preppaa valintakokeeseen. Se auttaa pääsemään sisään, mutta ei juuri pidemmälle.

Samaa mieltä mutta minusta tässä päästään jo ihan eri ongelmaan mikä ei varsinaisesti liity tähän rikkaus vs ahkeruus asetelmaan. Samoja juttuja se kysyy huolimatta siitä onko käyty kurssit vai ei.

Yliopistojen pääsykokeissa merkitsee mm. se, osaako kysymyksiin vastata halutulla tavalla. Asioiden osaaminen ei vaikuta siihen, mutta valmennuskurssi aivan takuulla vaikuttaa. Niinku esimerkkinä vaikka.

Osaamista sekin on ja se on sitä osaamista mitä mitataan. Kävi kurssin tai ei. Tuo mitä esität on minustakin ongelma kuten totesin mutta ihan eri ongelma kun tämä valmennuskursseihin liittyvä. Joka tosin minusta ei ole ongelma. Mutta tuon ongelman aiheena on se ovatko pääsykokeet oikeanlaisia.

En väitä etteikö jokaisen pidä tehdä töitä, väitän että raha tekee sen helpommaksi ja sisäänpääsyn todennäköisemmäksi.

Ilman muuta. Minusta se ei ole ongelma tässä tapauksessa. Se tarjoaa vain yhden vaihtoehtoisen keinon lisää tuon osaamisen hankkimiseksi.

#28 kirjoitettu 16.01.2013 12:52

Sunt1o kirjoitti:
Olen naisten lentopallon kanssa myös samoilla linjoilla niin että epäilen vastaako tämä ihanne mahdollisimman korkeasta koulutuksesta kaikille yhteiskunnan todellista tarvetta.

Tästä pääseekin siihen, mikä on yhteiskunnan todellinen tarve koulutuksen ja työnteon osalta ja kuinka paljon sitä voi ennustaa koulutusvaiheessa. Elinkeinomuutoksia tapahtuu koko ajan eikä tulevaa työvoiman tarvetta voi ennustaa kuin osalla vakiintuneista aloista.

Minun kantani on, että mitä enemmän erilaisia valmiuksia luodaan, sitä parempi. Toki sen rajoissa mikä on käytännössä mahdollista, mutta ns. ylikoulutusta julkisilla varoilla ei tulisi pelätä, ellei ole selkeästi sellainen tilanne että se veisi maan velkakriisiin. Jos jotain, niin tulisi kehottaa eri aloihin tutustumiseen, niin että tulevan työntekijän kykyvalikoima tai tulevan yrittäjän ideavalikoima kasvaisi.


naisten lentopallo kirjoitti:
Eikä se koulutus sivistystä tee. Yliopistotutkinto tekee lähdekriittiseksi, koska ilman sitä ei voi kirjoittaa edes kandia tai prosemmaa. Useimmat valitsevat edelleen räkäpallojen ampumisen ja ilta-sanomien verkkolehden Bertrand Russellin ohi tutkinnosta riippumatta.

Yleiseen lähdekriittisyyteen sen suurimman hyödyn voisi varmaan tiivistää. Yksityiskohtaisemmin siis se, miten ihmislaji tietoa hankkii, mihin tietoon voi luottaa, mistä luotettavaa tietoa saa ja miten suhtautua epäluotettavaan tietoon.

Kokonaisuudessaan tuosta muodostuu ymmärrystä jonka pohjalta moni arkiasia selkeytyy. Ei eksy niin helposti harhaluuloihin, ymmärtää nähdä sensaation läpi, tietää mitä suuhunsa laittaa, kärsii pohtia näkemysten ja sanomisten perusteluja (olivat sitten omia tai muiden) ja niin edelleen. Ja vaikka sitten lukisikin uutisviihdettä huvikseen niin edes ymmärtää sen viihteeksi.

Yksi erityishyöty korkeakoulun läpikäymisessä minusta on se, että oppii lukemaan akateemisia julkaisuja sujuvasti, ensin omaan alaan liittyviä ja sitten mahdollisesti muitakin. Varsin antoisa kyky että voi napata itselleen aiemmin tuntemattoman alan korkeakoulutason johdantoteoksia ja oppia joko huvin tai työn vuoksi vaikka iltalukemisena.

#29 kirjoitettu 16.01.2013 13:36

neokoo kirjoitti:
Tästä pääseekin siihen, mikä on yhteiskunnan todellinen tarve koulutuksen ja työnteon osalta ja kuinka paljon sitä voi ennustaa koulutusvaiheessa. Elinkeinomuutoksia tapahtuu koko ajan eikä tulevaa työvoiman tarvetta voi ennustaa kuin osalla vakiintuneista aloista.

Toki, osalla aloista sitä voidaan ennustaa hyvinkin koska se tarve suunnitellaan etukäteen. Osalla huonosti. Uskon kuitenkin että kannattaa sitä yrittää koska päästään niin varmaan lähemmäksi kuin jos ei edes yritettäisi. Mutta kuitenkin on lienee selvää että toteuttavan työn tekijöitä tarvitaan enemmän kuin heidän toimintaansa johtavia työntekijöitä. Valtaosa työpaikoista on kuitenkin hierarkiassa suht alhaalla. Koulutuksen pitäisi vastata tätä.

Minun kantani on, että mitä enemmän erilaisia valmiuksia luodaan, sitä parempi. Toki sen rajoissa mikä on käytännössä mahdollista, mutta ns. ylikoulutusta julkisilla varoilla ei tulisi pelätä, ellei ole selkeästi sellainen tilanne että se veisi maan velkakriisiin. Jos jotain, niin tulisi kehottaa eri aloihin tutustumiseen, niin että tulevan työntekijän kykyvalikoima tai tulevan yrittäjän ideavalikoima kasvaisi.

Parempi toki sille yksilölle kenellä se koulutus on. Yhteiskunnan kannalta olisi optimi että koulutetaan tyyppi johonkin ja sitten se tekee sitä mihin se on koulutettu kunnes jää eläkkeelle ja sitten kuolee. Kyllähän tuo koulutus maksaa, se että mikä sen prioriteetti on säästölistalla on tietysti arvokysymys.

Yksi erityishyöty korkeakoulun läpikäymisessä minusta on se, että oppii lukemaan akateemisia julkaisuja sujuvasti, ensin omaan alaan liittyviä ja sitten mahdollisesti muitakin. Varsin antoisa kyky että voi napata itselleen aiemmin tuntemattoman alan korkeakoulutason johdantoteoksia ja oppia joko huvin tai työn vuoksi vaikka iltalukemisena.

Tämän opettaminen onnistuisi varmasta suppeammallakin tuntimäärällä.

#30 kirjoitettu 19.01.2013 20:51

naisten lentopallo kirjoitti:
Tää medialukutaito on tänä päivänä ihan valtava juttu. Siis niin valtava, että se muodostaa kuilun, jonka toisella puolella ovat ääliöt ja toisella puolella ei-ääliöt. Semmoiset ihan normaalit, kenkien sitomisen taitavat aikuiset ihmiset ovat alkaneet menettää tolkkuaan ja yöuniaan nibiruista, syövän saamisesta ihan mistä tahansa ruoasta, kansainvälisistä salaliitoista ja kuunatseista. Medialukutaito pitäis ottaa äidinkielen opetukseen mahdollisimman nopeasti.


Itse en kyllä usko että tohon voidaan kauheasti vaikuttaa loppujen lopuksi.

#31 kirjoitettu 20.01.2013 09:26 Muok:20.01.2013 09:28

MKDELTA kirjoitti:

Itse en kyllä usko että tohon voidaan kauheasti vaikuttaa loppujen lopuksi.


Kuin niin ei? Tietysti on niitä jotka ilman opetustakin oppivat sen ja niitä jotka eivät opi ikinävaikka mitä teksit, mutta sitten on se suuri enemmistö siinä välissä joista toisille tuosta olisi enemmän ja toisille vähemmän hyötyä.