Tier
35 viestiä
|
#2 kirjoitettu 22.12.2011 23:22 Muok:22.12.2011 23:23
1) Tee biisi. Mieluiten huolella.
2) Kuuntele biisisi
3) Toista kohtaa kaksi n (>0, kokonaisluku) kertaa.
4) Ottaako biisisi sinua päähän tai onko se mielestäsi huono?
5) Odota vuorokauden vaihtumista
6) k:=k+1
7) Palaa kohtaan kaksi.
Kun k on sopivan suuri (esim. 20), ja vastaus kohdan 4 kysymykseen on kielteinen, biisin voi julkaista.
Tier muokkasi viestiä 23:22 22.12.2011
EDIT: Ainiin, ei kannata olla liian itsekriittinen. Paskastakin biisistä voi saada kehittävää palautetta
|
Sunt1o
aka Tuhma Pupu 3540 viestiä Luottokäyttäjä
|
#3 kirjoitettu 22.12.2011 23:36
Jos haluaa näyttää muille sen tekemänsä biisin niin kannattaa julkaista. Ei tämä nyt niin vakavaa ole.
Jos taas ei ole erityisemmin mielenkiintoa siihen että muut, tuntemattomat sitä kuulisivat niin älä julkaise.
|
ex4
309 viestiä
|
#4 kirjoitettu 22.12.2011 23:43
Tier kirjoitti:
EDIT: Ainiin, ei kannata olla liian itsekriittinen. Paskastakin biisistä voi saada kehittävää palautetta
Tämä on totta! Tekee niin hyvää jälkeä kuin osaa ja sitten ottaa palautteen kiltisti vastaan. Negatiivisesta palautteesta ei kannata ottaa itseensä vaan opiksi. Ja ainakin mun kokemuksen mukaan täältä saa tosi rakentavaa palautetta, tuskin koskaan näkee missään mitään 'tämä on ihan schaissea' -kommentteja ilman perusteita. Ainakin itselle on tullut tosi hyviä ja konkreettisia parannusehdotuksia. Sillähän sitä sitten oppii.
|
veezay
bassofriikki 7679 viestiä Luottokäyttäjä
|
#5 kirjoitettu 22.12.2011 23:53
kylmän objektiivinen tapa on verrata omaa biisiä muiden tekemiin samantyylisiin biiseihin, joita itse pitää hyvinä. jos omassa biisissä on joku asia, joka ei ole samalla tasolla verrokkibiisiin, ja se häiritsee, niin älä julkaise.
jos oot tyytyväinen omaan biisiisi, niin julkaise toki, mut tietynlainen realiteetti kannattaa aina säilyttää, kun odottaa palautetta. kaikki muut kuuntelevat biisiäsi kuten sinä kuuntelet muiden biisejä. oma uusin biisi tuntuu usein aina vitun hyvältä ja on tyytyväinen olo kun on vihdoinkin saanut jotain valmiiksi, mutta kellään muulla ei ole sitä henkistä yhteyttä ja useiden kymmenien tuntien kuuntelukokemusta siihen biisiin, jonka takia sitä on helpompi kritisoida. myöhemmin itsekin alkaa löytää vanhoista biiseistään vikoja.
noiden kahden fiksu balansointi on taitolaji jo sinänsä. itsekritiikki on siitä hauska asia, että se on niin vahvasti kytköksissä oman henkisen hyvinvoinnin ja jossakin määrin varmasti myös älykkyyden kanssa. se usein skaalautuu sen mukaan, millainen ihminen on, joten jokaiselle tietty "määrä" itsekritiikkiä tarkoittaa eri asioita. apina on iloinen, kun se saa aikaan ääntä hakkaamalla häntäänsä banaanipuuta vasten ja beethovenia vituttaa kun yksi nuotti meni vahingossa väärään paikkaan sen takia että koko puolituntinen sinfonia piti kirjoittaa kuurona.
|
Samin Kaima
2205 viestiä
|
#6 kirjoitettu 23.12.2011 00:24
Pyri kuuntelemaan sun biisejä työstövaiheessa mahdollisimman negatiivisesti sen sijaan, että fiilistelisit jokaista onnistunutta kohtaa. Näin spottaat helpommin kaikki paikat, joissa olis vielä parantamisen varaa. Veezayn vinkki oli hyvä: Koita kuunnella tuotantoas ulkopuolisen korvin. Ensimmäisiä biisejään ei välttämättä kannata julkaista kaikkien kuultavaksi. Tästä on varmaan lähes jokainen artisti samaa mieltä. Toki kullan arvoisia vinkkejä (arvostelevaa kritiikii) voi saada tällä tapaa.
|