Mikseri.net

#2 kirjoitettu 14.12.2011 10:59 Muok:14.12.2011 11:00

Sitten boonustarinakysymys(TM):

Mies petti vaimoaan. Vaimo sai tietää. Hirveä riitä. Mies pyysi anteeksi. Vaivo antoi anteeksi. Yhdessäelo jatkui. Joka riidan yhteydessä vaimo vetää aina pettämiskortin esiin. Mies suuttuu, että etkö sinä jo antanut anteeksi?

Meniko tässä nyt jokin pieleen? Mitä pitäisi tehdä?

#3 kirjoitettu 14.12.2011 11:59

Vastaan kahteen ekaan. Mielestäni aidon anteeksipyytämisen taustalla pitää olla katumus, eli ymmärtäminen että teki väärin ja toivo että voisi muuttaa asian.

Pahoittelu ei vaadi katumusta, se on vain myötäelämistä ikävässä tilanteessa.

#4 kirjoitettu 14.12.2011 12:18

Fakap kirjoitti:
Mielestäni aidon anteeksipyytämisen taustalla pitää olla katumus, eli ymmärtäminen että teki väärin ja toivo että voisi muuttaa asian.


Juuri näin,
Mulla oli pitkään elämässä sellainen tilanne, että tiesin tehneeni väärin ja jälkikäteen kaduin sitä todella paljon. Sitten mulla tuli parin vuoden jälkeen tilaisuus pyytää anteeksi ja pyysin. Mä en ole ikinä ennen kokenut niin suurta katumusta ja niin suurta helpotusta kun sain anteeksi. Sitten on ollut paljon sellaisia tilanteita, että olen satuttanut ihmisiä, mutta en tahallani, niin silloin en koe, että tarvitsisi pyydellä anteeksi, pahoittelu riittää.

#5 kirjoitettu 14.12.2011 13:21

Haava kirjoitti:
Mitä "anteeksi"-sana oikein todella tarkoittaa?

Sitä että katuu jotain jota on tehnyt tai sanonut. Sitä että haluaa sovun aikaiseksi.

Mitä eroa on pahoittelulla ja anteeksipyynnöllä?

"Olen pahoillani" voi olla tosiaan kuten edellä sanottiin, myötäelämistä sellaisessa tilanteessa jossa ei tarvitse pyytää anteeksi toiselta. Tilanteessa jossa tarvitsisi pyytää anteeksi, pelkkä pahoittelu on vähän niinkuin puolikas anteeksipyyntöä, joka ei ihan sitten kuitenkaan riitä. Se on sellainen: "en myönnä että olen väärässä, mutta ikävää että sinulla on huono mieli" - tyyppinen juttu. Joissakin tapauksissa lohduttaa, toisissa vituttaa.

Onko anteeksipyytäminen vaikeaa?

Riippuu tilanteesta. Joskus on ja joskus ei. Livenä anteeksipyytämistä olen harjoitellut, joten se on minulle face to face helpompaa. Täytynee harjoitella muuallakin.

Onko anteeksiantaminen vaikeaa?

Tätä mä olen miettinyt. Riippuu myös tilanteesta, joskus se on helppoa ja joskus se on vaikeaa, mutta pahimmat jutut on vähän pakkokin antaa anteeksi, vaikkei niitä kukaan edes pyytäisi, koska se kaunan tai surun sisällään kantaminen syö muuten itseä sisältäpäin. Kauna on maailman turhin asia sillä siitä yleensä ottaen kärsii vain se joka kaunaa kantaa, ei se jolle sitä kaunaa kantaa. Kaunojen kantamattomuus on maali, jota kohti pyrin.

Yleisesti ottaen anteeksi antaminen on minulle huomattavasti helpompaa kuin anteeksipyytäminen. Suurin osa asioista on sellaisia jota annan anteeksi hyvin nopeasti, naps ja asia on mennyttä aikaa.

Pitääkö tuntea katumusta, että voisi pyytää anteeksi?

Ideaalissa tilanteessa joo. Toki jos kokee että teki väärin ja haluaa helpottaa toisen oloa ja kummankin ahdinkoa, vaikkei varsinaista katumusta tuntisikaan, voi mielestäni silloinkin ihan rehellisin mielin pyytää anteeksi.

Saako anteeksipyyntöä ikinä vaatia?

Vähän turhaltahan tuo vaikuttaa, ellei halua väkinäisiä ja valheellisia anteeksipyyntöjä. Sanoisin, että ei kannata.

Kannattaako ikinä pyytää anteeksi, jos on itse ollut oikeassa ja toinen väärässä?

Ei kai useimmiten. Tosin joskus on tilanteita, joissa on parempi olla kiltti kuin oikeassa. Sellainen tilanne voisi olla vaikkapa sellainen, jossa toinen ihminen on henkisesti hajalla, ja omasta oikeassaolostaan kiinnipitäminen tekisi enemmän haittaa toisen itsetunnolle kuin saisi aikaan mitään oikeasti hyvää. Tosin riippuu asiastakin, miten kovaa sitä kannattaa puolustaa.

Onko oikein pyytää anteeksi jos ei tunne katumusta?

Jos kokee että on tehnyt väärin, vaikkei tuntisikaan katumusta, niin silloin se on oikein. Jos sen tekee valheellisesti ja manipulointitarkoituksessa, ei ole oikein.

Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisesta tai antamisesta?

Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen on tärkeää.

Se että toinen pyytää anteeksi kun on itsellä akuutti kipu ja ahdistus päällä, voi olla hirmuisen vapauttava ja helpottava tunne.

Jos toinen pyytää anteksi pitkästi jälkikäteen, voi olla niin että on jo ehtinyt antaa anteeksi vaikkei toinen ole sitä varsinaisesti pyytänytkään. Kyllä sitä ajatusta silloinkin arvostaa, ja on siitä iloinen ja kiitollinen, vaikkei se sellaista akuuttia helpotusta enää toisikaan kun on itse päästänyt jo irti siitä kantamastaan taakasta.

Anteeksipyytäminen on joissakin tilanteissa helppoa ja toisissa vaikeaa. Läheisten ihmisten kanssa olen sitä treenannut, se alkaa olla jo suht helppoa. Mutta oppia ikä kaikki, sarkaa on vielä. Ja onhan se hienoa, jos saa anteeksi kun sitä pyytää.

Mitä et itse ikinä voisi antaa anteeksi?

Vaikea kysymys. Jos läheisiäni loukattaisiin, olisi se vaikeampi antaa anteeksi mitä itseen kohdistuva loukkaus. Riippuu myös toki siitä, kuinka aidosti toinen on pahoillaan vai pyytääkö ollenkaan anteeksi. Suuri osa asioista on kuitenkin sellaisia, jotka annan anteeksi ja unohdan pyysi se toinen sitä tai ei.

Onko "Anteeksi" vain sana?

Ei, se on myös verbaalinen kädenojennus. Rauhanlippu.

#6 kirjoitettu 14.12.2011 15:12

Haava kirjoitti:
Mitä "anteeksi"-sana oikein todella tarkoittaa?

Vaikea kysymys, mutta usein sillä esitetään tietty sosiaalinen alistuminen. Tunnustetaan oman toiminnaan virheellisyys ihmiselle jota se on vahingoittanut. Ja tyypillisesti myös ikäänkuin asetutaan hänen tuomittavakseen, antaako anteeksi vai ei.

Mitä eroa on pahoittelulla ja anteeksipyynnöllä?

Minusta se ero on juurikin tuo että pahoittelussa tunnustetaan tapahtunut tahinko ja sen aiheuttama haitta henkilölle, muttei oteta vastuuta siitä (tämä nyt kuulostaa siltä että tämä olisi jotenkin huono, mutta monesti reaalisesti se tapahtuma on voinut olla joku mihin ei edes itse ole ollut osallisena). Minä voin pahoitella toisen väärinymmärrystä sanomisistani mutta en välttämättä pyytää sitä anteeksi jos koen että se ei ollut minun vikani.

Onko anteeksipyytäminen vaikeaa?
Onko anteeksiantaminen vaikeaa?

Molemmat voivat olla vaikeita ja uskon että tässä on isoja eroja eri ihmisillä. Anteeksipyytämisen ongelma on se että siinä asetutaan tavallaan toisen armoille ja se voi olla pelottavaa, esim. syystä että heikkouden näyttäminen on pelottavaa.

Anteeksiantamisen vaikeus minusta liittyy enemmän siihen että se on riippuvainen tunteista (jos siis ei puhuta vaan siintä rituaalista vaan ihan siitä anteeksiannon kokemuksesta) ja tunteet eivät ole tietoisesti hallittavissa. Anteeksiantoa ei voi tehdä ennenkuin on siinä valmis.

Pitääkö tuntea katumusta, että voisi pyytää anteeksi?

Ei, sen voi tehdä ilmankin. Mutta silloin se minusta on harhaanjohtavaa koska anteeksipyyntöön minusta liitetään katumus.

Saako anteeksipyyntöä ikinä vaatia?

Saa, mutta jos toinen ei oikeasti koe tehneensä väärin niin en näe mitä hyötyä siitä on. Joko se sitten valehtelee tai vaihtoehtoisesti ei voi pyytää anteeksi. Jos toki ei tiedä mikä henkilön oma kanta asiaan on, niin voi minusta ilmaista että kokisi anteeksipyynnön olevan aiheellinen. Ja näin selvittää kokiko toinen oman toimintansa oikeutetuksi (tai siis kokeeko edelleen).

Kannattaako ikinä pyytää anteeksi, jos on itse ollut oikeassa ja toinen väärässä?

Riippuu asiasta. Tai siis oikeastaan kysymyksen kirjaimellisesti ottaen kannattaa, koska siitä on sosiaalista etua usein.

Onko oikein pyytää anteeksi jos ei tunne katumusta?

En tiedä onko se oikein vai väärin mutta harhaanjohtavaa se on minusta.

Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisesta tai antamisesta?

Lähinnä sellaisia että anteeksipyytäminen ei minulle ole niinkään ongelma, mutta anteeksiantaminen on ollut. Olen havainnut että siihen kykenee sitten kun kykenee, jos on tunteet liian kireällä vielä tapahtumasta niin sen sanallisen anteeksiannon merkitys on ihan olematon (paitsi sille toiselle joka saa näennäisen synninpäästön).

Mitä et itse ikinä voisi antaa anteeksi?

En keksi nyt mitään, kerron jos semmoinen tulee vastaan joskus.

Onko "Anteeksi" vain sana?

On, mutta sillä sanalla on iso merkitys sosiaalisissa suhteissa.

Mitä mieltä olet valtiollisista anteeksipyynnöistä? Joissa joku valtio/yritys/uskontokunta tai muu yhteisö pyytää anteeksi.

En ymmärrä niitä, minusta tuommoinen ei-inhimillinen instanssi jolla ei ole tunteita, ei pysty oikeastaan pyytämään anteeksi siinä mielessä kuin sen ajattelen. Eivätkä sen anteeksipyynnön esittävät tuntevat ihmiset usein ota vastuuta anteeksipyytämästään teosta ihan sen takia että he eivät ole sitä tehneet. Tällä on kuitenkin jonkunlainen diplomaattinen merkitys ja ehkä sen hyöty on jonkinlaisena moraalisena kannanottonakin.

Sitten boonustarinakysymys(TM):

Mies petti vaimoaan. Vaimo sai tietää. Hirveä riitä. Mies pyysi anteeksi. Vaivo antoi anteeksi. Yhdessäelo jatkui. Joka riidan yhteydessä vaimo vetää aina pettämiskortin esiin. Mies suuttuu, että etkö sinä jo antanut anteeksi?

Meniko tässä nyt jokin pieleen? Mitä pitäisi tehdä?

Siis tuossa on monta kohtaa missä olisi voinut toimia toisinkin, niinkun aina on.
- Mies olisi voinut olla pettämättä vaimoaan.
- Vaimo olisi voinut rehellisesti myöntää ettei voi antaa anteeksi jolloin tilanne ei olisi jäänyt selvittämättömäksi.
- Yhdessäelon olisi voinut lopettaa sikäli kun tämän asian käsittely ei onnistu ja häiritsee liikaa (?).
- Vaimo voisi olla vetämättä asiaa esille riidan yhteydessä ja koittaa pyrkiä puhumaan siitä tilanteissa joissa ei ole jo valmista tunnelatausta.
- Mies voisi ymmärtää asian olevan vaimolleen edelleen ajankohtainen ja olla tarttumatta siihen että anteeksipyyntö ja -anto on näennäisesti suoritettu koska on ilmeistä että se ei ole varsinaisesti tunnetasolla tapahtunut.

Mutta ehkä se mitä pitäisi tehdä olisi sitten myöntää että ok, asia ei ole selvä ja alkaa miettiä mitä se vaatisi että vaimo voisi antaa anteeksi. Mitä muutoksia tilanteeseen tai käytökseen se kummaltakin vaatisi. Ja tietenkin niinkun sitä pitäisi ehkä käsitellä siltä kannalta että kyseessä on kahden ihmisen välinen ongelma jossa molemmat ovat tilanteen ylläpitäjiä, eikä niin että mies on sika tai niin että vaimo hautoo vanhoja juttuja.

#7 kirjoitettu 28.12.2011 23:08 Muok:28.12.2011 23:10

Yksi tärkeä asia unohtui täältä: se että oppii antamaan itselleen anteeksi. Hirmu tärkeä taito oppia onnellisuuden ja kasvun kannalta.


Tässäpä yksi hyvä puheenvuoro aiheesta

#8 kirjoitettu 29.12.2011 01:34

Ne jotka eivät osaa antaa anteeksi itselleen tai muille ovat idiootteja. Anteeksi antaminen on maailman hienoin asia.

All You Need Is love:http://www.youtube.com...

Anteeksiantaminen ja rakkaus kulkevat käsikädessä.

#9 kirjoitettu 29.12.2011 10:13

Piti oikein katsoa, mitä virallisesti sanotaan:

anteeksi

1. sana, joka sanotaan, kun halutaan osoittaa katumusta. Sillä pyydetään anteeksiantoa ("Anna anteeksi.") tai ilmaistaan anteeksisaamista ("Saat anteeksi.").

Anteeksi, että tönäisin sinua. Anteeksi, olen pahoillani.

2. ennen kohteliasta kysymystä tai pyyntöä sanottava sana, jolla pahoitellaan toisen häiritsemistä

Anteeksi, missä on kirjasto?

Etymologia

Sana anteeksi on anne-sanan translatiivimuoto (anne+ksi). Anne on vanhaa suomea ja tarkoittaa lahja.

Mielestäni "olen pahoillani" sanotaan, kun ei itse voi asialle mitään, eikä olla syyllinen. Olen pahoillani, mutta hinta on noussut

Anteeksi pyydetään, kun vika on itsessä. Jollei anteeksipyyntö ole oma-aloitteinen, se on pelkkää sananhelinää, eikä sitä siksi pitäisi vaatia. Se, että saa anteeksi ei myöskään tarkoita, ettei toinen olisi oikeutettu vaatimaan myös hyvitystä tapahtuneesta, jo sellainen on mahdollista.

Esimerkkitapauksessa pettämisen jälkeen asian käsittely ei ole mennyt loppuun asti. Anteeksi sanalla on yritetty kuitata enemmän, kuin mihin se riittää. Vaimo ei edelleenkään ole asiaa unohtanut, vaan muistuttaa aina ollessaan äkäinen. Kyse on ollut suuresta perheongelmasta, joka ei poistu vain yhden sanan sanomisella. Anteeksiantokin pitäisi tehdä vasta, kun on itse sinut asian kanssa ja todella haluaa antaa asian olla. Kertoa vasta sitten, että asia on nyt kohdaltani loppuun käsitelty, saat anteeksi ja sitten siihen ei enää edes tarvitse palata. Ei pidä sanoa antavansa anteeksi, ellei sitä tarkoitakaan, vaan palaa asiaan uudelleen myöhemmin. Ei myöskään pyytää anteeksi, elli todella tarkoita sitä, että on ymmärtänyt tekonsa vaikutukset ja niitä katuu.

Tuo esimerkki on sikäli hieman huono, että siihen voi liittyä niin paljon asiaa. Pelkästään, miksi niin tapahtui? Oliko se kännissä tapahtunutta hölmöilyä, vai pitkään harkittua tomintaa? Oliko kyseessä kenties jo suhdekin ja luvattu toiselle yhteistä tulevaisuuttakin? Tapahtuiko se ammattilaisen kanssa? Juokseeko mies muutoinkin kaatamassa alati uusia naisia ja jäi vain tästä kiinni? Mies kenties ajattelee, että pikku juttu, mutta vaimon elämä romahtaa kokonaan. Noissa on ammattilaisillakin vaikeaa olla sovittelijana.

#10 kirjoitettu 29.12.2011 10:18 Muok:29.12.2011 10:21

Nopea kookletus antaa mm. seuraavanlaisia tuloksia:

1.
2.
3.

#11 kirjoitettu 30.12.2011 21:51

On tärkeä ominaisuus ihmisessä että hän osaa huomata virheensä ja silloin myös pyytää käytöstään/sanojaan anteeksi. Mutta jos pyytää anteeksi vain yhteisön painostuksesta eli jos ei ole aidosti pahoillaan se on yhtä tyhjän kanssa.

Valtiolliset anteeksipyynnöt ovat vain tyhjää ja muodollista puhetta joka ei todellisuudessa merkitse muuta kuin sitä että puristetaan kamerasalaman välkkyessä tekohymy naamalla käsiä ja mietitään samalla miten voisi parhaiten hyötyä toisesta.

#12 kirjoitettu 30.12.2011 21:52

Haava kirjoitti:
Sitten boonustarinakysymys(TM):

Mies petti vaimoaan. Vaimo sai tietää. Hirveä riitä. Mies pyysi anteeksi. Vaivo antoi anteeksi. Yhdessäelo jatkui. Joka riidan yhteydessä vaimo vetää aina pettämiskortin esiin. Mies suuttuu, että etkö sinä jo antanut anteeksi?

Meniko tässä nyt jokin pieleen? Mitä pitäisi tehdä?


En ymmärrä pareja jotka jatkavat seurustelua jos toinen on pettänyt. Ei tuommoista asiaa yksinkertaisesti voi antaa anteeksi. Tai voi antaa anteeksi mutta ei unohtaa ja sillon koko suhde on pilalla lopun elämää.

#13 kirjoitettu 31.12.2011 10:40 Muok:31.12.2011 10:41

Anan liian helposti, mutta toisaalta unohdan helposti, joten mitä väliä.

Me tehdään virheitä. Ainoa vain, että minun anteeksipyyntöni ei joskus tunnu yhtä painavalta kuin muiden. Vaikka minun anteeksianto on painavampaa kuin monen muun. Se on todellista, virheiden hyväksymistä ja niiden unohtamsita.

JM muokkasi viestiä 10:40 31.12.2011
Silti, minulla on vakaa tunne, että ne, keihin luotan ja joita rakastan, antavat minulle anteeksi. Kerta toisen perään.

#14 kirjoitettu 01.01.2012 12:53

Vitun vaikeaa, vaikka siitä yleensä tulee itsellekkin parempi mieli.

#15 kirjoitettu 02.01.2012 01:21

Mitä "anteeksi"-sana oikein todella tarkoittaa?
Anteeksipyyntö mielestäni on tarkoitettu sitä varten, että on olemassa jotain joka anteeksiannon jälkeen unohdetaan.
Mitä eroa on pahoittelulla ja anteeksipyynnöllä?
Pahoittelen jos kännipäissäni jyrään paikallisen 70 vuotiaan sotaveteraanin, pyydän anteeksi jos kusen paikallisen sotaveteraanin haudalle.

Onko anteeksipyytäminen vaikeaa?
Riippuu teon vakavuusasteesta, mutta yleensä joko on tai ei.
Onko anteeksiantaminen vaikeaa?
Paljon helpompaa kuin anteeksipyytäminen

Pitääkö tuntea katumusta, että voisi pyytää anteeksi?
Ei
Saako anteeksipyyntöä ikinä vaatia?
Saa, usein jopa kannattaa
Kannattaako ikinä pyytää anteeksi, jos on itse ollut oikeassa ja toinen väärässä?
Kannattavuus vihjaa hyötyyn, mutta yleensä oman kokemukseni perusteella aina kannattaa pyytää anteeksi vaikka olisi oikeassa.
Onko oikein pyytää anteeksi jos ei tunne katumusta?
Onko joku oikein ja kuka määrittelee mikä on oikein, onko oikein että nisti käyttää huumetta jos vierotus saattaisi tappaa? Onko lääkärillä oikeutta antaa lääkkeitä nisteille?

Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisesta tai antamisesta?
Ihan hyviä, yleensä oon saanu fudut kämpästä, duunista ja bändistä.
Mitä et itse ikinä voisi antaa anteeksi?
Mutsia ei kannata loukata mun kuullen..

Onko "Anteeksi" vain sana?
Voi olla vain sana, mutta voi olla paljon enemmän..

Mitä mieltä olet valtiollisista anteeksipyynnöistä? Joissa joku valtio/yritys/uskontokunta tai muu yhteisö pyytää anteeksi.
Tähän ei varmaan tarvii ees vastata..

#16 kirjoitettu 02.01.2012 03:21

Heti alussa unohdetaan tässä keskutelussa kaikki mikserin sisäiset suhteet ja niistä keskustelut, sillä ne eivät kuulu tähän ketjuun.
- En mie ees tiedä niistä mitää. Pitiks siu muistuttaa mitä?! PYYDÄ ANTEEKSI HETI!!!!1

Mitä "anteeksi"-sana oikein todella tarkoittaa?
tulla joksikin teeksi, ilmeisesti anteeksi, joka on varmaan jonkinlainen vihreän ja mustan teen sekoitus. tosin se voi olla myös lyhennys siitä, kun joku tulee asteekiksi andeilla. Sana nyt vain on muodostunut tarkoittamaan sitä, kun sanallisesti pitää osoittaa harmistuksensa jostain asiasta, joka oli väärin toista kohtaan ja kertoa näin tavallaan katuvansa tekoaan.

Mitä eroa on pahoittelulla ja anteeksipyynnöllä?
pahoittelu on miun mielestä teko, joka saattaa olla silloin kun ei ole itse tehnyt oikeastaan mitään ja tahtoo pahoitella jonkun toisen tekoa ja kertoa olevansa harmistunut toisen puolesta jostain asiasta tai vaikkapa läheisen poismenosta. Anteeksipyyntö on taas suoraan teon tekijältä uhrille.

Onko anteeksipyytäminen vaikeaa?
Ei jos sitä tekee kokoajan kuten minä. Anteeksi, että liioittelin, liioittelen aina vähäsen liikaa. No anteeksi hei joo muuten siitäkin et aloin heti pyytelemään anteeksi näitä juttuja kun satttuu parhaimmillekkin, vaikkakin en mie oo kyl paras missään. äh, voi hemmetti, anteeksi ku mie tällä lailla lähen avautumaan jostain tällaisista asioista, vaikka ei ookaan millään lailla nyt olennaista kuka ja mitä. Voi hemmetti taas vitsiläinen. anteeksi. lopetan tähän. Mut vielä pointtina, että vaikeista asioista on välillä vaikee pyytää anteeksi ihan vain ylpeyttään.

Onko anteeksiantaminen vaikeaa?
Ei, jos niinkuin minä, unohtaa sen vähän liiankin herkästi ja näin ollen unohtaa mistä piti pyytää anteeksi. No ei nyt joka asiaa mutta... mistä tässä puhuttiinkaan?

Pitääkö tuntea katumusta, että voisi pyytää anteeksi?
Ei. Haista vittu. Sori.

Saako anteeksipyyntöä ikinä vaatia?
Jumalalta? Toisilta ihmisiltä sitä on ainakin ihan vitun tyhmää alkaa vaatimaan. Dorkat. Sori. Saa sitä kyl vähäsen pyytää.

Kannattaako ikinä pyytää anteeksi, jos on itse ollut oikeassa ja toinen väärässä?
Jos tahtoo pilluu enää ikinä siltä muijalta.

Onko oikein pyytää anteeksi jos ei tunne katumusta?
On se, tuleepahan parempi mieli sille toiselle, vaik ei itte välittäiskään sen kummemmin asiasta. Aina on kiva ku toisella on hyvä mieltä. Hyvä kysymys hei!

Millaisia kokemuksia sinulla on anteeksipyytämisesta tai antamisesta?
Tällähetkellä vituttaa se, ettei yks kaveri ole ottanut mitään yhteyttä, vaikka ei tullut minun tupareihin ja vaikka pyysin sitä kahteen kertaan ja se lupas tulla ja ei ole soittanu tai tekstannu tai mitää. Vois pyytää kyl anteeksi. Antaisin kyl heti. Kohan pyytäis vaan. Itse oon kans joskus ollu aika itsepäinen tän anteeksipyytämisen kanssa, mutta oon koittanu kehittää itteäni ihmisenä ja ottaa asioita puheeksi enemmän ja pyytää anteeksikin. Vähän liiankin kanssa. Toisaalta miule ei koskaan oikeastaan opetettu sitä taitoa. Nääs äitin mielestä anteeksipyytäminen oli sitä, että seuraavana päivänä isosta riidasta, saa uusia vaatteita. Sinänsä kivaa teinille, mut jälkikäteen, olisin kaivannu ehkä anteeksipyyntöäkin.

Mitä et itse ikinä voisi antaa anteeksi?
Lupauksen pettäminen ottaa aina vähän koville. Yhelle kaverille lopetin kertomasta juttujani ku selvis, että se on aikamoinen juoruämmä. Mut ei se oo anteeksiantamatonta, ihmisiä me kaikki. Mut jos tuo ukko miut pettäis ni saatana leikkaan sen kullin irti.

Onko "Anteeksi" vain sana?
On tietty. Sanan merkityshän on käsite, jolla on monia konotaatioita ja saattaa myös aiheuttaa tunteita. Tietty, jos joku tekee anteeksi-muotoisen kakun, niin silloin se on anteeksi-kakku ja täten ei vain sana, mutta muuten se taitaa olla aika pitkälle vain sana. tai jopa sana.


Mitä mieltä olet valtiollisista anteeksipyynnöistä? Joissa joku valtio/yritys/uskontokunta tai muu yhteisö pyytää anteeksi.
On se miusta ihan kiva juttu ja eleenä oikein mukava. Tosin oon vähän skeptinen sen kanssa kuinka moni siitä yhteisöstä on oikeesti siinä mukana. Mut kyl se toimii. Vähän puhdistaa joskus ilmaakin ja välillä saa asioita esille ja puheeksi.

#17 kirjoitettu 02.01.2012 10:42

Pohjois-Korea kirjoitti:
Vitun vaikeaa, vaikka siitä yleensä tulee itsellekkin parempi mieli.


anteeksi pyytäminen on oman erheensä myöntämistä, sekö siitä tekee vaikeeta?

#18 kirjoitettu 02.01.2012 19:32

Susimies kirjoitti:

Tai voi antaa anteeksi mutta ei unohtaa ja sillon koko suhde on pilalla lopun elämää.


Onko? Aina? Kaikilla?

#19 kirjoitettu 02.01.2012 20:44

The truth is, unless you let go, unless you forgive yourself, unless you forgive the situation, unless you realize that that situation is over, you cannot move forward. —Steve Maraboli