Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.07.2009 17:09

No, riffeistä kuulee ensinnäkin aika hyvin että miten se pohjanuotti käyttäytyy eli milloin sointu vaihtuu. Pääsääntöisesti ne loput melodiat sitten määräävät mitä ne soinnut ovat, toisinaan joutuu katsomaan riffeistäkin. Ensiksi kannattaa selvittää biisin pohjasointu, jos riffi lähtee E:stä ja siinä käydään nuoteissa F#, G ja H niin E-mollihan se aika varmasti on.

Tuossa hommassa pitää osata:
- sävelasteikot jotta tietää mitä säveliä missäkin soinnussa on (ainakin duurit, mollit ja 7-versiot kaikista)
- rinnakkaissoinnut, esim. Em ja G ovat keskenään rinnakkaissointuja eli niissä on samat sävelet mutta eri järjestyksessä ja erilaisella painotuksella mutta ne käyvät harmonian kannalta keskenään ristiin biisissä kuin biisissä

Esmes. tuon Et Cetera -biisin intron soinnut voisivat olla äkkiseltään kuunneltuna:
Cm - G# - Cm - G
Cm - G# - D# - Gm

#3 kirjoitettu 25.07.2009 23:04

atheos kirjoitti:
No, riffeistä kuulee ensinnäkin aika hyvin että miten se pohjanuotti käyttäytyy eli milloin sointu vaihtuu. Pääsääntöisesti ne loput melodiat sitten määräävät mitä ne soinnut ovat, toisinaan joutuu katsomaan riffeistäkin. Ensiksi kannattaa selvittää biisin pohjasointu, jos riffi lähtee E:stä ja siinä käydään nuoteissa F#, G ja H niin E-mollihan se aika varmasti on.

Tuossa hommassa pitää osata:
- sävelasteikot jotta tietää mitä säveliä missäkin soinnussa on (ainakin duurit, mollit ja 7-versiot kaikista)
- rinnakkaissoinnut, esim. Em ja G ovat keskenään rinnakkaissointuja eli niissä on samat sävelet mutta eri järjestyksessä ja erilaisella painotuksella mutta ne käyvät harmonian kannalta keskenään ristiin biisissä kuin biisissä


Jep, nämä asiat ovat kyllä perusluonteeltaan hallussa, ilmeisesti ongelma onkin ollut liian tarkka takertuminen niihin aina ainakin tuon Suntion postin pohjalta. Pitää vain koittaa kokeilla mikä toimii.

atheos kirjoitti:
Esmes. tuon Et Cetera -biisin intron soinnut voisivat olla äkkiseltään kuunneltuna:
Cm - G# - Cm - G
Cm - G# - D# - Gm


Voi noita aikoja Tuo Adiafora on siis vanha ja kuopattu projekti ajoilta, ennen kuin innostuin tarkoituksellisiin riitasointuihin, sävellajivahdoksiin ynnä muihin. Tuohon olisin varmaan soinnut osannut löytääkkin.

Pitää koettaa tuota, että etsii noita sointuja vähän enemmän korvakuulolta ja vähän vähemmän tiukasti teoriapohjalta (joka on vähän turhan hutera takertumista varten muutenkin). Sitten mikäli se epäonnistuu niin palaan taas listaamaan ongelmiani

#4 kirjoitettu 28.07.2009 16:18

Ihan ensin olisi hyvä päättää haluaako tehdä funktionaalista vai modaalista harmoniaa.

#5 kirjoitettu 28.07.2009 16:41

Mikä noiden harmonioiden ero on?

#6 kirjoitettu 28.07.2009 18:58

JPQ kirjoitti:
Mikä noiden harmonioiden ero on?


Jos tarkoitat minun viestiä, niin toinen on tonaalinen ja toinen modaalinen.

#7 kirjoitettu 28.07.2009 22:28

Effekt kirjoitti:
JPQ kirjoitti:
Mikä noiden harmonioiden ero on?


Jos tarkoitat minun viestiä, niin toinen on tonaalinen ja toinen modaalinen.


Anteeksi kaikille että ilmaisin huonosti tätä justiinsa. ja ihmisläheistä selitystä haen kun vikipedia näytti olevan musiikkiinsinööri (selitetty niin ettei tajunnu ihan vielä) tekstiä.

#8 kirjoitettu 29.07.2009 00:04

JPQ kirjoitti:
ja ihmisläheistä selitystä haen kun vikipedia näytti olevan musiikkiinsinööri (selitetty niin ettei tajunnu ihan vielä) tekstiä.


Anteeksi, kaikelle kunnioituksella sanon, että jos wikipedian tekstiä ei ymmärrä, niin joutuu tutustumaan asiaan syvemmin ensin. Yksinkertaistamalla on vaikea musiikin teoriaa selittää, koska sitä vaan joutuu oikeasti opiskelemaan.

#9 kirjoitettu 29.07.2009 13:50

etsi kuuntelemalla/kokeilemalla ne tärkeät äänet sieltä kitaramössön seasta ja muotoilet niistä jonkin jännän soinnun, jolla on luultavasti jokin nimikin, mutta siihen tarttee sitten enempi teoriatietoa, että osaa oikean nimen keksiä

esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

#10 kirjoitettu 29.07.2009 15:58

SaastanenHippi kirjoitti:
esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

F#dim?

#11 kirjoitettu 29.07.2009 23:00

karman hardon kirjoitti:
vaiks kyl ne modaalijaskat irtoaa kepilläkin ku yrittää.


Ei sen modaalisen harmonian tarvitse olla jaskaa genrensä puolesta.

#12 kirjoitettu 31.07.2009 03:24

Turkilas kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

F#dim?


No sehän se. Tai oikeastaan F#dim/C

#13 kirjoitettu 31.07.2009 11:20

Mulla oli joskus sellanen näppärä pieni softa, johon sai tiputella "nuotteja" kitaran otelaudalle ja/tai pianon näppikselle ja se kertoi mikä sointu on kyseessä, tai mitä sointu(j)a lähimmäs osutaan. Nyt kun vielä muistais sen softan nimen tai löytäis intterwebistä vastaavan...

Thimns muokkasi viestiä 11:27 31.07.2009

Ha. Tuolla.

Saattaa olla avuksi, toisaalta saattaa hämätä turhaan. Kyllähän sen kuulee jos menee väärin...

Thimns muokkasi viestiä 11:29 31.07.2009

Ja tossa on vielä toinen.

#14 kirjoitettu 31.07.2009 21:12

karman hardon kirjoitti:
Cdim, Ebdim, F#dim, Adim...sama sointu, eri käännös.


Jep, mutta tonaalisessa piirissä on perinteisesti kahdenlaisia dimisointuja: kromaattisia ja dominantin yläsäveliä, ja molemmilla on funktionsa. Siksi ei ole ihan sama miten ne merkitään.

#15 kirjoitettu 01.08.2009 11:42

karman hardon kirjoitti:
niinjoo...ite jämähdin kelaamaan vaan noita dom.dimejä


Mutta dom. dim.:hän on skaala.

#16 kirjoitettu 01.08.2009 15:51

Itseasiassa sointujen ylärakenteissa on paljon muutakin kun dimikolmisointuja. Esimerkiksi C7alt -soinnusta löytyy kokonainen Gb7 -nelisointu.

Ja "henkka-soinnussa" ei ole #5:sta, pelkkä 7#9.

Effekt muokkasi viestiä 17:00 01.08.2009

Tai kun oikein pyörittää niin C7alt soinnusta saa väsättyä Gb13#11 -soinnun. Siistiä!

Effekt muokkasi viestiä 18:40 01.08.2009

Tai jälkiviisaana, tottakai saa! Kaikki tritonus-substituutiot ovat lähtöjään alt pohjaisia.

Jos on liian kännissä, niin ajatus juoksee hitaasti.

#17 kirjoitettu 02.08.2009 00:10

Eli jos on vaik C9#5-sointu niin voi olla että merkkaankin sen C9b6-soinnuksi moodin mukaan.


Mutta eihän noin voi kirjoittaa.. #5 on täysin eri asia kun b13 (jota ei merkitä muuten b6).

On hyvä värittää sointuja lisäsävelillä, mutta täytyy tiedostaa että soinnut muodostuu skaaloista. Sen vuoksi on tärkeää tietää missä liikutaan kappaleen sisällä ja mihin ollaan menossa.

#18 kirjoitettu 02.08.2009 16:35

Hyvä yksikertainen musitisääntö nelisoinnun laajentamiseen on ns "noonin päästä". Eli jos meillä on vaikka C7 nelisointu ja halutaan laajentaa se äärimmilleen normaalissa muodossaan, niin lasketaan aina joka soinnun sävelestä nooni ylöspäin.

C-> (9)
E->F# (#11)
G->A (13)

#19 kirjoitettu 02.08.2009 22:00

Sunt1o kirjoitti:
Effekt kirjoitti:
C-> (9)


Sointujen merkkaaminen hymiöillä ois kyl aika siisti tapa. Esim. just duurit vois olla ja molli ois ja sit esim. E5 ois et merkattas enemmä se fiilis mikä siin soinnus pitäs olla ku mitää tommosii tylsii kirjain-numero yhdistelmiä


Se oli aika hieno se Phoeben (Frendit) systeemi, jossa soinnut nimettiin sen mukaan miltä käsi näyttää oikeassa asennossa.