Mikseri.net

#2 kirjoitettu 05.08.2008 18:23

Voisin muuten ihan huvin vuoksi koittaa kaikkia keinoja mitä keksii ja katsoa mitä siitä sitten tulee. Vaikka monet kikat varmaan kumoavat toisensa varsinkin vaiheiden kanssa leikkiessä jos ei ymmärrä niistä paljon paskaakaan, kuten minä.

#3 kirjoitettu 05.08.2008 20:17

Basso. Siitä se muna tulee siihen soundiin eikä tämä tosiaan ole mitään basistin läpänheittoa vaan ihan puhdas fakta. Kitaroiden alapäät kun ovat pelkkää muhjua (kuten kaikki särötetyt alataajuudet) niin poikki vaan jostain 100Hz kieppeiltä ja loput bassosta joka ei ole rikottu niin pahasti. Tietenkin nelikielisessäkin pitää olla sitten mehevää rosoa että se sulautuu paremmin kitaroiden kanssa mutta bassosäröistä on varmasti jo ketju olemassa joten ei siitä enempää.

Empun särösoundihan on oikeastaan aika ohut mutta Marcon bassojytke kompensoi sitä senkin edestä. Koko homma on vaan hiottu kasaan huolella ja miksattu niin että mättökohdat kuulostavat vain yhdeltä isolta vallilta. Vielä kun on tehty vähän sovituksellisia ratkaisuja rumpujen kanssa (esim. basari nakuttaa demppien tahdissa) niin alkaahan se potkia.

Yksinään kitaralla? Ei mitään jakoa.

atheos muokkasi viestiä 20:18 05.08.2008

EDIT: Niin ja siitä lähdetään että komppikitaraa on ainakin 4 identtisesti soitettua raitaa 2 eri soundilla. Joko 4 eri ottoa tai 2 ottoa tuplasoundilla. Kuitenkin peruslähtökohta on se että saadaan kahdesta eri soundista kummastakin vasen ja oikea kanava jotka tosiaan pannataan äärilaitoihin tai maun mukaan. Perinteinen setuppi on tumma ja kirkas soundi, esim. metallipuolella Rectifier tummaksi ja 5150 kirkkaaksi soundiksi. Tärkeää on se että yhden soundin vasen ja oikea kanava ovat eri otosta koska muuten ei kyllä leviä kivasti. Eli tuplauksia, tuplauksia.

#4 kirjoitettu 05.08.2008 20:47

Ceox kirjoitti:
Käytetäänkö tehtävään spesialisoituneita hardware efektejä, vai nauhoitetaanko akustinen kitarasoundi tietokoneelle ja efektoidaan siellä?


Sunt1o kirjoitti:
Myös joskus olen tehnyt niin että akustinen kitara sekä linjaa pitkin nauhalle että mikillä nauhalle ja sitten sama uusiksi.


En minä ainakaan edes yrittäisi akustisella kitaralla..


Neuvo: hanki sähkökitara.

#5 kirjoitettu 05.08.2008 23:31

Hyvän saundin saamista edesauttavat ainakin seuraavat tekijät:

+ Hyvä vahvistin, ei saa olla liian hiljaisella

+ vahvistimen särö parempi kuin tietokoneen efekti, mutta joillain säröpedaaleilla voi saada vielä paremman

+ ei liikaa säröä

+ tuplaukset. soita sama useampaan kertaan, mielellään hieman eri saundilla (kitaralla)

+ ei liikaa bassotaajuuksia kitarassa

+ mikitä vahvistin useammalla mikillä, esim. 2 mikkiä lähellä grilliä vastkkain 45 asteen kulmassa grilliin nähden ja yksi ambienssimikki kauempana (1m) grillistä. (Huomioi äänen viivästyminen ambienssimikistä miksatessa)

+ etsi parhaimmat paikat mikeille. jopa muutaman millimetrin siirto saattaa muuttaa saundia radikaalisti

+ käytä hyviä mikkejä, toiset sopivat paremmin ambienssimikeiksi kuin toiset

+ säädä eri mikeistä tulleiden raitojen voimakkuudet sopiviksi keskenään halutun saundin mukaiseksi

+ soita hyvin hyvällä kitaralla, uusilla kielillä ja käytä voimaa, asennetta ja tarkkuutta soitettaessa.

+ hyväsaundinen bassoraita kruunaa kitaravallin ja luo todellisen "munan" saundiin


Moni asia siis vaikuttaa ja tuo saundin hakeminen voi olla todella aikaa vievää puuhaa kunnes löytää sopivat asetukset.

#6 kirjoitettu 06.08.2008 08:37

tepposal kirjoitti:
Ceox kirjoitti:
Käytetäänkö tehtävään spesialisoituneita hardware efektejä, vai nauhoitetaanko akustinen kitarasoundi tietokoneelle ja efektoidaan siellä?


Sunt1o kirjoitti:
Myös joskus olen tehnyt niin että akustinen kitara sekä linjaa pitkin nauhalle että mikillä nauhalle ja sitten sama uusiksi.


En minä ainakaan edes yrittäisi akustisella kitaralla..


Neuvo: hanki sähkökitara.


Tarkoitinkin sähkökitaralla soitettua akustista soundia joka prosessoidaan säröksi tietokoneessa.

Kiitos kaikille vastanneille, ei kun säätämään!

#7 kirjoitettu 06.08.2008 14:27

Spathi kirjoitti:

+ ei liikaa säröä


Tätä on pakko kompata. Todella yleinen virhe todella monella kitaristilla. ENemmän säröä EI OLE sama kuin enemmän munaa tai raa'empi saundi. Enemmän säröä EI OLE enemmän punk eikä se ole hyvä tapa piilottaa sitä että ei osaa soittaa. Enemmän säröä kuullostaa useimmissa tapauksissa vain ohuemmalta, paskemmalta ja ylipäänsä huonommalta kuin vähemmän säröä. Säröä vähentämällä voi useimmiten saada vain enemmän raakuutta, ja munaa siihen saundiin.

+ ei liikaa bassotaajuuksia kitarassa


Tässä on toinen yleisin syy millä ihmiset pilaaavat kitarasaundinsa. Ihan turha yrittää tehdä siitä kitarasaundista basosaundiua, kun se ei koskaan tule olemaan sitä yhtä hyvin kuin basso. Pitää keskittyä siihen, että se kitarasärö saundaa hyvältä ja silloin siinä harvoin on poskettomat määrät bassoa ennen säröä. Eikä oiekastaan yleensä sen jälkeenkään.

#8 kirjoitettu 06.08.2008 15:22

tuli mielee lukiessa et jos kitaraa pitää panaoroida aika radikaalisti? mutta jos on 2 kitaraa eikä ne oo kovi järkevää tulla molemmista kanavista? miten kahen kitaran kanssa kannattas toimia?

#9 kirjoitettu 06.08.2008 16:03

h3w1m13s kirjoitti:
tuli mielee lukiessa et jos kitaraa pitää panaoroida aika radikaalisti? mutta jos on 2 kitaraa eikä ne oo kovi järkevää tulla molemmista kanavista? miten kahen kitaran kanssa kannattas toimia?

Itse jaan yleensä 30/70 ja 70/30. En sitten tiedä onko se paras vaihtoehto, mutta ihan ok se toimii...

#10 kirjoitettu 07.08.2008 16:56

Sanoo äänittäjälle että nyt tarvittais tykki kitarasoundi.

#11 kirjoitettu 07.08.2008 20:49

Jaa niin, yksi ERITTÄIN oleellinen asia on se että kitara on pirun tarkassa VIREESSÄ sekä itsensä että kaiken muun - erityisesti basson - kanssa. Pienikin epävire leikkaa välittömästi munat maailman muhkeimmasta säröstä kun siihen tulee "noisea" mukaan. Epävireisellä kitaralla ei päästä kuin räkärokkisoundeihin mutta punk ja sen johdannaiset kuten grunge ja toverit ovatkin sitten vähän eri maailma. Ja se nyt on selvä että nelisointuja ei särön läpi vedellä vaan ihan vitossoinnuilla mennään.

Kevyemmän särön läpi voi sitten soitella laajempia sointuja mutta hevissä ei tunneta molleja, duureja, seiskoja, kutosia dimejä tai mitään muutakaan mitä kitaraotteisiin tulee. Paitsi tietenkin jos tietää mitä tekee mutta siinä vaiheessa sitä tykkiä soundia ei tarvitse kyllä enää foorumilla kysellä. "Säännöt" on tarkoitettu rikottaviksi mutta parhaiten niitä rikkoo kun niitä ensin osaa orjallisesti noudattaa. Näin taas mielipidepainotteisesti mutta hyväksi havaittuja juttuja.

#12 kirjoitettu 08.08.2008 02:50

Lähtöä helpottavat tekijä:

+ Kamat vireessä. Oli se rummut, basso, kitara, vokalisti tai afrikkalainen nenäharppu. Saa kaiken kuulostamaan paremmalta.

+ Yhteensoitto. Tämä tärkein kaiken yllä. Tämäkin saa kaiken kuulostamaan paremmalta.

+ Tiukka oman instrumentin soitto. Saa oman soiton kuulostamaan paremmalta.


Kun nuo on hanskassa, niin sitten lähtisin siitä mitä atheos jo sanoikin, eli opettele soittamaan bassoa jos et osaa jo. Sillä saa soundiin todella paljon munaa.

Jotta kokonaissoundi pysyisi hyvänä, niin kitarasoundista voi tosiaan leikata kaiken alle 70-100hz pois riippuen musatyylistä ja vireestä. Lisäksi kitaroista voi melkein aina armotta leikata kaiken yli 9khz pois, siellä ei ole yleensä mitään muuta kuin kihinää ja ne kun leikkaat pois niin jää lisätilaa muille kivoille treble-osaston instrumenteille.

Summa summarum: älä keskity kitaroissa alapäähän, vaan keskity hyvänkuuloisiin keskiääniin.

Tuossa pätkässäsi mitä kuulin oli aivan liikaa säröä ja soundi oli todella tumpu, eli liikaa alapäätä, liian vähän middleä ja yläpäätä. Modulaatioefektit voi heittää jorpakkoon toillaisessa hevikitarasoundissa.

VST-maailmasta löytyy muutama todella hyväkuuloinen ilmainen higain-kitaramallinnin, kuten Wagner Sharp (tämä vaatii tosin jonkun kaiutin-impulssin sen jälkeen, ilman sitä on aika korvapuukkoa), GuitarSuite ja FreeAmp3. Google. Itse olen niillä saanut omasta mielestäni aika kivaa demotussoundia aikaan ( asetukset , näyte ), tuossa tosin on ehkä snadisti liikaa gainia siihen jos lähtisi tekemään tuplauksia.

Lisäksi kun soundi lähtee muokkaamaan, voi mennä kahta tietä:

+ randomisti säätelee kaikkea, eli "kokeilu". Tämä on yleensä joko hyvä tapa tai tyhjä arpa

+ hakee jonkun esimerkkisoundin, mutta kannattaa hakea sellainen pätkä soundia missä ei kuulu bassoa, niin kuulee millainen se kitarasoundi oikeasti on. Slayerin "Angel of Deathin" alku on yksi esimerkki tälläisestä.

Helpoiten soundiin pääsee kun tietää millä kamoilla tämä soundi on soitettu. Vanhat kitaralehdet on näitä varten erittäin varteenotettavia tietolähteitä. Kun tieto on selvitetty ja oikeasti haluaa sen tietyn soundin aikaan (puhutaan nyt oikeasti kalliista studioajasta, eikä mistään kotistudioäänittelystä), niin kamojen vuokraaminen/lainaaminen on varteenotettava vaihtoehto. Vaihtoehtona on että tekee soundin vähän sinnepäin ja ollaan loppuiän tyytymättömiä levyn keppisoundiin tai sitten käytetään satku tai pari ja ollaan tyytyväisiä, kunnes seuraava levy kuulostaa paremmalta.

Jos haluaa mennä niillä kamoilla mitä on, niin sitten melkein ainoa konsti on että soittaa sitä soundia mitä haluaa ja kuuntelee mitä samaa/erilaista nykyisessä soundissa on. Enemmän/vähemmän säröä/keskitaajuuksia jne.

Toivottavasti tolla pääset edes jo hieman alkuun.

#13 kirjoitettu 08.08.2008 09:32

Tuota equn säätelyä olen itse kokeillut usein. Valmiiksi säröistä ääntä kun alkaa matalimpien ja korkeimpien keskiäänten kohdalla säätelemään överiksi jollain softalla niin saattaa tulla ihan mukavia tuloksia. Sitten kun vielä tuplaat tai triplaat alkuperäisen soundin ja säätelet equlla muita taajuusalueita. Riippuu aika paljon se vahvistimen omakin equsäätely, jos sellaista juurikaan on.

Pystyy sillä jo johonkin tuloksiin, ei ehkä Nigthwishiin, mutta siihen nyt vaikuttaakin moni muukin asia. Ja tuota kun harjoittelee, niin vot.

#14 kirjoitettu 09.08.2008 21:57

+ ei liikaa säröä
+ ei liikaa bassotaajuuksia kitarassa


Hyvä esimerkki tästä on (meidän) 2 Unmetal kappale, The Bringer of death, jossa varsinaisessa rytmikitarassa on bassoa VAIN n. 20% ja särö minimissä... bassopohja tuodaan ihan jollain muulla kuin rytmikitaralla. Samoin skitan idea ei oo särkee maximiin. Hyvä esimerkki on Judas Priestin kappaleet, joissa on tosi pieni särö, mutta siinä homma toimii silti todella hyvin. Särkemällä saa hyvän skitan, mutta monasti särkemätön toimii paremmin. Itse käytämme vähemmän särkevää skittaa rytmikitarassa joka soi hienosti alhaalta, eikä särke hirveesti, ja lead skittana toimii enemmän särkevä ja osittain flangeroitu, enemmän kirkkaampi ja ns. "soolompi" skitta, joka soi paremmin korkealta.

#15 kirjoitettu 09.08.2008 22:12

Ceox kirjoitti:
Joten kertokaa miten itse teette särösoundinne tai miten tiedät että sellaiset tehdään.
Käytetäänkö tehtävään spesialisoituneita hardware efektejä, vai nauhoitetaanko akustinen kitarasoundi tietokoneelle ja efektoidaan siellä? Vaikuttavatko kitaravahvistin ja kitara soundin laatuun?

Musta tää homma kiteytyi hyvin tuossa.

#16 kirjoitettu 09.08.2008 23:01

Kokonaisuus ei ole parhautta jos sen jokainen osa-alue ei ole. Tykki hevisärö on loppupeleissä kallis toteuttaa kunnolla. Mallinnuksillakin pääsee tosin jo pitkälle mutta niiden käyttö vaatii enemmän taitoa sillä tahaon väärinkäyttö on siinä soundiviidakossa niin paljon helpompaa kuin perus JCM:ien, Rectifierien ja 5150:en kanssa.

#17 kirjoitettu 09.08.2008 23:52

2unmetal kirjoitti:
Hyvä esimerkki tästä on (meidän) 2 Unmetal kappale, The Bringer of death


Kieltämättä hyvä esimerkki mainostuksesta väärässä paikassa, ja myös siitä miten ei ehkä kannata nimetä kappalettaan - ellei siis ole Glenn Danzig..

#18 kirjoitettu 16.08.2008 02:19

2unmetal kirjoitti:
+ ei liikaa säröä
+ ei liikaa bassotaajuuksia kitarassa

Hyvä esimerkki tästä on (meidän) 2 Unmetal kappale, The Bringer of death, jossa varsinaisessa rytmikitarassa on bassoa VAIN n. 20% ja särö minimissä... bassopohja tuodaan ihan jollain muulla kuin rytmikitaralla.


Mä en tossa mitään bassokitaralta vaikuttavaa ainakaan kuule, mutta siinä on alapää silti aika yli-villinä. Humisee subbareissa aika helvetisti, varsinkin tuossa alussa kuulee sen selkeästi.

#19 kirjoitettu 21.08.2008 02:12

Minusta hyvä hevisärö rakentuu monesta elementistä. Esim. mikitetty putkistyrkkari toimii, mutta kannattaa harkita/kokeilla myös suoran line- soundin sekoittamista palettiin jonkun softan (guitar rig, macdsp, logicin vahvistinmallintaja jne.) kautta.

Liika särö ei useinkaan toimi, mutta myös mikitetyn (ja runsaasti särötetyn) styrkkarin ollessa kyseessä kannattaa noise gatea käyttää. Tämä on usein avain jenkki-metallistien tiukkaan riffittelyyn.

Tietysti eq:lla myös merkitys, särön keskiäänet muuttaa sen luonnetta rajusti. Ja tuplauksethan on ollu jo kauan toimiva keino lisätä kitarasaundin tuhtiutta.

A. Lasso muokkasi viestiä 20:19 22.08.2008

Niin, ja tietysti hallittu kompressointi auttaa kitaravallin luonnissa.

#20 kirjoitettu 21.08.2008 10:34

Itse pidän siitä että soundissa on dynamiikkaa, siitä kuulee sen soiton äänen, melkeinpä tuntee plektran kolinat ja nauhojen räminät. Nykyään tuntuu että raskaudella tarkoitetaan sitä että on sellainen standardipala sitä TÖÖÖT -ääntä ja sitten dunkkadunkka -äijäilyjyystöä toinen pala.

Mutta niin, sitä mietin että miten siihen soundiin saa sitä dynamiikkaa ja syvyyttä? Oma reseptini on hyvä keppi, jossa on erottelevat (etenkin keskialueella) mikit, miedohkosti säröä ettei mene puuroksi, hyvä vahvistin helvetin lujalla (ei ala särkemään suurillakaan volyymeillä ellei sitä haluta), ja sitten vielä hyvä kaiutin joka sekään ei liiaksi muussaa sitä ääntä.

Sitten joku sopiva dynaaminen kaiuttimen eteen kiinni, tilamikiksi joku erotteleva ja herkkä konkkamikki. Nämä vielä kiinni hyvään etuseen, joka saattaakin olla viimeinen potentiaalinen tapa tärvätä napakka soundi?

Tämä kun vielä tehdään harkitusti erilaisilla kitaroilla ja erilaisilla painotuksilla. Bassotaajuudet kannattaa jättää tosiaankin bassolle. Bassot saattaa olla hyvä äänittää tästäkin syystä ensin. Silloin saattaa helpommin ohjautua etsimään niistä keskiäänistä ja diskanteista sitä munaskaa.

Itse esimerkiksi Ilosaaressa koin Mogwain keikalla sellaisen kitaravallin, että meinasin lentää perseelleni. Noh, kitaroita oli kolme, mutta millaisia? Ainakin yksi oli Telecaster. Se oli aika valaiseva kokemus. Ja kyseessä ei ollut metallibändi.

Tämä oma mutu-tuntuma. Jollain on varmasti parempia ehdotuksia?

#21 kirjoitettu 21.08.2008 13:17

Itse hoidan homman FreeAmpSE2.0 pluginnilla.
Nauhoitan kitarat ensin ilman säröjä koneelle ja efektoin ne tuolla Fruityssä, toki mulla siinä samalla on jo efektit päällä ohjelman Kristal kautta kun nauhoitan niin kuulen siinä soittaessani jo miltä sen tulisi kuulla biisissä, mutta sitten tosiaan viimeistelen saundin kun soitto on pantu nauhalle ja en tallenna sitä säröä vaan sen efektoimattoman äänen.
FreeAmpSE2.0 on hemmetin hyvä vaihtoehto kitaran efektoimiseen koneella, toisaalta se vaatii aika älyttömiä koneelta joten ei välttämättä toimi. Itse käytän sitä ihan muutenvaan soitteluunkin kun tuottaa aika mukavia efektejä.

Eli tarvittavat ohjelmat in my way:
KRISTAL
FREEAMPSE2.0, jostain syystä en löytänyt kys. versiota joten FreeAmp3 ... itseeni ei vaan tuo uusi versio iskenyt yhtään, eli jos löydät tuon 2.0 version niin kannattaa impata, täysin erilainen paljon makeimmilla soundeilla. Ohjelmathan ovat sitten ilmaisia.

Sitten vielä joku nauhoitus ohjelma ja siitä nauhoitetut pätkät jonnekkin musa ohjelmaan jossa vedät vielä FreeAmpilla efektit siihen pätkään. Tadaa, guitar sound is complete.

Mutta tosiaan tarvit aika tuhdin masiinan.

#22 kirjoitettu 22.08.2008 06:32

SleeperXxX kirjoitti:

FREEAMPSE2.0, jostain syystä en löytänyt kys. versiota joten FreeAmp3 ... itseeni ei vaan tuo uusi versio iskenyt yhtään, eli jos löydät tuon 2.0 version niin kannattaa impata, täysin erilainen paljon makeimmilla soundeilla.

Toi kolmonen kuulostaa enemmän oikeilta vahvistimilta, kun kakkonen kuulostaa enemmän justiinsa vanhoilta zoomeilta ja muilta vastaavilta muovisen kuuloisilta pedaalirätistimiltä. Itse tykkään tuosta kolmosesta sen takia enemmän, mutta jokainen taplaa tyylillään.

edit: googlella löysin http://frettedsynth.simonwatson.com.au/files/freeamp2.zip

edit2:

Teinpä ihan mielenkiinnostani vertailun että voin seisoa sanojeni takana. Eli tuota Faderwearin reamppaus-ohjeessa ollutta DI-pätkää käytin ja se tulee ensin tuossa pätkässä. Sitten tulee Freeamp 2 niin hyvillä asetuksilla kuin vain siitä sain irti tunnin ruuvaamisen jälkeen. Kolmas on Freeamp 3 itseasiassa ihan vain "---- Drive ----" presetillä, kuulosti omasta mielestäni kertalaakista hyvältä. Lopuksi on vielä pätkä missä nämä kaksi on pistetty parallelina päällekäin.

[img=http://www.ahjteam.com...]

Eli se ei missään nimessä ole siis käyttökelvoton soundiltaan, mutta en sitä kyllä yksin käyttäisi

http://www.ahjteam.com/upload/freeamp_test.mp3

ahjteam muokkasi viestiä 17:34 22.08.2008

ahjteam muokkasi viestiä 17:35 22.08.2008

#23 kirjoitettu 22.08.2008 20:25

Mikitettyä styrkkaria käytettäessä, musta tärkeää on myös se, miten ja millainen särö saavutetaan. Eli esim. tiukkaan komppiin toimii hyvä särökanava ja leikattu keskialue, kun taas sooloissa saattaa boostattu signaali vahvalla middlellä toimia paremmin. Kaksikin säröpedaalia (eli leveliä täysille ja säröä miedolle) on joskus tarpeen kompressoidun ja tuhdin soolosoundin saavuttamiseksi.

#24 kirjoitettu 29.08.2008 16:29

Hanki Behringerin V-Amp Pro. Siitä lähtee tykit kitarat!

Täällä ääninäytteet:

www.mikseri.net/inhale

#25 kirjoitettu 01.09.2008 20:22

Särö, treble ja volume täysille. muut nollaan

#26 kirjoitettu 02.09.2008 19:22

Omasta mielestäni "tykkiin" kitarasoundiin usein liittyy se, että vire ei ole liian matala. Silloin basso pääsee paremmin oikeuksiinsa eikä vain humise vallin pohjalla. Standardivireessä (ja hieman matalemmissakin) vitossoinnun kvintin voi huolettaa ottaa tarvittaessa myös perusäänen alapuolelta, jos soundiin halutaan lisää voimaa. Esim. tähän tapaan:

C5

eI---------------I
bI---------------I
gI---------------I
dI--5------------I
aI--3------------I
eI--3------------I

#27 kirjoitettu 03.09.2008 17:35

Behringerin Warp Distortion on muuten ihan parhautta noin säröpedaaleista.

No, nyt joku merkkivihaaja iskee paikalle.

Mutta rouheaa ja raastavaa säröä muutaman kympin hintaan, suosittelen kokeilemaan.