Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.10.2007 12:30

SLaitila kirjoitti:
Haupitsi kirjoitti:
Tästä kommentista kyllä huomaa, että Luottokäyttäjän titteli on varsin ansaittu.


Sanoin mielipiteeni bändistä, ja heti käyttäjästatukseen tartutaan kiinni. En todellakaan koe, että Placebo muuttuisi rumpalinvaihdoksen tiimoilta yhtään mihinkään - etenkään mielenkiintoisemmaksi ja parempia kokonaisuuksia tekeväksi. Esimerkiksi tästä muutaman vuoden takaisesta levystä The bitter endiä jaksoi pari vuotta, mutta levyn muut biisit, paitsi ehkä joku English summer rain on unohdettavaa ja keskitasoista. Kauheaa hypeä vaan kuulee joka puolella ja bändi taas ei onnistu tekemään kuin semikiinnostavaa materiaalia.

istu ja pyöri


siinä oli se vastaus mitä oisit voinut kirjottaa ekan viestin sijaan

#3 kirjoitettu 19.10.2007 12:39

Varmaan yhtä nerokasta materiaalia tekee rumpalin vaihdoksenkin jälkeen. Sen bändin vahvuus ei ole koskaan olut rummuissa, vaan ihan jossain muualla. Toki saattaa olla, että bandin dynamiikka nyt hajoaa ja materiaalista tulee paskaa, mutta epäilempä.

#4 kirjoitettu 19.10.2007 12:42

Haava kirjoitti:
Varmaan yhtä nerokasta materiaalia tekee rumpalin vaihdoksenkin jälkeen. Sen bändin vahvuus ei ole koskaan olut rummuissa, vaan ihan jossain muualla. Toki saattaa olla, että bandin dynamiikka nyt hajoaa ja materiaalista tulee paskaa, mutta epäilempä.


samaa mietin itsekkin että yhtä nerokasta varmaan tulee, Mutta tosiaan kun ovat tehneet levyt aina porukassa ni materiaali voi olla erillaista. Niin hyvällä kuin huonollakin tavalla..

#5 kirjoitettu 19.10.2007 18:25

Aha

#6 kirjoitettu 19.10.2007 19:18

Täh...ai Hewitt lähti litomaan? Aika paha isku jätkille varmasti.Ite pidin ja pidän Hewittin soitosta,tyyppi on valmis tekemään muutakin biisin eteen kuin vaan jotain tomirolleja tai jotain täsmäbasari lätkytystä.Ei oo Hewitt mikään stara rumpali mutta erottuu massasta edukseen omaamalla normaalia laajemman käsityksen dynamiikasta ( siis rokkirumpaleista puhuttaessa),esim. "Ill be yours" on hyvä esimerkki levyltä Sleeping with ghosts.Hyvä time käsitys livenä myös.Hyvä rumpali ja ilosen olonen veikko,kuullaan varmasti lissöö

#7 kirjoitettu 19.10.2007 19:36

Vaikka mies ei ikinä ole ollut mikään nero, on miehen soito ollut mielestäni helvetin paljon persoonallisempaa kuin useimpien rock rumpalien suoltaminen. Tuo soitto tyyli on kuulunut Placebon jokaisella levyllä ja mielestäni joka kerta edukseen.
Itse Placbon saundia tulee luultavasti jonkinverran muuttamaan, ellei jopa jyrkästikkin. Kitarointi ja vokaalit tulevat olemaan sitä samaa mutta silti kokonaissaundi tulee luultavasti olemaan jollain tavalla ellei vajaa niin ainakin erillainen.

Voisin sanoa jopa että Hewitt on oma lempirumpalini. Ainakin itse jään miestä kaipaamaan.

#8 kirjoitettu 19.10.2007 19:49

Bändi on kyllä viime vuodet junnannut paikallaan niin pahasti (totta puhuen ainoastaan debyytti on minusta oikeasti ns. "hyvä levy", siitä lähtien meno on ollut tasaisen jyrkkää alamäkeä), että radikaaleja muutoksia siinä jo tarvitaankin. Tosin rumpalin vaihto nyt tuskin on vielä kovin radikaali juttu, vaikka rumpalointi onkin kieltämättä edustanut paikoitellen bändin parasta osaamista.

Jotenkin toi Placebon yleinen saundi alkaa vain olla niin kulunut, että ainakin minun mielestäni siihen tarvittaisiin jotain uutta jotta sitä jaksaisi kuunnella.

#9 kirjoitettu 21.10.2007 18:02

blindspot kirjoitti:
Bändi on kyllä viime vuodet junnannut paikallaan niin pahasti


Höpsis... Joku Song to say good bye räjäytti taas tajuntani.

Jotenkin toi Placebon yleinen saundi alkaa vain olla niin kulunut, että ainakin minun mielestäni siihen tarvittaisiin jotain uutta jotta sitä jaksaisi kuunnella.


Aito tunne ei kuole koskaan.

#10 kirjoitettu 21.10.2007 21:08

Haava kirjoitti:
Aito tunne ei kuole koskaan.

Mutta jotta siitä olisi mitään iloa, pitää se tunne myös osata kanavoida ja tulkita tavalla joka ei ole kulunut, tylsä ja mitäänsanomaton. Siinä Placebo ei mielestäni onnistu. Enää.

#11 kirjoitettu 21.10.2007 22:36

blindspot kirjoitti:

Mutta jotta siitä olisi mitään iloa, pitää se tunne myös osata kanavoida ja tulkita tavalla joka ei ole kulunut, tylsä ja mitäänsanomaton.


Kulunut... Joo.. Tylsä.. Joo... Mitäänsanomaton... EI!

Mutta joo.. Makuasioita. Placebon nerokkuus on muuten siinä, että niiden biisien kuuluukin olla "tylsiä". Vähän sama hienous kun Kentissä.