Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.05.2007 01:48

Perinteinen jazz:
II - V7 - I
VI - II - V7 - I
Puolidimi - V7+9 - I

Effekt muokkasi viestiä 01:52 28.05.2007

Ja tietty klassikko:
http://en.wikipedia.or...

#3 kirjoitettu 28.05.2007 11:00

60-70 luvun iskelmät:

C / Am / F / G

Muistaakseni ainakin:

"Unchained melody", Elvis Presley
"Oi Kuu", Rauli Badding Somerjoki
"Pretty Woman", Roy Orbison (en nyt pääse testaan oliko tässäkin nämä)
"You got it" - Roy Orbison, ainakin se kertsin alku-osio
"Vain yksin me kaksi" - Topi Sorsakoski & Agents
+ useita joita ei tule mieleen juuri nyt

Korjatkaa jos muistan väärin...

#4 kirjoitettu 28.05.2007 13:29

Eeppisessä trancessa VI ja IV-asteen soinnut ovat yleisimmät, kuten melodisessa popissa nykyään on melkein aina. Ja sointujen suhde on esim. Am ja F.

Kuuluisia esimerkkibiisejä:

Ralphie B. - Massive
(Gm/D#)
Envio - Touched By The Sun
(A/C#m)
Chakra - I Am (Above & Beyond Remix)
(Cm/G#)
DJ Vesiga Vs Jomar - Nightoperator
(Bb/Dm)
Kyau & Albert - Always A Fool
(F#m/D)

#5 kirjoitettu 28.05.2007 14:51

humppa C:stä

CF - CF - G7 - C

Kvinttikierre aa mollista (Aika monista biiseistä löytyy)

Am, Dm, G, C, F, Hdim, E7

Jotain humppajazz -jammailua mollista

Cm7, Fm7, G7, Cm7 (johonki väliin voi änkeä mukavasti myös B7:n)

Stratovariu!1 tilulilulilulilu -biisi

Am, Dm, F, G

Jotain päästä keksittyä hämärää musiikkia.

C7dim-9, F9, A#6, Dm/A

rokkenroll

C7, F7, G7, C

#6 kirjoitettu 28.05.2007 15:40

Fakap kirjoitti:
Eeppisessä trancessa VI ja IV-asteen soinnut ovat yleisimmät, kuten melodisessa popissa nykyään on melkein aina. Ja sointujen suhde on esim. Am ja F.

I VI -toisto on muuten aivan vitun surullisen käytetty sointuyhdistelmä. toivosin kuulevani vähän lisää kutos- ja seiskasointuja kuten myös kakkosta ja sus-sointuja ylinousevien ja vähennettyjen kera. sit tosin varmaan täytyy ruveta miettii jo teoriaa tai hallita nuotit muuten vaan fiksusti jos haluaa suoriutua sävellyksestä vähän nopeammin. toinen asia on sointukäännökset ja basson vaihtaminen strategisissa kohdissa soinnun muihin säveliin. klassisin esimerkki a-mollissa lienee Am F C G/H. sitä voi tosin käyttää innovatiivisemminkin ja sillä saa sopivassa määrin lisättyä nostattelevuutta, jos sen perässä juoksee. niin kuin muillakin sävellysteknisillä kikoilla.

Mika Björklund kirjoitti:
Luulisi, että asiansa osaavat tietävät miksi eeppinen trance kuulostaa eeppiseltä ja chiptunet chiptuneilta.

suurimmaksi osaksi soundit.

itsehän väitän, että tietyntyyppisen trancen ja tietyntyyppisen chipin melodioiden ero on hyvin pieni tai olematon, ja pelkästään soundeja muuttamalla toisesta saa hyvin pitkälti toista, ja vice versa. chipit olisivat julmetun huonon kuuloisia, jos niitä tekisi samat ihmiset kuin mikserissä paskatrancea. ja kuvitelkaapa niitä kiksueepoksia joihin skenechippailijat lahjoittaisivat säveliään ^____^

#7 kirjoitettu 28.05.2007 21:18

veezay kirjoitti:
I VI -toisto on muuten aivan vitun surullisen käytetty sointuyhdistelmä.


Niin tarkoitit vissiin IV/VI-toisto. Mun mielestä se on myöskin erittäin hyvin käytetty sointuyhdistelmä. Esim. noi mainitut biisit ovat ison luokan trancejulkaisuja ja kaikissa niissä biisin hookki rakentuu luonnollisen kuuloisesti sointukaavan ympärille. Sitten on tietysti toisessa ääripäässä niitä amistrancen tekijöitä jotka ei keksi biisiin mitään omaperäistä ja laittaa sitten IV/VI-basson ja jonkun tyhmän munanlätkytysliidin päälle.

#8 kirjoitettu 29.05.2007 05:56

Fakap kirjoitti:
Niin tarkoitit vissiin IV/VI-toisto.

en tietääkseni.

#9 kirjoitettu 30.05.2007 09:08

veezay kirjoitti:
en tietääkseni.


Sori, mun vika.. laskin asteet jostain syystä duurissa enkä mollissa.

#10 kirjoitettu 30.05.2007 13:32

SaastanenHippi kirjoitti:
A#6


Hmm...??

#11 kirjoitettu 30.05.2007 13:37

SaastanenHippi kirjoitti:
A#6

Effekt kirjoitti:
Hmm...??


Tämä on näitä samoja kuin myös H#, Cb, E# tai Fb. Musiikinopettajamme sanoi että tässä vaiheessa soittajasta ei kuulu kuin perkele.

#12 kirjoitettu 30.05.2007 13:45

Khimil kirjoitti:
Tämä on näitä samoja kuin myös H#, Cb, E# tai Fb. Musiikinopettajamme sanoi että tässä vaiheessa soittajasta ei kuulu kuin perkele.


Mietin ihan samaa. Eli Bb6 it is.

#13 kirjoitettu 01.06.2007 12:26

Khimil kirjoitti:
Tämä on näitä samoja kuin myös H#, Cb, E# tai Fb. Musiikinopettajamme sanoi että tässä vaiheessa soittajasta ei kuulu kuin perkele.

Effekt kirjoitti:
Mietin ihan samaa. Eli Bb6 it is.

Jeps.

Mullekkin on juurtunut päähän että alennusmerkkistä sointujen merkintätapaa kannattaa suosia vaikka ihan solidaarisuudesta kanssamuusikkoja kohtaan.

Mutta mitäs mieltä olette, kumpi on parempi merkintätapa esim. tässä tapauksessa (perus II - V - I - kadenssi):

asteikon mukainen, eli sointuasteita ajatellen loogisempi: F#m7 - B7 - Emaj7

vai alennusmerkkejä suosiva: Gbm7 - B7 - Emaj7 ?


Sivuhuomautuksena klassista teoriaa opiskelleille jotka saattavat nyt hämääntyä; että tuo B tuossa on sama kuin teidän H, eikä H:ksi muutu koska mun musiikin teoriatausta on afroamerikkalaisessa musiikissa, ja se nyt vaan on se B ainakin kaikkien mun tuntemien muusikkojen keskuudessa.

#14 kirjoitettu 01.06.2007 12:47

Fum kirjoitti:
Niin no toi afrosysteemi on siks käyttökelvoton kun ei voi kirjottaa melodioita jotka menee B A C H.

Haha, joo ei onneks tarvikaan.

#15 kirjoitettu 01.06.2007 13:00

Original Free Soul kirjoitti:
Mutta mitäs mieltä olette, kumpi on parempi merkintätapa esim. tässä tapauksessa (perus II - V - I - kadenssi):

asteikon mukainen, eli sointuasteita ajatellen loogisempi: F#m7 - B7 - Emaj7

vai alennusmerkkejä suosiva: Gbm7 - B7 - Emaj7 ?


Selvästi tuo ensimmäinen. Kun on kyse kadenssista niin on mun mielestä melko olennaista käyttää ns. oikeita säveliä sointumerkissä. Toi jälkimmäinen on paljon hankalampi lukea koska Gb ei yksinkertaisesti kuulu E-duuriin. Kun näkee ton ylemmän jossain, sen hahmottaa heti II-V-I-kuvioksi kun taas toi alempi tulee helposti luettua ennemminkin V-I-kuviona jota edeltää ns. erillinen sointu eli tulee enemmän luettavaa.

#16 kirjoitettu 01.06.2007 17:10

Original Free Soul kirjoitti:
Mutta mitäs mieltä olette, kumpi on parempi merkintätapa esim. tässä tapauksessa (perus II - V - I - kadenssi):

asteikon mukainen, eli sointuasteita ajatellen loogisempi: F#m7 - B7 - Emaj7

vai alennusmerkkejä suosiva: Gbm7 - B7 - Emaj7 ?

todennäköisesti trackertaustan takia joka tapauksessa ensimmäinen.

#17 kirjoitettu 01.06.2007 17:19

VA kirjoitti:
Toi jälkimmäinen on paljon hankalampi lukea koska Gb ei yksinkertaisesti kuulu E-duuriin.


Piste. Puhutaan kuitenkin sävellajin moodeista, joten silloin aina sävellajin mukaan. Fis muutenkin on paljon yleisempi kun Ais, jos vielä edellisestä puhutaan...