Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Okei, eihän se ole vielä kaupassa, mutta olkoon tässä threadissa sitten vaikka esi-isien henkien visioita kyseisestä levystä.
Itse pidin tätä oikeastaan ensikuuntelusta lähtien Satyriconin selkeästi kaikkien aikojen kovimpana tuotoksena.
Tuntui jotenkin, että nyt on viimeinkin saatua hiottua kaikki karstat siitä timantista mistä on ennenkin näkynyt pieniä kimalluksia.
Levyn tuotanto, biisit ja tunnelma tuntuvat kaikki tukevan toisiaan.
Erityisiä lisäpisteitä putoaa aivan helvetin hienoista rumpusoundeista ja todella hyvin tuotetuista kitaroista, tuotanto liikkuukin selkeästi hieman eri vesillä kuin jo tavaksi muodostuneet "ruotsisoundit" niin monilla levyillä. Satyrin äänestä on myös saatu irti sitä samaa synkkää karismaa, jota kuultiin vaikkapa Thornsin pitkäsoitolla (levyltä voi muutenkin aistia selkeitä Thorns-vaikutteita).
Uusista biiseistä mainittakoon erityisesti välitön hittibiisi K.I.N.G, the Pentagram Burns ja synkeän jylhä levynpäätös To the Hills.
Vuoden 2006 suuria yllättäjiä (ainakin minulle) ja välittömästi genren kärkikastiin singahtava klassikko.
Anteeksi kun namedroppasin ja käytin lainausmerkkien sisässä "soundia".
onionseller kirjoitti:
toivottavasti se on hyvä.. se edellinen jonka nimeä en edes muista oli mielestäni todella kehno tuotos.. :(
minä Nemesis Divina
Volcanohan tuo edellinen oli. Ite tykkäsin siitä suht paljon, mutta ei noitten vanhempien voittanutta oikeastaan. Varsinkin tuo Nemesis Divina on aikamoista herkkua korville.
Samplet on tsekattu aika tarkasti ja kyllähän ne toimii helevetin hyvin. Innolla siis odottelen tuotakin levyä, mutta taitaa joutua priorisoinnin uhriksi (Cult of Lunan uusi on tärkeämpi!).
Enemmän Rebel Extravaganzaa saisi olla mukana tulevalla levyllä. Pakko hankinta levy on kyllä, mutta veikkaan, että ei tule olemaan mikään tajunnan räjäyttäjä. Toivottavasti olen väärässä.
Pakkahuoneen keikalla sitten nähdään miten on bändi muuttunut live-esiintymisissään sitten vuoden 2002.
Häviää kyllä Volcanolle ja reippaasti. Muutamat hassut kerrat olen kuunnellu nyt tämän Now Diabolicalin eikä se oikein jaksa tehdä vaikutusta. Saundit ovat suht hyvät mutta sisällössä on pahasti puutteita. Ei tosiaan mitään suurta herkkua vaikka parit kappaleet (kuten Kaarne mainitsikin jo) ovat oikeastaan helkutin tarttuvia sekä toimivia.
Mulla ei tuu tästä levystä Volcano yhtään mieleen, aivan eri tunnelmat. Hetkittäisiä Rebel hetkiä kyllä onnistuin nappailemaan sieltä täältä. Torvisektiot sopivan uhkaava lisä. Selkeät soundit. Aivan pirullisen hyviä biisejä. Jotenki vaikea verrata Rebeliin tai Volcanoon mitenkään, vaikka onki jotain yhtäläisyyksiä Volcanon juttuihin. Satyriconia tämä on mutta uudella tavalla. Kova albumi, vaikka onki jättäny parilla kuuntelulla vähän tyhjän olon. Parhaat vedot ovat "K.U.N.K.K.U" , "Pena Palaa" ja "Uus Vihollenen", jossa on muuten yllättävän epätavanomaisia juttuja Satyriconille.