Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.01.2006 00:39

Style-0 kirjoitti:

Kuinka moni on nähnyt kuolleen ihmisen? Järkytyitkö? ja minkalaisia tunteita tapahtuma sinussa herätti?


Olen nähnyt. Oman isoisäni. Jännä tapahtuma. En osaa edes sanoin kuvailla.

Olin jo edellisestä päivästä lähtien ollut tietoinen siitä, että Isosiäni oli kuollut. Sitten sairaalassa pääsin sairaalan kappeliin näkemään ruumiin.

Ei sitä vain pysty selittämään. Se konkretian määrä, kun oikeasti tajuaa, että hän on kuollut. En ikinä olisi OIKEASTI käsittänyt sitä jos en olisi nähnyt.

Mitä tunteita se herätti? Ei ainakaan järkytystä. Surua? Hmm.. lähempänä. Sitä ainakin oli mukana. Jotain surrealistista. Sanoisinko vaikka jotain kokreettista ja käsittämätöntä. Niin itsestään selvää, mutta niin kaukana kaikista sanoista.

Paskat minä tässä selitän. En osaa kuitenkaan.

#3 kirjoitettu 30.01.2006 00:51

Eräs kaukainen ukulaiseni sai karjalaiset hautajaiset eli arkku oli päivän keskellä pihaa auvonaisena ja sitten siihen ruumiinpäälle aseteltiin kukkia ja lopuksi syötiin siinä pöydässä sen arkun ympärillä, pappi oli myös paikalla ja homma hoidettiin siinä ulkosalla kotipihassa josta ruumis sitten vietiin hautuumaalle ja haudattiin, siihen toimitukseen eivät osallistuneet kuin arkunkantajat. Minun mielestä se oli aika kaunis ja läheinen tapa hoitaa hautajais seremonia.

#4 kirjoitettu 30.01.2006 00:59

Minäkin näin isoisäni, sairaalan kappelissa ulosveisuu-tilaisuudessa. En olisi halunnut nähdä, mutta minulta ei kysytty. Arkku avattiin koska isäni tahtoi niin.

Koin tilanteen tukalana. En olisi halunnut olla samassa pienessä huoneessa tuon avatun arkun kanssa, ruumis ei enää ollut isoisä. En voinut lähteäkään, velvollisuuteni oli seistä perheeni tukena. Ahdisti. Pelotti. Tunsin myös myötätuntoa ja surua.

Mielessäni kiljuin, mutta ulkoisesti olin tyyni, jähmettynyt paikalleni. Sekunnit matoivat. Kohtasin tilanteen parhaan kykyni mukaan, vaikka se tuntuikin vaikealta.

#5 kirjoitettu 30.01.2006 03:24

On tuollainen viekeä raato tullut nähtyä aika paljon nuorempana.
Siihen ei silloin oikein osannut suhtautua millään tavalla.

Oltiin oltu mutsin kanssa viettämässä rauhallista koti-iltaa kun mummi soittaa että "ukki on kuollut". Noh siitä lähdettiin sitten heti menemään ja ehdittiin nähdä tuo vanha mies sängyssään makaamassa. Luulisi että olisi ollut vain nukkumassa mutta iho oli jotenkin epäterveellisen keltaisen värinen. Näin ainakin muistan.

#6 kirjoitettu 30.01.2006 08:31

Original Free Soul kirjoitti:

En olisi halunnut nähdä, mutta minulta ei kysytty.


Tässä tullaan muuten siihen, että en ole kamalan innoissani siitä, että pakotetaan ihmisiä katselemaan kuolleita sukulaisia. Vaikka itse koenkin asian niin luontaisena, että suosittelen kaikille oikeasti näkemään lähisukulaisensa kuoleina, niin kyllä imisen pitää minusta saada valmistautua siihen henkisesti, eikä ketään pidä pakottaa.

Toista se oli ennen maalla, kun hautajaiset olivat käytännössä aina arkku auki. Silloin suhtautuminen kuolemaan oli edes askeleen verran luonnolllisempaa.

#7 kirjoitettu 30.01.2006 09:44

Vaikka kuinka yritän muistella ei niin ei millään nyt tule mieleen että olisin nähnyt. Ehkä en olekkaan nähnyt ruumista... Muistan kyllä hyvin että kuin naapurin mukava vanha täti kuoli ja kun "oikea" tätini kuoli tokaisin "Muistan ne mielummin elävänä kuin kuolleena".

Taidampa käydä tappamassa naapurin jotta sekin tulisi nähtyä.

#8 kirjoitettu 30.01.2006 09:47

Olen nähnyt, useammankin. Ei siinä tapahtumassa itsessään mitään maagista ole ikinä ollut, mutta haju on tosiaan ihan niin paha kuin mitä pahimmat elokuvaskenaariot antavat ymmärtää.

#9 kirjoitettu 30.01.2006 09:50

Kyllä mä tuon faijani taisin viimeksi nähdä. Eipä tuossa kummempia.

#10 kirjoitettu 30.01.2006 09:51

Kuolleiden linnunpoikasten, rottien, oravien ja kissan tappamien päästäisten näkeminen riittää. En haluaisi nähdä kuollutta ihmistä, jotenkin kammottavalta tuntuu ajatellakin sitä. Jotenkin se pysähtyneisyys ja unohdus, kaiken loppuminen kyseisen henkilön osalta, on ajatuksena niin outo ja pelottava, että ahdistun vaikka hauta-arkku olisi kiinni. Hautajaisissa ollessani pelkkä tieto siitä, että parin metrin päässä itsestäni makaa vainaja, riittää.

#11 kirjoitettu 30.01.2006 10:07

accent kirjoitti:

Jotenkin se pysähtyneisyys ja unohdus, kaiken loppuminen kyseisen henkilön osalta, on ajatuksena niin outo ja pelottava, että ahdistun vaikka hauta-arkku olisi kiinni.


Itselläni ahdistus väheni, kun näin isoisäni ruumiin. Sitä ennen koko tapahtuma oli paljon hankalampi ja vieraampi. Sen jälkeen kun ruumiin olin nähnyt, niin oli kuin olisi paino pudotettu olkapäiltä.

#12 kirjoitettu 30.01.2006 10:26

Näin isoisäni kuolleena hautajaisissaan 1996. Silloin hän oli minulle ainoastaan henkilö joka makasi paikallaan, hengittämättä. En osannut ajatella sitä sen enempää. Ei se pelottanut. Vasta lähtiessäni hautajaisista purskahdin itkuun, vaikka en oikeastaan tiedä, itkinkö oikeasti vai oliko se vain reaktio. Olinhan tosi nuori.

#13 kirjoitettu 30.01.2006 10:28

Twight kirjoitti:

vaikka en oikeastaan tiedä, itkinkö oikeasti vai oliko se vain reaktio.


Reaktio ei ole oikeaa itkua? Vai mitä siis oikein tarkoitit tuolla?

#14 kirjoitettu 30.01.2006 10:35

Livenä en ikinä. Yhtenä päivänä tosin oli lähellä, kun täällä töissä alkoi yksi vieressäni istuva opettajanainen pitää ohimostaan kiinni, silmät liikkuivat oudosti ja koko olemus alkoi muuttua hyvin pyörtyväksi. Siihen sitten ehti minun ihmetellessäni yksi toinen opettaja hätiin ja vei tämän pahoinvoivan naisen avonaisen ikkunan äärelle. Tuo nainen reagoi tapahtuneeseen pelonsekaisella pienellä itkulla.

Myöhemmin samana päivänä tuo nainen kuoli kotiinsa ilmeisesti juuri samanlaisessa tilanteessa eikä ketään ollut paikalla auttamassa. Oli vaikeaa seuraavana päivänä töissä, kun naisopettajat itkivät vuolaasti, miesopettajat pidättelivät itkuaan ja minä empaattisena henkilönä koin heidän surunsa melko vahvana. En olisi ikinä voinut ilmoittaa asiasta yhtä hallitusti, kuin rehtori tuona päivänä teki.

Mieleluusti en ikinä näkisi kuollutta ihmistä. Tai ainakaan niin, että lähettyvillä on kuolleen surevia läheisiä. Tai silloin pitää ainakin pysytellä muista kaukana eikä jutella kellekään. Nössö mikä nössö. Hui kauhistus, jos se kuolema olisikin tapahtunut muutamaa tuntia aiemmin...

Airola muokkasi viestiä 10:35 30.01.2006

#15 kirjoitettu 30.01.2006 10:50

Haava kirjoitti:
Twight kirjoitti:

vaikka en oikeastaan tiedä, itkinkö oikeasti vai oliko se vain reaktio.


Reaktio ei ole oikeaa itkua? Vai mitä siis oikein tarkoitit tuolla?


Hups, tarkoitin tahdonalaista reaktiota, eli "itken kun hautajaisissa pitää".

#16 kirjoitettu 30.01.2006 10:55

Twight kirjoitti:

Hups, tarkoitin tahdonalaista reaktiota, eli "itken kun hautajaisissa pitää".


Et ole varma oliko se tahdonalaista?

#17 kirjoitettu 30.01.2006 10:56

Twight kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Twight kirjoitti:

vaikka en oikeastaan tiedä, itkinkö oikeasti vai oliko se vain reaktio.


Reaktio ei ole oikeaa itkua? Vai mitä siis oikein tarkoitit tuolla?


Hups, tarkoitin tahdonalaista reaktiota, eli "itken kun hautajaisissa pitää".


En usko, että kukaan itkee tuosta syystä. Kyllä aikamoinen näyttelijä tarvitsee olla. Kyllä se on joko kuolleeseen ihmiseen liittyvää surua tai yleisen murheellisen ilmapiirin vaikutusta mieleen (jotain empatian kaltaista).

#18 kirjoitettu 30.01.2006 11:02

Haava kirjoitti:
Twight kirjoitti:

Hups, tarkoitin tahdonalaista reaktiota, eli "itken kun hautajaisissa pitää".


Et ole varma oliko se tahdonalaista?


en muista olleeni suruisa. tottakai siihen liittyy kaipuuta mutta sellaisia tunteita on vaikea käsitellä saati pukea sanoiksi.

#19 kirjoitettu 30.01.2006 11:14

Twight kirjoitti:

en muista olleeni suruisa.


Ei siihen "suruisaa" fiilsitä tarvita. Kummasti tunnut lokeroivat tunteitasi siten millaisia niiden pitäisi olla?

tottakai siihen liittyy kaipuuta mutta sellaisia tunteita on vaikea käsitellä saati pukea sanoiksi.


Tuota voisi jo kutsua aidoksi.

#20 kirjoitettu 30.01.2006 11:48

Onpa noita muutama nähty. Ekan kerran pienenä uimakoulussa yksi poikanen hukkui ja toisena kertena päädyin todistamaan mersun ja asuntoauton yhteenottoa. Mersukuski viskoi henkensä siihen paikkaan ja asuntoauton kuski kuoli myöhemmin sairaalassa. Se oli ilkeä päivä se. En kuitenkaan mitenkään pahemmin järkyttynyt. Osasyynä oli taatusti kaunein sairaanhoitajanainen, joka sinne kolaripaikalle siunaantui.

#21 kirjoitettu 30.01.2006 12:33

Joo!

#22 kirjoitettu 30.01.2006 12:40

Rojola kirjoitti:
D-Beat kirjoitti:
Osasyynä oli taatusti kaunein sairaanhoitajanainen, joka sinne kolaripaikalle siunaantui.


pornoleffan ainekset, vähän sellasen groteskimman


Niin kyllä se on merkki jostain äärimmäisen kiihottavasta jutusta, jos joku saa aikaan erektion vaikka ympärillä on paljon normaalisti erektiota lamauttavia asioita.

Jos joku nainen on absoluuttisesti seksikäs, se saa aikaan erektion jokaisessa miehessä (homossakin miehessä), vaikka ympärillä olisi tuhat mädäntynyttä ruumista, oksennusta, koiranpaskaa syövä ihminen ja kehitysvammaisia tökkimässä sormilla niitä ruumiita.

#23 kirjoitettu 30.01.2006 12:47

Airola kirjoitti:
Jos joku nainen on absoluuttisesti seksikäs, se saa aikaan erektion jokaisessa miehessä (homossakin miehessä), vaikka ympärillä olisi tuhat mädäntynyttä ruumista, oksennusta, koiranpaskaa syövä ihminen ja kehitysvammaisia tökkimässä sormilla niitä ruumiita.


Mitenniin "vaikka ympärillä olisi..."? Jokuhan voi noistakin kiihottua.

#24 kirjoitettu 30.01.2006 12:55

Joo, muutamankin ruhon. Mut eihän siinä nyt oikein mitään ihmeellistä. Toiset saattaa järkyttyä, koska on niitä herkempiäkin ihmisiä olemassa, kuin minä.

Aika kuollut meno oli...

#25 kirjoitettu 30.01.2006 13:05

accent kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Jos joku nainen on absoluuttisesti seksikäs, se saa aikaan erektion jokaisessa miehessä (homossakin miehessä), vaikka ympärillä olisi tuhat mädäntynyttä ruumista, oksennusta, koiranpaskaa syövä ihminen ja kehitysvammaisia tökkimässä sormilla niitä ruumiita.


Mitenniin "vaikka ympärillä olisi..."? Jokuhan voi noistakin kiihottua.


Toihan oli tolleen sellasen perinteisen suomalaisen heteromiehen näkökulmasta. Että niinkuin jos sellaselle miehelle saa seisokin aikaiseksi siinä tilanteessa, niin sitten se nainen on absoluuttisesti seksikäs. Ja voishan tohon lisätä vaikka ympärillä olevia lapsiakin. Suomalaiset miehethän tunnetusti ovat viemässä ladon taakse lahdattavaksi kaikki ne, joilla viisari vähänkin värähtää lapsista.

#26 kirjoitettu 30.01.2006 13:11

Én ole, enkä ole varma haluaisinko. Olishan siinä jonkinlainen sairas mielenkiinto tai sitten ei, en osaa sanoa kun en ole kokenut ruumiin näkemistä...

#27 kirjoitettu 30.01.2006 13:11

Sweetie kirjoitti:
Joo, muutamankin ruhon. Mut eihän siinä nyt oikein mitään ihmeellistä. Toiset saattaa järkyttyä, koska on niitä herkempiäkin ihmisiä olemassa, kuin minä.

Aika kuollut meno oli...

Söitkö ne?

#28 kirjoitettu 30.01.2006 13:15

Rojola kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Suomalaiset miehethän tunnetusti ovat viemässä ladon taakse lahdattavaksi kaikki ne, joilla viisari vähänkin värähtää lapsista.


havaitsenko katkeruuden aineksia?


Mä pidän meidän molempien puolia hei! Älä yritä kääntää kaikkea taakkaa mulle

#29 kirjoitettu 30.01.2006 13:30

[ sam ] kirjoitti:
Olen nähnyt, useammankin. Ei siinä tapahtumassa itsessään mitään maagista ole ikinä ollut, mutta haju on tosiaan ihan niin paha kuin mitä pahimmat elokuvaskenaariot antavat ymmärtää.

Ei ne tuoreet, mutta ne jotka ovat saaneet majailla tovin jos toisenkin lämpimässä tilassa, ne eivät ole kovin kivoja hajuelämyksiä. Tai ne joita ei kukaan ruumishuoneelta tule hakemaan ja ne ovat siellä liian kauan. Kun se väri muuttuu vihertäväksi ja ihon koostumus ei enää muistuta ihoa, se hajukin on jotain ihan muuta kuin ihmismäinen.

En ole nähnyt omia lähisukulaisia kuolleena, mutta monen monta tusinaa muitten lähisukulaisia. Ensimmäisen kerran oli vähän jännittävää, sen jälkeen se on pelkkää työtä. Tietyt tapaukset tosin aiheuttavat jonkinlaisia reaktioita groteskilla olemuksellaan.

#30 kirjoitettu 30.01.2006 14:08

En muistaakseni.

Jos olen,se oli jonkun isovanhemman ruumis joskus kakarana.
Ja siitä en taas muista mitään.

#31 kirjoitettu 30.01.2006 14:51

Rojola kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Mä pidän meidän molempien puolia hei! Älä yritä kääntää kaikkea taakkaa mulle


älä ite yritä vetää mua mukaan sun perversioihis


Mihin perversioihin? Ite oot perverssi, jos nuoret ja kiinteät eivät kiinnosta. Ehkä jopa homo!

#32 kirjoitettu 30.01.2006 15:14

sadomatti kirjoitti:

Ei ne tuoreet, mutta ne jotka ovat saaneet majailla tovin jos toisenkin lämpimässä tilassa, ne eivät ole kovin kivoja hajuelämyksiä. Tai ne joita ei kukaan ruumishuoneelta tule hakemaan ja ne ovat siellä liian kauan. Kun se väri muuttuu vihertäväksi ja ihon koostumus ei enää muistuta ihoa, se hajukin on jotain ihan muuta kuin ihmismäinen.

Kerran näimme rantaan ajautuneen hukkumisuhrin, joka oli eltaantunut suolaveden liottamana ja auringonpaisteen kärventämänä. Siinä oli sellainen näky (ja se kuuluisa hajukin), että saa seuraava kammotus pistää parastaan, jotta saa edes huomioni. Ei mitään herkkua siis.

Ihan fyysisiin pahoinvointeihin ovat nämä kokemukseni rajaantuneet. Paljon vahvempia tuntemuksia ovat aiheuttaneet ne kuolleet läheiset, joita en ole kuolleena nähnyt. Poismeno kaivertaa pahemmin kuin vihertävä, matojen raiskaama raato.

#33 kirjoitettu 30.01.2006 15:57

Rääväsuu kirjoitti:
Basistin olen nähnyt.


Aika julmaa hei.

Olen nähnyt. Vahingossa. Olin äitini ja veljeni kanssa Venäjällä Viipurissa, ja äiti tietenkin halusi kattella ne kaikki kirkot siellä läpi. Kun yhteen kirkkoon astuttiin niin siellä oli porukkaa ja aateltiin et hei kivaa täälhän on jumis meneillään jäädäänpä kattelemaan. Sitten ku käveltiin peremmälle niin tajuttiin että siinä tosiaan oli avonainen ruumisarkku siinä ihmisten keskellä. Siitä hipsittiin sitten ovelle ja poies...

#34 kirjoitettu 31.01.2006 13:04

Feidi kirjoitti:
Olen nähnyt en ottanut kantaa olin hiljaa ja lähdin meneen himaan kävellen en ees tajunnut aikaa himassa kun olin niin oli kello jotain 22 illalla olin paikallq 14 aikaan.
hautajaisissa vasta tajusin en noteerannut mitenkään olin hiljaa ja pidin kaiken sisälläni siks vuodatan paskaa.


Häh?

#35 kirjoitettu 31.01.2006 13:10

Feidi kirjoitti:
Olen nähnyt en ottanut kantaa olin hiljaa ja lähdin meneen himaan kävellen en ees tajunnut aikaa himassa kun olin niin oli kello jotain 22 illalla olin paikallq 14 aikaan.
hautajaisissa vasta tajusin en noteerannut mitenkään olin hiljaa ja pidin kaiken sisälläni siks vuodatan paskaa.


Siis sulla on vatsa kuralla (viitaten kohtaan "vuodatan paskaa") koska hautajaisissa tajusit jotain, mutta et reagoinut siihen mitenkään?

#36 kirjoitettu 31.01.2006 13:40

JM kirjoitti:
Feidi kirjoitti:
Olen nähnyt en ottanut kantaa olin hiljaa ja lähdin meneen himaan kävellen en ees tajunnut aikaa himassa kun olin niin oli kello jotain 22 illalla olin paikallq 14 aikaan.
hautajaisissa vasta tajusin en noteerannut mitenkään olin hiljaa ja pidin kaiken sisälläni siks vuodatan paskaa.


Siis sulla on vatsa kuralla (viitaten kohtaan "vuodatan paskaa") koska hautajaisissa tajusit jotain, mutta et reagoinut siihen mitenkään?


Huomaa kans se, että vuodattaminen ei tarkoita pelkkää vuotamista. Eli vuodattaminen on jotain omasta tahdosta riippuvaa toimintaa. Eli siis toi paskoo housuihinsa ihan omasta vapaasta tahdostaan.

#37 kirjoitettu 31.01.2006 15:21

Airola kirjoitti:
JM kirjoitti:
Feidi kirjoitti:
Olen nähnyt en ottanut kantaa olin hiljaa ja lähdin meneen himaan kävellen en ees tajunnut aikaa himassa kun olin niin oli kello jotain 22 illalla olin paikallq 14 aikaan.
hautajaisissa vasta tajusin en noteerannut mitenkään olin hiljaa ja pidin kaiken sisälläni siks vuodatan paskaa.


Siis sulla on vatsa kuralla (viitaten kohtaan "vuodatan paskaa") koska hautajaisissa tajusit jotain, mutta et reagoinut siihen mitenkään?


Huomaa kans se, että vuodattaminen ei tarkoita pelkkää vuotamista. Eli vuodattaminen on jotain omasta tahdosta riippuvaa toimintaa. Eli siis toi paskoo housuihinsa ihan omasta vapaasta tahdostaan.

Hitto, tällanen kohta sopis siihen taideleffaan, missä joku tyyppi menee hautajaisiin ja tajuaa jonkun jutun siellä, mutta ei reagoi siihen ahaa-elämykseensä mitenkään ja päättää sitten "vuodattaa" paskat housuun. Eiku sehän on reaktio!

#38 kirjoitettu 31.01.2006 15:29

Oon nähny kaverin arkussa.. Jos voisin niin päättäisin toisin, koska ei siinä arkussa maannu mun kaveri vaan semmonen kylmä ulkokuori.

#39 kirjoitettu 02.02.2006 22:43

Olen nähnyt kuolleen ihmisen ja s ihminen oli oma äitini. Mummo pyysi etten menisi sinne ihme sairaalan kylmäkaappiin katsomaan, mutta tahdoin kuitenkin mennä. En sillä hetkellä kylmäkaapissa ollessani osannut oikein ajatella mitään. Kyllä sitä on jälkeenpäin tullut mietittyä ja todettua että ei ollut mikään kauhean ihana kokemus, mutta tavallaan on hyvä että kävin siellä.

#40 kirjoitettu 02.02.2006 23:21

Joskus 12-vuotiaana näin kun oltiin perheen kanssa autolla Euroopassa. Muistaakseni Puolassa semmosella tavallisella maantiellä ku ajettii ni joku autossa huomas kauempana jotai häslinkiä ja sitä sit kateltii, mutta vasta lähemmäs tullessa vanhemmat tajus, että siellä on joku jääny auton alle ja sano vaa et "älkää lapset kattoko sinne". Kuitenkin katoin ja siellä oli tiellä semmone ruumis ja verilammikko ja joku huopa siinä ruumiin päällä. En nyt tarkemmin tiedä oliko se varmasti kuollut, mutta luultavasti kun kerran siinä oli jotain ambulanssia ja poliisia vieressä eikä kukaa tehny ruumiille mitää. Ja ojassa oli polkupyörä solmussa.

Kyllä se vähän järkytti ainaki myöhemmin. Sillä hetkellä sitä ei ehkä oikein tajunnut kun se oli niin outo tilanne sen ikäselle. Jotenkin se vain tuntui oudolle, että Suomessa ei ollut mitään vastaavaa nähnyt, mutta heti kun oli muutaman päivän toisessa maassa näki sellaista. Tuli sellanen olo, että täällä varmaan tapahtuu enemmän auto-onnettomuuksia kuin Suomessa.