|
Kirjoittaja
|
Älykkäät tietokoneet - tulevaisuutta?
|
|
Martian Law
80 viestiä
|
#1 kirjoitettu 23.08.2005 11:13
Oivalsin tässä eräänä päivänä, että tietokoneista voidaan tehdä älykkäitä - sitten kun niistä osataan tehdä aidosti epätarkkoja.
Mihin ajatus perustuu?
Ajatukseni pohjautuu erääseen tieteellisen lehden artikkeliin, jonka otsikkona oli "Muisteleminen muuttaa muistoja" tai jotain sinnepäin. Tähän ajatukseen yhdistyi samalla mitättömät tietoni kvanttimaailman tutkimuksista, erityisesti erääseen tiedonkäsittelyongelmaan: tietoa voidaan tallentaa, mutta varastoitu tieto tuhoutuu sitä luettaessa. No, jossain määrin niin käy ihmisenkin aivoissa (voi olla että tämäkin edellä mainittu "tieto" on osittain muuttunut muistissani). Samaa tai aiheeseen liittyvää tietoa on tallennettu aivoihin niin moneen paikkaan ja/tai eri tavoilla (tiedon "pakkaaminen" - johtaminen toisesta tiedosta yms. asiayhteydet), että kaikki muistot eivät tuhoudu muistisoluja aktivoitaessa. Joidenkin muistojen osalta todella tapahtuu muuttumista: osa samaan asiaan liittyvästä tallennetusta tiedosta tuhoutuu, osa muttuu häiriöllisen takaisinkytkennän kautta. Tällä ei kuitenkaan yleensä ole suurta merkitystä elämisen kannalta.
Miten epätarkkuus määritellään?
Epätarkka järjestelmä (epäselvyyksien välttämiseksi ei pidä käyttää sanaa tietokone) ei käytä kaikkeen päättelyyn taulukoita tai raakaa aritmetiikkaa, vaan johtaa ja yhdistelee asioita päästäkseen lopputulokseen - jonka oikeellisuuden järjestelmä myös tarkistaa itse. Tämä on oma määritelmäni tähän aiheeseen liittyen.
Keinotekoinen epätarkkuus eli mallintaminen nykyisillä tietokoneilla?
Ehkä on mahdollista simuloida epätarkkuutta nykysillä koneilla, mutta veikkaan että parhaaseen tulokseen päästään käyttämällä tarpeeksi keinotekoisia synapseja ja niiden välisiä kytkentöjä. Ei siis transistorilogiikkaa. Kvanttitietokoneet voisivat olla tekninen ratkaisu aivojen toiminnan jäljittelemiseen.
Miten epätarkka järjestelmä voi toimia tarkasti esim. turvallisuuden kannalta?
Ihmisetkin osaavat ajaa esim. autoa turvallisesti ja suunnitella avaruustekniikkaa. Kaikessa on riskinsä, ja lähes kaikkeen ihmisen toimintaan voidaan liittää ehto: "yleensä". Yleensä pysymme tiellä, yleensä onnistumme jossain tehtävässä. On myös paljon tehtäviä, joihin yksi ihminen ei riitä, ja silloin tarvitaan verkottumista. Tähän tietokoneympäristöt ovat jo tulleetkin, ihmisen järjestämänä. On myös paljon tilanteita, joissa yksittäinen ihminen on pelkästään oppimansa tietojen ja taitojen varassa. Elämä on usein hatarien sähköimpulssien varassa. On myös huomattava, että tavallinen elämä ei vaadi paljonkaan absoluuttista tarkkuutta: tiet ovat sen verran leveitä että nillä voi kävellä vaikka horjuen, portaikoissa on kaiteet joista voi ottaa tukea, yöllä levätään koska emme näe pimeässä. Kieltäydymme suorittamasta tehtäviä, joita emme osaa tai jotka eivät ole turvallisia. Tässäkin arvioimme turvallisuuden ja osaamisen itse, ja joskus tulee virhearvioita (niitä voidaan havaita paljon esim. Idols-kilpailuissa). Vuorovaikutus ympäristön kanssa pitää meidät elossa. Tarvitaan paljon koulutusta siihen, että voimme ostaa maitoa kaupasta vieraalla, tai edes omalla kielellämme.
Epätarkan järjestelmän sovelluksia mietittäessä tulee väistämättä talouselämä vastaan. Sillä alueella asiantuntijajärjestelmiä onkin kehitetty vuosikymmeniä. Joskus niihin on luotettu liikaa, nykyisin niitä osataan hyödyntää paremmin - ehkä sen vuoksi että niihin ei enää luoteta varauksetta. Maailman älykkäin tekninen järjestelmä on siis vain apuväline. Voi tulla vielä aika, jolloin aidosti hyväksymme sen, etteivät järjestelmät aina anna tarkkoja yksiselitteisiä vastauksia. Toisin sanoen, keksimme "koneille" sellaista käyttöä, että ne palvelevat meitä arkielämän tasolla sen sijaan että meidän aikamme kuluisi niiden kehittämiseen. Nyt ihmisen ja koneen välisestä vuorovaikutuksesta ei voi puhua. Sitä ei vaan tule ajatelleeksi, koska nyt asiat tehdään näin.
Tästä eteenpäin?
Keinoälykkyyttä on pohdittu aina. En tiedä onko julkisuudessa esitetty vastaavia ideoita epätarkoista järjestelmistä. Veikkaan kylläkin että on. Tällä alueella tarvitaan villejä ideoita ja teorioita. Nyt on minunkin aika verkottua ja kuunnella Teidän kommentteja aiheesta!
Teksti on julkaistu myös päiväkirjassani.
Martian Law korjasi typon 11:22 23.08.2005
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#2 kirjoitettu 23.08.2005 11:24
Martian Law kirjoitti:
Oivalsin tässä eräänä päivänä, että tietokoneista voidaan tehdä älykkäitä - sitten kun niistä osataan tehdä aidosti epätarkkoja.
Mihin ajatus perustuu?
Keinotekoinen epätarkkuus eli mallintaminen nykyisillä tietokoneilla?
Miten epätarkka järjestelmä voi toimia tarkasti esim. turvallisuuden kannalta?
Tästä eteenpäin?
Ihan kiintoisaa tekstiä, mutta minusta tuolta puuttui se kiintosin väliotsikko: Minkä takia epätarkuutta vaaditaan tietoisuuteen?
Koska kirjoitat sen?
Tässä muuten myös tätä kiintoisaa aihetta sivuavaa:
http://www.mikseri.net...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Martian Law
80 viestiä
|
#3 kirjoitettu 23.08.2005 11:39
Haava kirjoitti:
Ihan kiintoisaa tekstiä, mutta minusta tuolta puuttui se kiintosin väliotsikko: Minkä takia epätarkuutta vaaditaan tietoisuuteen?
En ole ajatellut asiaa kovin pitkälle, vielä. Lähtökohtana on vain se pieni ajatus, että tietoa ei välttämättä tarvitsekaan varastoida muuttumattomana. Olen hyvin tekninen ihminen, joten tuo tietoisuuden käsittely on ehkä parasta jättää muille. Olen huomannut, että yritän päästä melkein kaikesta mahdollisimman vähällä. No, eikös kaikki sitten tee niin? Tarkoitan, että perusajatteluni taitaa puoliautomaattisesti hakea mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja, esim. ohjelmistojen kehittämisessä ja elektroniikassa. Ja se pääasiassa siksi, että olen laiska, minkä vuoksi en ole opiskellut kunnolla, enkä siksi oppinut taitoja joiden avulla voisin kehittää monimutkaisia järjestelmiä. Äh, liian epätarkkaa...  Antaapa olla. Taitaa tuo laiskuus päteä musiikkiinkin, missä se ei mielestäni aina ole hyvä asia. En osaa (vielä) hyödyntää yksinkertaisuutta musiikissa.
Kiitos vastauksesta ja linkistä!
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#4 kirjoitettu 23.08.2005 11:47
Martian Law kirjoitti:
En ole ajatellut asiaa kovin pitkälle, vielä. Lähtökohtana on vain se pieni ajatus, että tietoa ei välttämättä tarvitsekaan varastoida muuttumattomana.
Se on varmasti oikein hyvä ratkaisu ihmisellä. Ainakin se toimi erinomasena tietokanta optimoijana, sillä ihminen pystyy muition ongelmistaan huolimtta käsittelemään aika käsittämättömiä määriä informaatiota nopeallakin vauhdilla. Luulen, että se tekniikka on osittain kytköksissä tuohon tehokkuuteen. En silti ole läheskään niin vatma liittyykö tuo muistamattomuus tietoisuuteen/älykkyyteen läheskään integraalisti.
Olen hyvin tekninen ihminen, joten tuo tietoisuuden käsittely on ehkä parasta jättää muille.
"Minkä takia epätarkuutta vaaditaan älykkyyteen?"- olisi ihan yhtä hyvä väliotsikko.
Miten se? Ilman tuota tuo koko spekulaatio on vähän hankalaa.
Tarkoitan, että perusajatteluni taitaa puoliautomaattisesti hakea mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja, esim. ohjelmistojen kehittämisessä ja elektroniikassa.
Itseasiassa olen sitämieltä tuo juuri saattaisi kyllä olla paras tapa lähestyä tuota älykkyyden ongelmaa. Yksikertaisen (esim. solutason) mallitaminen. sijaan en ole yhtään varma tarvitaanko siihen tuota epätarkuutta niin integraalisti siihen älykkyyteen/tietoisuuteen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
odkid
3343 viestiä
|
#5 kirjoitettu 23.08.2005 19:11
http://en.wikipedia.or...
http://www.infoplease....
Tossa pari linkkiä aiheeseen liittyen, josta tosiaan saa vähän julkista pintasilausta siitä mistä puhut. Tosiaan kiinnostava aihe tämä älykkyyteen liittyvä epätarkkuus, "keinotekoiset aivot".
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Stocco
13143 viestiä
|
#6 kirjoitettu 23.08.2005 19:24
Ei vaadita paljoakaan, jotta tietokoneen saisi arvaamaan saman kuin minä, että Haavahan se taas toisena vastasi ja puolet tästäkin ketjusta on pälättänyt.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
techrono
|
#7 kirjoitettu 23.08.2005 19:32
Minuakin askarruttaa tuo, että miksi se tietokone tarvitsisi erehtymisen mahdollisuuden. Eikö se ole haitta? Vai sovellatko nyt suoraan viisautta "errare humanum est"...
Enemmän minua kiinnostaisi nuo odkidin linkittämät keinotekoiset hermoverkot. Jotta tietokone voi olla "älykäs", sillä tulee olla kyky ratkaista ongelmia luovasti ja oppia niistä. Kyllähän tätä nykyäänkin simuloidaan.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#8 kirjoitettu 24.08.2005 08:37
techrono kirjoitti:
Minuakin askarruttaa tuo, että miksi se tietokone tarvitsisi erehtymisen mahdollisuuden. Eikö se ole haitta?
Voi se olla tietokanta optimoiniissa hyöty, kuten tuolla ylempänä pohdin.
Jotta tietokone voi olla "älykäs", sillä tulee olla kyky ratkaista ongelmia luovasti ja oppia niistä. Kyllähän tätä nykyäänkin simuloidaan.
Näin minäkin asiaa lähestyisin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Martian Law
80 viestiä
|
#9 kirjoitettu 24.08.2005 08:38
techrono kirjoitti:
Minuakin askarruttaa tuo, että miksi se tietokone tarvitsisi erehtymisen mahdollisuuden. Eikö se ole haitta? Vai sovellatko nyt suoraan viisautta "errare humanum est"...
En tiedä tarvitaanko erehtymistä sinänsä, vaikka onhan virheiden teko loistava tie oppia tekemään asioita oikein. Ajatelmani mukaisesti virheiden mahdollisuus on seurausta siitä tekniikasta, jolla älykäs järjestelmä toimii. Ja sellainen tekniikka kehitetään (saatetaan kehittää) nimenomaan siksi, että koneista saataisiin riittävän älykkäitä.
Tähän voisi sanoa että mikä tahansa työkalu käy, kunhan löytyy sopiva kohde. Kone voi olla jossain määrin epävarma, kunhan se pystyy suorittamaan tehtävänsä. Ilmeisesti tarvitaan erikoistumista, kaikki yksiköt eivät millään pystyisi kaikkeen.
Kyllä käy heti mielessä, että miten voi pärjätä koneen kanssa, joka miettii vaikka 10 sekuntia kertolaskua 23.5 * 53.3? Pitäähän koneessa olla nopea laskin! Mutta sitten se ei olisikaan aidosti älykäs. Se tekisi jotain aina ehdottomasti oikein, eikä se olisi koskaan oppinut laskemaan. Olisiko sillä väliä?
Muistin ja älykkyyden suhteesta vielä. Tuli mieleen että tietoa ei voi tallentaa äärettömästi. Järkevä tiedonhallinta edellyttää myös tarpeettoman tiedon poistamista. Ongelmana on tietysti tarpeettomuuden määrittäminen, mutta ehkä älykäs kone pystyisi siihen, koska se saa tehdä virheitäkin. Ihminen pystyy "kadottamaan" tietoa aika hyvin, ja mitä vanhemmaksi elää sitä nopeammin oppii suodattamaan turhaa tietoa pois, ts. esikäsittelemään tietoa tehokkaammin.
Lapsen kasvua seuratessa voi tutkailla mm. miten näkö ja kuulo kehittyvät. Havaintoni tukevat ainakin toistaiseksi sitä, että nuorena ja kokemattomana aivot ottavat vastaan paljon informaatiota. Lapsi ei muista mihin on minutti sitten jättänyt palapelin palasen, eikä aikuinen sitä löydä - mutta lapsi näkee sen heti maton kuvioiden keskeltä kunhan katse sattumalta kääntyy oikeaan suuntaan. Tiedon vastaanottokyky (ja muisti) korvaa päättelyn puutteet. Mitä enemmän opimme, sitä enemmän toimimme oppimamme mukaisesti, ja sopeudumme huonommin kaikkeen uuteen. Toisena esimerkkinä nuorten aivojen kyvyistä on hyvä kyky tunnistaa kohteita huolimatta siitä miten päin kohde näkyy. Näin ainakin luulisin. Tämäkin kyky heikkenee ajan myötä, ja monet asiat ovat vaikeita hahmottaa väärin päin, koska sellainen on yleensä turhaa.
Kävisikö älykkäälle koneelle myös niin, että se vanhenisi? Kuinka kauan konetta pitäisi opettaa, että se olisi "itsenäinen"? Kuka uskaltaisi "virkistää" vanhan ja oppineen koneen? Ehkä koneen pitäisi perustua perinteiseen teknologiaan, jotta sillä olisi aina tietyt muuttumattomat perusvalmiudet. Älykkyyttä käytettäisiin vain siellä missä sitä tarvitaan, kuten tiedonkäsittelyssä (kuva, ääni ym. suurta tietomäärää vaativat aiheet).
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Bluefever
540 viestiä
|
#10 kirjoitettu 24.08.2005 09:24
Tässä ei nyt siis yritetä edes luoda hirveän älykästä keino-älyä vaan yritetään tehdä ns. "ihmismäinen" äly.
Jos luodaan ihmismäistä älyä, niin siinä vaiheessa tuota epäloogista ajattelua tärkeämmäksi seikaksi syntyy tunteiden ohjelmointi. Ihmisen elämää/toimintoja ohjaavat kuitenkin tunteet kaikkein suurimmissa määrin.
Sen lisäksi olisi tärkeä saada äly "oppimaan" milloin mitäkin pitäisi tuntea ja miten tietyissä tunteissä reagoidaan. Lisäksi äly pitäisi saada kehittämään itse-itseään eli sen pitäisi miettiä esim. Kannattaako jossain tilanteissa kun tulee tämä tunne niin reagoida näin vain näin.
Minusta aika mahdotonta kehittää teko-älyä joka osaisi pohtia yhtä epäloogisesti kuin ihminen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#11 kirjoitettu 24.08.2005 09:26
Martian Law kirjoitti:
Kävisikö älykkäälle koneelle myös niin, että se vanhenisi?
Miksi kävisi, jos sen "solut" uusiutuisivat loputtomasti. Siitä voi kyllä tulla Hitchhiker's Guide to the Galaxyn esittelmän Marvin robotin kaltainen kyllä.. Heh heh...
Kuinka kauan konetta pitäisi opettaa, että se olisi "itsenäinen"?
Riippuu aika 100% tekniikasta.
Kuka uskaltaisi "virkistää" vanhan ja oppineen koneen?
Toinen robotti.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#12 kirjoitettu 24.08.2005 09:28
Ravana kirjoitti:
Tuli mieleen, että miksi kukaan haluaisi konetta, joka ei ensinnäkään osaisi varmuudella mitään, ja senkin miettimiseen se käyttäisi tuhottomasti aikaa?
Puhumattakaan siitä, että koneen pitäisi ensin "oppiakin" kaikki osaamansa, jotta sitten saataisiin selville, osaako se mitään.
Sille pitää vain opettaa. Siihen käyvät myös koneet.
Mikä hyöty olisi tällaisesta koneesta? Eikö perinteinen tarkka kone ole huomattavasti parempi?
Perinteiset koneet ovat hyviä siinä missä ne ovat hyviä. Uusi olisi vain uusi työkalu pakissa. Eihän kukaan hauku porakonetta, vaikka vasara oli keksitty jo paljon aiemmin ja se sopi paremmin nalaukseen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#13 kirjoitettu 24.08.2005 10:58
Ravana kirjoitti:
Ero on siinä, että porakonetta ja vasaraa käytetään eri tarkoituksiin.
Nimeomaan ero ei olisi siinä, vaan samankaltaisuus on siinä.
Ymmärrän kyllä, jos tätä älykästä konetta ei käytettäisi muuhun kuin seuranpitoon, silloin sen tehtävä olisi eri.
Väärin. On miljoona hyödyllistä asiaa mitä älykäs kone voisi tehdä paremmin kuin nykyiset typerät. Toisaalta tuskin kukaan on kehittämässä älykästä laskukonetta, joten eivät ne toisiaan pois sulje.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
