Mikseri.net

#2 kirjoitettu 14.06.2005 23:17

Sanoitus ei ole vaikeata jos on aihe / inspiraatiota.. Jos teet metallia / poppia, pistä silmät kiinni, kuuntele biisi ja kirjoita mitä tulee mieleen. siitä voi aloittaa kehittämisen.

Venytys ja hidastus on helppoa, esimerkiksi jos soitetaan yksinkertainen sointuriffi

D - E - A

ja on lause ''I will kill you'', Voit laulaa D:n aikana venytettynä ''I'' sit E:n ja A:n aikana nopeasti ''WILL KILL YOU'', tämä teoria toimii hyvin Cannibal Corpsen - I will kill you biisissä.. Hehe.. mut hyvä esimerkki.

Toinen vaihtoehto on lyhentää lausetta jättämällä artikkeleita pois, ketä niitä miettii sitten jälkeen päin.. Tää ei tietenkään toimi suomen kielessä.

Lauseita voi pidentää heittämällä vaikka jonkun verbin väliin..

''I will fucking kill you''..

Jos laulu on yleisesti ottaen biisissä nopea, niin pitää olla myös nopea kitara ja rummut, tasapainottamassa sitä. Ei kannata lähteä vetämään hidasta kasibiittiä ja siihen yhteen biittiin viittä lausetta, ei onnistu.

Ainiin, meloodisuutta lauluun luo laulamalla korkeemmalta aina kuin kitara menee korkeammalle, ja matalemmalta kun kitara menee matalemmaksi..

Kaikkea tätä on vaikeaa selittää, mutta toivottavasti autoin jotenkin.

#3 kirjoitettu 16.06.2005 21:59

sovittaessa voi joutua vaihtamaan sanoja ja lauseita jotta laulaessa luistaa...ihan sam onko kieli mikä...

elämästä yleensä irtoo sanat...jos ovat itselleni edes tulossa..

#4 kirjoitettu 11.07.2005 21:59

Itse yritän tehdä varsin fiktiivisiä sanoituksia.On hienoa kun asia ei välttämättä tule esille heti suoraviivaisesti vaan lauseessa oli ikäänkuin useita ulottuvuuksia.

#5 kirjoitettu 18.07.2005 02:34

Monoliitti kirjoitti:
[1]:
Onko sanoitus vaikeaa, kun bändissä ei kukaan osaa sanoittaa, ja itse kokeilisin sitä sitten.

Sanoittamisen vaikeus riippuu siitä, millainen itsekritiikki sinulla on. Jos päästät millaista tahansa läpi, ei sanoittamisen pitäisi olla vaikeaa, mutta jos jonkinlaisia laatuvaatimuksia omistakin tekeleistä on, silloin se voi olla välillä hyvinkin vaikeaa.

[2]:
Mistä teillä se idea lähtee?

On olemassa erilaisia sanoittajia. Jotkut kirjoittavat vain vakavista asioista, ja pyrkivät kirjoittamaan ne mahdollisimman hienosti ja runollisesti. Jotkut taas kirjoittavat mistä tahansa, eikä tyylikään välttämättä ole niin taiteellinen.

Itse teen sanoituksia usein jälkimmäisellä tavalla, mutta joskus saatan myös kirjoittaa jostakin henkilökohtaisemmasta aiheesta, jolloin naamioin sen erilaisilla kielikuvilla mahdollisimman tulkinnanvaraiseksi. Tykkään myös kertoa päättömiä tarinoita. Eli ideani lähtevät arkipäivän asioista, kuten kaupassa käyminen, henkilökohtaisemmista asioista kuten sydänsurut sekä mielikuvituksen avulla syntyneistä tarinan aiheista.

[3]:
Sävellyksen, sovituksen ja sanoituksen pitäisi kloksahtaa yleensä paikoilleen että se kuuluu, mutta jos joku kohta ei sovi, se pitää lyhentää/nopeutta tai hidastaa/venyttää, Miten se käytännössä toimii?

Kaikkein toimivinta on miettiä, miten laulun rytmittää biisiin, ja pitäytyä siinä rytmityksessä. Voit aluksi kirjoittaa vaikka "raakasanoitukset", jonka lauseita lähdet sitten jälkeenpäin tarpeen mukaan muokkaamaan sopiviksi.

#6 kirjoitettu 19.07.2005 20:20

Keksit päästä vaan lauseita ja järjestelet ne mukavan kuuloseks. Ideoita voi hakee muiden bändien lyriikoista.

#7 kirjoitettu 21.07.2005 08:17

Monoliitti kirjoitti:
[1]:
Onko sanoitus vaikeaa, kun bändissä ei kukaan osaa sanoittaa, ja itse kokeilisin sitä sitten.


Jos kukaan ei osaa sanoittaa, niin on. Sanoitus on taito siinä missä soittaminen, piirtäminen tai romaanin kirjoittaminenkin. Vain tekemällä oppii ja toiset ovat lahjakkaapia kuin toiset. Suosittelen lukemaan paljon ja pohtmaan muiden sanoituksia, sen lisäksi, että itse kirjoittaa paljon sanoituksia, niin siinä sitä oppii pikkuhiljaa. Ihan oikean kirjallisuudenkin luku on plussaa runouden ja sanoitusten ohella.

[3]:
Sävellyksen, sovituksen ja sanoituksen pitäisi kloksahtaa yleensä paikoilleen että se kuuluu, mutta jos joku kohta ei sovi, se pitää lyhentää/nopeutta tai hidastaa/venyttää, Miten se käytännössä toimii?


Joko a) muuttaa biisiä. b) muuttaa saoitusta. Ei siinä sen kummempaa poppakosteilua ole.

#8 kirjoitettu 23.07.2005 13:53

Mielestäni karsein moka suomenkielisessä biisissä on laulaa lyhyet vokaalit pitkinä. Tähän kannattaa siis jo sanoittaessa kiinnittää huomiota. Tietenkin ammattitason solisti osaa pienet sanoituksen ja sävellyksen väliset kukkaset korjata tulkitessaan.

On tietysti suotavaa että laulun sanoissa olisi jotain sisältöä tai edes jonkinlaista järkeä, mutta aloittaessa ensimmäistä sanoitustyötään kannattaa itsekritiikin raja vetää nilkkoihin. Luovuus peliin.

#9 kirjoitettu 27.07.2005 01:45

Monoliitti kirjoitti:
[1]:
Onko sanoitus vaikeaa, kun bändissä ei kukaan osaa sanoittaa, ja itse kokeilisin sitä sitten.
[2]:
Mistä teillä se idea lähtee?


No hmm.

Siis kaikkihan osaa sanoittaa mun mielestä, kyse on samasta jutusta kuin vaikkapa siinä kun kerrot jollekin miltä tuntuu, miksi v*tuttaa tms., mulla ainakin auttoi se että kuvittelin kertovani vaan biisin aiheesta (esim. tapahtuma tai henkilö elämässäni) jollekin tyypille kirjeessä, vaikkei sitä henkilöä oikeasti ollutkaan.

Sitten kun se asia jonka halusin kertoa oli paperilla, mä kelasin voisko tätä simppelimminkin esittää ja karsin turhia kakkoja pois, etin pääasian (vaikkapa että "naiset on vaikeita") ja sitten kekkasin siitä kertsin tyyliin:

"Naiset on vaikeita
miksi ovatkaan ?
miksi saavat aina
minut rakastumaan"

tai jotain muuta kakkaa.

Kyse on tarinoiden kertomisesta, ja mun mielestä paras konsti siihen on lakata ajattelemasta että tekee biisiä. Kelaat vaan että kerrot tarinaa. Sulla on sanottavaa, ja joku tahtoo sen kuulla.

Siitä lähetään.

#10 kirjoitettu 17.08.2005 00:30

Jaer kirjoitti:
Siis kaikkihan osaa sanoittaa mun mielestä, kyse on samasta jutusta kuin vaikkapa siinä kun kerrot jollekin miltä tuntuu, miksi v*tuttaa tms.,


Enpä osaa mitenkään yhtyä tähän. Kaikki voivat oppia sanoittamaan jos todella tahtovat, mutta aika harvassa ovat sellaiset taidot jotka osaa naps tosta vaan. Kyllä siinä on aika paljon tekemistä että saa kirjoituksen napsahtamaan teknisesti hyvin kohdalleen. Tuo vertauksesikaan ei toimi koska kaikki ihmisethän eivät tunnetusti osaa ilmaista tuntemuksiaan verbaalisesti.

Nimim. ahkera opettelija.

#11 kirjoitettu 31.08.2005 17:25

Unohda kaikki mahdolliset rajat ja tabut sit kirjotat mitä mieleen juolahtaa vaikka ihan älyttömyyksiä kuten esimerkiksi omassa päiväkirjassani oleva "viinin makunautinto".Sit vaan muokkailet niistä aivorippeistä jonkin näköisen rimmaavan biisin pohjan keksit tarttuvan melodian ja soittelet ja soittelet ja soittelet kunnes tää kaikki on tiivistynyt yhteen kokonaisuuteen.

#12 kirjoitettu 06.09.2005 13:43

Itsehän en tietenkään sanoittamista osaa ollenkaan mutta sovittamishommissa
sanojen kanssa tulee pelailtua joten...

1. Sanoittaminen on vaikeaa, varsinkin hyvien sellaisten. Tärkeintä on kuitenkin harjoitella, eli kirjoittaa tekstejä mahdollisimman paljon ja sitä kautta löytää oma tyyli. Lisäksi kannattaa ottaa vaikka jonkun lempparibändin/tekstittäjän biisejä kuunneltavaksi ja tutkia niitä sanoja ajatuksella: riimitykset, kerrontatapa jne. Tyylejä on paljon mutta niitä tutkimalla saattaa löytää oman näkemyksen tekemiseen.

2. Ideat sanoituksiin kannattaa ottaa sellaisesta itselleen luontevasta aiheesta. Ja harjoitellessa kirjoittaa vaikka siitä että harjoitteleen Ihan mistä vaan voi oikeasti kirjoittaa mutta itselle tutut aiheet on ehkä helpompia. Toki biisi johon sanoja teet voi antaa vähän fiilistä tarvittavien tekstien luonteesta.

3. Hakemalla erilaisia tapoja sanoa se sama asia, vaihtaa sanoja jne. Mitään tuon parempaa ohjetta ei ole. Kokeilemalla eli vaihtoehtoja.

Ja jos se ei vielä tullut sanottua niin kirjoittaminen, niin ku moni muukin asia vaatii aikaa/työtä/harjoittelua/kaikkea-muuta-tylsänkuuloista-tähän todella paljon.

Tsemppiä hitosti, kyl se siit!

#13 kirjoitettu 06.09.2005 17:09

Sanoituksen vaikeus ainakin omassa tapauksessani riippuu ihan siitä, olenko kokenut jotain, mistä kirjoittaa, onko tapahtunut jotain sellaista, mistä en pitänyt, mistä pidin, tai mistä täytyisi pystyä puhumaan jne. eli kirjoitan aikalailla omasta elämästäni, tunteistani, minulle tärkeistä asioista ja niin edelleen. Sanoitus ei sinänsä ole vaikeaa, kunhan saa sopivan idean, mielikuvituksen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Alkuaikoina teksteistäni vuoti lävitse niiden taustat aika helposti, mutta nykyisin yritän väkisinkin sotkea mielikuvitusta mukaan teksteihin, jotta kehittyisin kirjoittajana paremmin. Omat unelmat ovat myös kohtalaisen hyvä aihe kirjoitukselle, kuten myös asiat, joista on vaikea, kenties jopa mahdoton, puhua, mutta ne täytyy saada purettua. Sanoituksien merkitystä henkilökohtaisella tasolla ihmetellään minun kohdallani paljon, sillä itselleni ne ovat vain ajatuksiani maailmasta, tunteiden purkauksia, unelmia, ja kaikkea muuta mahdollista paperilla, eivät muuta. Ihmetys johtuu lähinnä siitä, että en yritäkkään ansaita sanoituksista rahaa tai julkisuutta, kirjoitan nimettömänä. Ahkeralla harjoittelulla, yrityksien ja epäonnistumisien kautta pääsee jo pitkälle. Jos sanoituksia tarjoaa ihan yhtyeille asti, niin kannattaa huomioida se, että ei lähetä tekstiä, johon ei ole itse tyytyväinen, vaikka tietäisi sen yhtyeelle kelpaavan, tosin, asiaa hankaloittaa se, että yleensä yhtyeillä on aika tiukat rajat siinä, milloin tekstin pitää viimeistään olla perillä.