Disposition
166 viestiä
|
#1 kirjoitettu 01.03.2005 15:22
Kukahan muu mahtaa odottaa yhtyeen tulevaa kiekkoa?
Sen perusteella, mitä olen levyn yhden raidan kuullut, vaikuttaa siltä, että Fantômas on "palaamassa juurilleen" eli Amenaza al Mundo:n tapaisiin äänimaisemiin.
Jos et vielä ole levyn musiikilliseen sisältöön tutustunut, käy tekemässä se esim. täällä.
|
Valium for Van Gogh
11143 viestiä
|
#2 kirjoitettu 03.03.2005 00:44
Kiinnostavalta vaikuttaa albumin idea, kuten aikaisemmatikin fantômaksen albumien ideat.
Biisiä en saanut ladattua, mutta odotan innolla albumia.
|
Kaurismaki
1141 viestiä
|
#5 kirjoitettu 09.04.2005 20:02
Jesh. Vihdoinkin levy näpeissä. Aluksikin täytyy sanoa että pakettina aika mahtava kokemus. Siis tällä viittaan tuohon levyn kalenteri-pakkaukseen. Ideana näppärähkö, ja vielä kuvatkin ovat aika mahtavaisia. (Täytynee tosin ripustaa se seinälle kun ei mahtunut cd-telineeseen. heh.)
Musiikillisesti pikkasen hankala sanoa vielä mitään kauhean tarkkaa, kun toinen kuuntelu vasta menossa, eikä ole oikein ollut tilaisuutta keskittyä kunnolla. Yleisarvosanana antaisin tälle kyllä vähintäänkin 9/10. Ihanata!
Todellakin tuntuu siltä että ollaan palaamassa juurille, mutta samalla mukaan on mielestäni saatu luontevasti myös edellisiltä levyiltä jotain. (Director's Cuttia en ole edes kuullut, mutta) Amenaza Al Mundo (tai S/T?) sekä jopa Delirium Cordia lilluttelevat mukana. AAM ehkä juuri sävellysten freakout-dekonstrukt-metelinä, ja DC sitten soundi- ja tuotantopuolella. Tämän kaiken päälle on aika onnistuneesti teemoitettu jotain lapset-cartoon -akselilta, mikä allekirjoittaneen mielestä avaa levyyn aika hienosti uuden tason. Aivan täysin paketti ei ole vielä tietenkään sulanut. Kyllä tätä varmasti tulee luukutettua aika paljon.
Vaikka DC olikin melkoisen vaikuttavaa materiaalia sekin, niin kylläpä tämä nyt Kaurismakista maistuu niiiiiin paljon paremmalta. Njam-tana.
Noh. Eikaitässä muuta kuin odottelemaan että Pattoni raijaa yhtyeensä taas Ilosaareen / että helvetti jäätyy. Damn.
Kaikki lukemani arvostelut päättyvät tähän quoteen, joten pistetäänpä se nyt tähänkin:
"Well what did you expect in an Opera, a happy ending?"
Kaurismaki korjasi from-sanan in-sanaksi 20:07 09.04.2005
No niin. Muutaman kerran kuunnelleena täytyy todeta että onhan se nyt ihan kova. Mutta häviää kyllä Amenaza al Mundolle aika selkeästi intensiivisyydessä. Eka levyn simppeliys nimenomaan noitten samplejen käytön suhteen toi enemmän esille sitä perus-bändisoitantaa ja tiukkuutta sillä puolella. Suspended Animation on taas aika lailla täynnänsä tuota kilinää ja pulinaa, looppeja ja pörinöitä. Omalla tavallaan se pelaa, mutta maksaa levyn tiukkuudessa. Kunnon nykimiseen tarvittava hiljaisuus on nyt samantyyppistä 'hiljaisuutta' kuin Delirium Cordia oli pullollaan.
Samalla tavalla tomii myös pseudosanoitusten käyttö verrattuna AaM:n kurinalaisempaan rääkymiseen ja ulinaan. Pelaa toki, ja on usein hauskaa ja biisejä olennaisesti kohentavaa, mutta vie hommaa kuitenkin pois rannan jyrkältä puolelta kohti kahluupäätyä. Eihän täältä siltikään mitään levyraatikamaa löydy.
Innovatiivisuus taas on ihan oma lukunsa. AaM oli vielä aika selkeästi bändilevy. Tämänkin tietenkin voisi (helvetin sopivasti jäätyessä ja lehmien liihottaessa yli Suomen taivaan) livesuorituksena tarkastaa, josko se muuttaisi suhtautumista, mutta näin levyltä kuunneltuna kokonaisuus on enemmän studioleikkimisen kuuloista. Ei siinä mitään. On kivaa kun Pattoni on päässyt oikein kunnolla toteuttamaan itseään.
Ehkäpä livesettiin integroidaan vain niitä 'bändibiisejä'. Jep, tiedän että se on aika velho livenä niitten vipujensa kanssa, mutta jotenkin tuo luuppien pyörittäminen ei ehkä aiheuta yhtälailla pään nytkintää ja euforiaa jos olisin yleisössä. Räjähtäväinen livesetti sen pitäisi olla.
Loppuyhteenvetona: Taas kerran erilainen levy. Taas kerran Fantômas -levy. Taas kerran mahtava levy. Ydinjuttu tässä on se Taas Kerran, ja nimenomaan positiivisessa ja hämmästyneessä mielessä.
Kaurismaki muokkasi viestiä 15:36 20.04.2005
|