Mikseri.net

#2 kirjoitettu 29.10.2004 18:07

No näin iltapohdinnan avaukseksi kysyn heti kärkeen että mitäpä tässä mahtanee tämä "negatiivinen tuntemus" siis tarkoittaa? Jos lähtökohtaisesti oletetaan että ihminen ei tiedä jotakin asiaa joka häntä loukkaisi jos hän tietäisi sen, niin tietenkin vaikuttaa siltä että on aivan turhaa hankkia tällaista tietoa, siis jos sillä ei ole mitään muuta vaikutusta kuin että se loukkaa...

Sen sijaan voimme ensin miettiä, mitä painoarvoa on positiivisilla tuntemuksilla / negatiivisilla tuntemuksilla, jos oletetaan että millään muulla ei ole mitään väliä kuin sillä että on elänyt onnellisen elämän. Tulee väkisinkin mieleen että tässä oletetaan jonkinlainen transendenssi, tai siis oikeastaan tarkemmin osoitettuna elämä kuoleman jälkeen. Ja siitäkin huolimatta, vaikka voisimmekin osoittaa että olivat (mitkä tahansa) tuntemukset universaaleja eivätkä vain henkilökohtaisia, on silti mietittävä ensin sitä mitkä ovat ihmisen motiivit tiedonhankinnalle, varsinkin yksittäisen tiedon hankinnalle joka siis saattaa aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia.

Yliolkaisesti sanottuna siis: ei kai kukaan nyt halua negatiivisia asioita, joten on parempi olla tietämättä jotakin jos se aiheuttaa vain negatiivisia asioita, mutta oliko tässä kyse siis jostakin muustakin kuin näin yleisestä käsityksestä?

#3 kirjoitettu 30.10.2004 23:20

LateE kirjoitti:
mitäs jos negatiivinen tietoisuus auttaisi välttämään tulevaisuudessa eteen tulevia negatiivisia kokemuksia?


lainaus aloituksesta:


On tietenkin ikäviä asioita jotka pitää kertoa jos kyseinen asia vaikuttaa tulevaisuuteen liian vahvasti negatiivisella tavalla.


ja siitä eteenpäin tuo vertaus käsittelee kyseistä näkökulmaa.

Mutta jos tämän vaikutus tiedetään etukäteen, on punnittava vaakakupissa negatiivista tietoisuutta ja sen tuomaa mielipahaa verraten tulevaisuuteen. Mutta koskaan ei voi tietää varmasti.

#4 kirjoitettu 01.11.2004 12:51

Tourette kirjoitti:
Onnellisen elämän edellytys minulle on harmonia. Ei siis sitä että koko ajan ollaan iloisia, vaan sitä että iloisuus ja surullisuus ovat sopusuhdassa keskenään. Rakastan olla vakavana. Rakastan olla myös ei-vakavana. Haluan tietää pahoja asioita, haluan tietää hyviä asioita.

Onnellisuus lyhyellä tähtäimellä on eri asia kuin onnellisuus pitkällä tähtäimellä.


Itsekin mietin sitä että aloitusviestistä saa sellaisen kuvan, että onnellisuus on joku tila johon voi päästä ja sen saavutettuaan se tila säilyy. Elämä on tosiaan surun ja ilon, pahan ja hyvä jne. tasapainoa. Ihminen tarvitsee negatiivisia asioita voidakseen tuntea positiivisuutta. Kai se, että "tulee" tai "on" onnellinen, on kiinni enemmän omasta kyvystä olla onnellinen. Hyvien ja paskojen asioiden sopiva suhde aiheuttaa onnellisuutta, ainakin minulla.

#5 kirjoitettu 01.11.2004 13:13

Tourette kirjoitti:
Onnellisen elämän edellytys minulle on harmonia.


Sopiva tujas epäharmianiaa väliin antaa hyvää shteellisuutta taas siihen harmoniaan.

Ei siis sitä että koko ajan ollaan iloisia, vaan sitä että iloisuus ja surullisuus ovat sopusuhdassa keskenään.


Jatkuva onnellisuus nyt on ihan utopiaa. hmisen aivot nyt vaan eivät siihen taivu.

#6 kirjoitettu 02.11.2004 18:03

Molemmat aika kamalia vaihtoehtoja,tai oikiastaan helkutin kamalia!
Mutta,jos pitäisi valita niin epätietoisuus..Jotenkin..En tiedä..