Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Olisko apuja seuraavanlaiseen: Pääsääntöinen musanteko on keskittynyt instrumenttaali puolelle joten työskentely laulajan kanssa on hieman uusi aluevaltaus.
Työn alla on eurohuppaa ja naislaulajan äänelle pitäisi tehdä jotain.
Kuuntelin läpi joitakin dance artistien levyä ja koetin paikallistaa mitä äänille on tehty. Haussa olisi ns tiukka hieman ehkä metallinen soundi.
Yleensäkin kannattaa miettiä minkälaisen äänen sävyn haluaa biisiin. Hakeeko pehmeää, karkeaa, tummaa ym. lauluääntä ja tekee mikkivalinnat sen mukaan. Yleisesti ottaen konkkamikit soveltuvat erinomaisesti laulun äänittämiseen niiden erityisen herkkyyden sekä laajan taajuusalueen takia. Putkimikit ovat edelleen yleisiä niiden kuuluisan pehmeän lämpimän soundinsa vuoksi. Pop filtteri mikin eteen suhinoitten kahinoitten ja kihinöitten estämiseksi.
Raskasta Eq:n käyttöä kannattaa välttää ja siksi mikkivalinta on se tärkein ja ensisijaisin "muokkaus menetelmä" luonnollisuuden säilyttämiseksi; tämän jälkeen turvaudutaan vasta tarpeen mukaan muuhun prosessointiin.
Signaali ajetaan kompuran läpi lähes poikkeuksetta. Mitään kompuran "aina toimii" -säätöjä ei ole olemassa mutta yksi toimiva perus kikka on joka toimii useissa tapauksissa: Laululle hyvä lähtökohta on kymmenkertainen release-aika attack-aikaan verrattuna mutta kuitenkin hyvä olla aninakin nelinkertainen... Nuo on tietty makuasioita joista ei pidä kiistellä.
Toinen juttu on De-esser limitointi joka vaimentelee laululle tyypillisiä kovia äs ja tee äänteitä. Kompurasta voi tehdä s-limitterin yhdistämällä siihen eq:n ja vaimentamalla alataajuudet sekä korostamalla ylä taajuuksia (ässän taajuusalue on jotain 8k-10k), näin kompressori reagoi ja prosessoi paremmin kyseisiä ylätaajuuksia ja tätä kutsutaan ns. taajuudesta riippuvaksi limitoinniksi.
Perus efektinä on poikkeuksetta reverbi. Syvyyttä lisää tuo delay-kaiut ja esim. chorus tuo kanssa joissain tapauksissa mukavaa ilmavuutta ääneen. Erittäin nopea delay vasemmalta oikealle toimii hyvin tapaus kohtaisesti; toisen stereokanavan vaihetta rukkaamalla tekee ihmeitä niinkun tuossa ylhäällä jo todettiin.
Sitten on olemassa vocooderi härpäkät, jotka koodaa esim syntikalla soitetut äänet ihmis "puheen/laulun" kuuloiseksi. Siis juurikin sen mukaan, mitä höriset mikkillä voksun sisuksiin.
Efektejä voisi jatkaa pitkät listat.. Ehkäpä nuo ovat kuitenkin yleisimpiä..
djjurna kirjoitti:
Putkimikit ovat edelleen yleisiä niiden kuuluisan pehmeän lämpimän soundinsa vuoksi.
Jos ei putkimikkia ole käytössä niin ajamalla laulun putkietuasteen läpi saa myös pehmeää soundia lauluun.
En ole mikään suuri asiantuntija tai mestari näissä asioissa, mutta olen aika monesti huomannut että äänitettäessä laulua, on laulettu liian lähelle mikkiin ja monitorointi on laulajalla ollut liian hiljaisella -> tuloksena vaisun kuuloista laulua biisissä jossa laulun pitäisi olla räväkän kuuloista.
Jos halutaan räväkän ja voimakkaan kuuloista laulua niin laulajaa kauemmaksi mikistä ja laulajan kuulokkeissa musiikin tasoja ylös ja laulajan tasoja alas -> laulaja alkaa miltei huomaamattaan laulaa lujempaa ja voimakkaammin.
jos taas tarkoitus saada aikaiseksi sellaista hönkäilysoundia niin sitten kait pitää toimia just toisin päin.
djjurna kirjoitti:
Pop filtteri mikin eteen suhinoitten kahinoitten ja kihinöitten estämiseksi.
Tällainen pop-filtteri ei kait hirmuisen kallis viritys ole, mutta olen kuullut että miltei samankaltaisen virityksen voi tehdä vääntämällä metallisen henkarin sopivan muotoiseksi ja kiinnittämällä siihen äiteen vanhat sukkahousut.
(tämä väite perustuu sitten kuulopuheisiin, joten en ole vastuussa äiteen reaktioista enkä virityksen toimivuudesta .)
meillä oli pipo mikin päällä ku äänitettiin ihanaa, lurpukat, ihanaa klassikkobiisiä (jota kukaan ei ole kuullut )
ei tullu suhinoita ja ässätki pehmeni kivasti (montako ässää on biisissä jossa lauletaan ihanaa lurpukat ihanaa?!?)
ja muuten se pipo sopi mikin päälle ku karvalakki jalkaan.