|
Kirjoittaja
|
Musiikin henkilökohtaisuus
|
|
bze
2682 viestiä
Ylläpitäjä
|
#1 kirjoitettu 16.09.2004 04:03
Paljon ajatuksia aiheesta mutta yritän kiteyttää.
Verratkaamme, taustamusiikiksi suunniteltu ja tarkasti tuotettu helppo trancepoppi vastaan kokeellinen rock jossa käsitellään jotain herkkää ja sanoittajalle henkilökohtaista aihetta tarkkaan mietityllä lyriikalla ja sovituksella.
Voiko tämän jälkeen mainitun materiaalin kenties vetää niin henkilökohtaiseksi että kokee suoranaisen inflaation kuuntelijoissa? Voiko musiikki olla tekijälle missään pisteessä niin henkilökohtainen asia että ketään muuta ei kiinnosta jakaa koko asiaa säveltäjän kanssa? Olen kuunnellut muutamia edellämainitun "tyyppisiä" artisteja paljon viime aikoina ja olen pohtinut aihetta, voiko musiikkiin olla niin itsekäs suhde että ns. yleisölle säveltämisen unohtaa kokonaan? Kiinnostaako ketään vai tarvitaanko tässä juuri samaistumisen kautta syntyvä yhteys musiikkiin? Voiko edellämainitun tyyppistä syvällistä ja pohdiskelevaa musiikkia kuunnella "huvikseen"?
Haluaisin uskoa että kaikilla omista tunteistaan ja ajatuksistaan ideoita ammentavilla artisteilla on vakaa näkemys ajamastaan asiasta mutta tuntuu että mielialat ja lopulta ymmärrys ei enää riitä tietyn pisteen jälkeen. On tietty harmillista mikäli ei saa vastakaikua kovasta työstä mutta herääkin kysymys että missä määrin se on ansaittua?
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Tune
822 viestiä
|
#2 kirjoitettu 16.09.2004 09:29
Tourette kirjoitti:
Säveltäjä Elliott Carter sanoi asian juuri niin kuin olen asiasta mieltä: säveltäjä tekee kuulijoilleen palveluksen jos hän tekee musiikkia vain itseään silmällä pitäen ja unohtaa muut.
Mitä henkilökohtaisempaa musiikki on, sitä henkilökohtaisemmin sen sitten iskee niihin jotka ymmärtävät sitä. Vaikka se olisi kuinka outoa, niin varmasti maailmasta löytyy joku ihminen joka ymmärtää sitä, ja sitä suurempi ilo sukulaissielun löydyttyä.
10 Pistettä ja papukaijamerkki. Siinä se on kiteytettynä pieneen tilaan. Näin sen pitää mennä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Joel Kalsi
237 viestiä
|
#3 kirjoitettu 16.09.2004 09:56
Tripper kirjoitti:
Koska emme välitä musiikista yhtenä ilmaisukeinona (liikuttaa mieltä, kuvata ihmisluontoa, kertoa maailman tilasta..)
Aika moni pop-biisi liikuttaa monen ihmisen mieltä, yleensä ne on niitä suosituimpia kappaleita. Ihmisluonto kohtaan voidaan heittää vaikkapa Chorale, jonka biisit kuvaavat usein hienostikin ihmisluontoa, varsinkin nuorempien 
Ja mitä maailman tilaan tulee, tietenkin esim Michael Jackson on laulanut aiheesta aika melkoisesti...
Mikä meni metsään? 
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
odkid
3343 viestiä
|
#4 kirjoitettu 16.09.2004 12:10
Tourette kirjoitti:
Mitä henkilökohtaisempaa musiikki on, sitä henkilökohtaisemmin sen sitten iskee niihin jotka ymmärtävät sitä. Vaikka se olisi kuinka outoa, niin varmasti maailmasta löytyy joku ihminen, joka ymmärtää sitä, ja sitä suurempi ilo marginaali-sukulaissielun löydyttyä.
Erittäin hyvin ilmaistu. Eipä tuohon paljon lisättävää. Niinpä, mitä tinkimättömämpää on tekijän musiikki, sitä tinkimättömämpää on siitä saatu tunne jos kuuntelija "ymmärtää" musiikin ytimen..
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#5 kirjoitettu 16.09.2004 15:20
bze kirjoitti:
Voiko musiikki olla tekijälle missään pisteessä niin henkilökohtainen asia että ketään muuta ei kiinnosta jakaa koko asiaa säveltäjän kanssa?
Minä en suko, että voi. Tämä johtuu siitä, että en usko, että kukaan ihminen on oikeasti niin ainutlaatuinen. Kaikkien ihmisten tunteet kumpuavat kuitenkin samoista lähteistä. Vain yksityiskohdat muuttuvat.
Haava korjasi osan niistä vihreistä 15:27 16.09.2004
Toki, jos kappale sisältää jotain äärimmäisen informatiivista kikkailua esim. sisäpiiri huumoria, niin juttu saattaa mennä ohi.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
odkid
3343 viestiä
|
#6 kirjoitettu 16.09.2004 15:24
Haava kirjoitti:
bze kirjoitti:
Voiko musiikki olla tekijälle missään pisteessä niin henkilökohtainen asia että ketään muuta ei kiinnosta jakaa koko asiaa säveltäjän kanssa?
Minä en suko, että voi. Tämä jostuu siitä, että en suko, että kukaan ihminen on oikeasti niin ainutlaatuinen. Kenenkään kaikki tunteen kumpuavat samoista lähteistä. Vain yksityiskohdat muuttuvat.
kirotus vireet joskus ymmärryksen kannalta kohtalokkaita....
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
bze
2682 viestiä
Ylläpitäjä
|
#7 kirjoitettu 16.09.2004 16:58
Hyvää pohdiskelua mutta missä ovat kiksupopin puolesta puhujat? 
Tourette kirjoitti:
Säveltäjä Elliott Carter sanoi asian juuri niin kuin olen asiasta mieltä: säveltäjä tekee kuulijoilleen palveluksen jos hän tekee musiikkia vain itseään silmällä pitäen ja unohtaa muut.
Mitä henkilökohtaisempaa musiikki on, sitä henkilökohtaisemmin sen sitten iskee niihin jotka ymmärtävät sitä. Vaikka se olisi kuinka outoa, niin varmasti maailmasta löytyy joku ihminen, joka ymmärtää sitä, ja sitä suurempi ilo marginaali-sukulaissielun löydyttyä.
Mitä ilmeisimmin Elliot Carter on / on ollut aika fiksu mies, tuossa tulee aika hyvin tiivistettynä se mitä itse mietin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
