Mikseri.net

#162 kirjoitettu 06.01.2013 16:21

Haava kirjoitti:
neokoo kirjoitti:

Tämä on minusta kummallista. Monikin tuntemani henkilö ei myöskään näe noissa ongelmaa ja näin kokee periaatteessa vieraan kulttuurin omakseen.


Sinä näet? Miksi? Onko tälle joku syykin?

Huolettaa toisaalta kulttuurien monimuotoisuuden väheneminen ja toisaalta se kyseenalaistamattomuus ihan sellaisenaan. Loput selvinnee muista viesteistäni tässä ketjussa.

#163 kirjoitettu 06.01.2013 16:34

☃ kirjoitti:
Sä et nyt jotenkin tunnu pystyvän sisäistävämään sitä, ettei ole mitään oikeaa ja väärää suomalaista kulttuuria.

Taas olet laittamassa suuhuni jotain mitä en ole sanonut, tuon oikean ja väärän jaon. Oma keksintösi tuollainen asettelu.

Meidänkin kahden välillä on varmasti kulttuurieroja, vaikka olemme kummatkin suomalaisia. Se ei ole alistumista, etten alistu hyväksymään sinun kulttuuriasi omakseni.

Montako kertaa se pitää sinulle täsmentää, etten minä ole sinua viemässä mihinkään kulttuuriin.

Siitä olen varma, että yksi jos toinenkin markkinoija on sinua vienyt suuntaansa ihan vain osana työtään. Sinäpä ne tietyt vahvasti rakennetut brändit mainitsit.

#164 kirjoitettu 06.01.2013 18:06 Muok:06.01.2013 18:10

☃ kirjoitti:
Kuten tässä ketjussa on ilmennyt, niin koko suomalaisuus on yhtälailla rakennettu "brändi". Sitä alettiin jopa ihan tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakentamaan Suomen sodan jälkeen.

Minusta suomalaisuus on paljon muutakin kuin joukko määriteltyjä brändipiirteitä joita olet(te) tässä ottaneet esille. Se on elävää arkea. Itse kunkin omaa, mutta yhtä lailla sitä isoa, vaikeasti määriteltävissä olevaa kokonaisuutta. Ja halusi tai ei, niin se on olemassa verrattuna muunmaalaisuuksiin, vaikka rajat ovat hämärtymässä.

Jos haluaa tehdä vaikka suomalaisuutta huokuvan elokuvan, on tutkimuksen ja vertailun paikka. Näin ainakin jos haluaa tehdä sen tarkkaan ja laskelmoidusti. Mutta niin kauan kuin suomalainen tekee elokuvan ja tietää ettei ole orjallisesti jäljentämässä sisältöään muualta, niin siitä tulee tavalla tai toisella suomalainen joka tapauksessa. Sama musiikissa. Omissa biiseissäni suomalaisuus on toisinaan korkeintaan sitä, että artistinimessä on suomalainen sukunimi. Sisällöstä osa saattaa olla jopa laskelmoidusti ja ilmiselvästi nykyamerikkalaista tai brittiläistä ja tällöin yleensä olen pohtinut pitkälle miksi.

Markkinoijat ovat varmasti vieneet minua suuntaansa, samoin sinua.

Kyllä. Sen jälkeen kun huomasin markkinoijien vallan, aloin niskuroimaan sitä vastaan. En tykkää tulla ohjailluksi. Markkinoijilla on taito ja välineet siihen, että saavat ihmiset ostamaan jotain mitä nämä eivät muuten välttämättä haluaisi. Vaikka laajassa skaalassa se onkin osa sosiaalista toimintaa jota säätelee se mistä kukaan ihminen ei saa päättää, niin en silti pidä siitä että ylivoimaiset ohjaavat alivoimaisia, toisinaan kuin paimenet lampaita. Ja johdettavien kyseenalaistamattomuusasenne ihmetyttää. Onkohan siinäkin pinnan alla "eläinajoista" periytynyt jakautuminen johtajiin ja johdettaviin, eli ihmisyyden raja jota laji ei ole onnistunut tai ehkä edes yrittänyt murtaa?


Vieläkään et vaan ole onnistunut antamaan ainoatakanaan perustetta, miksi yhteen ohjattuun suuntaan meneminen on alistumista, mutta toiseen ei.

On niitä perusteluja tullut. Jos ei tähänastinen kelpaa, niin en osaa tässä yhtään enempää avata sinulle miksi amerikkalaiset vaikutteet on hyvä kyseenalaistaa.

neokoo täydensi viestiä 18:10 06.01.2013

#165 kirjoitettu 06.01.2013 18:49

☃ kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
suomalainen on ylpeä suomineidostaan - järvistä, metsistä ja tuntureista. Neljästä vuodenajasta. Ylipäätään luonnosta.


Enkä oo. Meillä päin ei ole järviä, metsiä ja tuntureita. Meillä päin on meri, kaupunkia ja korkeita ihmisen luomia rakennelmia.


Onhan nekin komeita, muttei samalla tavalla ainutlaatuisia kuin Suomen luonto. Omasta mielestäni on väärin keskittyä kaupunkiin ja unohtaa muu Suomi. Aika epäsuomalaista toimintaa jopa

#166 kirjoitettu 06.01.2013 18:59

neokoo kirjoitti:
Tämä on minusta kummallista. Monikin tuntemani henkilö ei myöskään näe noissa ongelmaa ja näin kokee periaatteessa vieraan kulttuurin omakseen. Mikä ikinä on totuttanut näin hyvin, niin se kiehtova ilmiö.

Mut siis mikä se haitta on mikä näistä aiheutuu?

Minä olen nähnyt läheltä kuinka high school -sarjat ja elokuvat (joita ei tietääkseni juuri muualta tule kuin USA:sta) saavat katsojan lokeroimaan itsensä ja muut niihin stereotyyppeihin.

Kouluja on kuitenkin muuallakin maailmassa kuin USA:ssa. En usko että sosiaaliset jakautumiset ovat lähtöisin USA:laisista tv-sarjoista vaan ennemminkin ovat sinne päätyneet.

Minä epäilen että kukkahattutädit ovat jossain määrin oikeassa väkivaltaisen viihteen suhteen. Valmiuksia pahantekoon on kaikilla ja monella väkivaltaviihde herättää sen mitä ei pitäisi herättää. Toisilla se jää siihen viihteeseen, toisilla ei.

Keskimäärin sillä ei ole vaikutusta. Joitain se kiihdyttää ja joitain se tyynnyttää mutta pääasiassa sillä ei ole vaikutusta. Jos kyse on ääritapauksista kuten psykopatia, väkivaltaviihteellä ei ole minkäänlaista vaikutusta. Tuo väite on käsittääkseni lähtöisin jenkkien parents against yhdistyksistä eikä pohjaa oikein mihinkään muuhun kuin että 'no sanoohan sen nyt järkikin'. Suomalaiset kukkahattutädit eivät ole tuosta olleet niin innoissaan käsittääkseni, vaikka ei se nyt tuntematon toki ole.

Olisi kiintoisaa testata, voiko ihmisen hallitusti kasvattaa sellaiseksi ettei hänellä ole ollenkaan väkivaltaisia taipumuksia. Ja saisiko sellaisista aikaan yhteiskunnan jolle ei tulisi mieleen sotia tai edes ajatella niin, että tuloksena olisi kärjistynyttä vastakkainasettelua.

Olisi toki mielenkiintoista. Uskoisin että ihminen on mahdollista kasvattaa semmoiseksi että hänen kynnyksensä osoittaa aggressiota on äärimmäisen suuri. On varmaan kuitenkin mahdotonta osoittaa että edes ihmisen kohdalla joka ei ikinä osoita minkäänlaista aggressiota tuota taipumusta ei olisi olemassa tai ettei se kynnys jossain kohtaa menisi.

Sen sijaan en usko että tuolla on välttämättä väliä sotimisen kannalta, en henk. koht. usko että sotia varsinaisesti aloitettaisiin suutuspäissään vaan kyse on enemmänkin poliittisesta keinosta.

#167 kirjoitettu 06.01.2013 19:33

☃ kirjoitti:
No okei, ei sentään paskaa, mutta vertailussa hävii vähän kaikille. Toi Suomen luonnon ainutlaatusuuden hehkuttaminen on vaan jotenkin niin hölmöö, ku ei meillä oo näyttäviä vuoria, laaksoja, kuumia lähteitä, vesiputouksia tai ylipäätään mitään kovin ainutlaatuista. Joo, järvii on paljon, mut järvii on vähän kaikilla muillakin, eikä se suuri määrä tee järvistä yhtään ainutlaatusempia.


Mie oon tullu vanhaks ja oon eri mieltä. Suomes on kyl niistä paikoista missä oon ollu ni iha top3:n yltävät maisemat erityisesti talvella.

#168 kirjoitettu 06.01.2013 19:43 Muok:06.01.2013 20:13

Keikkamatkalla käy joskus, että kun tullaan jonkin järven ylittävälle sillalle, kaverit äityvät ihastelemaan Suomen kauneutta. Tapaan huomauttaa, että huomasitteko, että ensin ajettiin 150 km ryteikön halki, ennen kuin tuli kaunis paikka. Ajelkaapa joskus rantatietä pitkin Malagasta Alicanteen.
Muualla maailmalla ilmeisesti teiden suunittelijat ajattelevat maisemiakin. Meillä saa ajella kilometri tolkulla rannikkoa pitkinkin, eikä meri vilahda montaa kertaa.

Eri puolella maata on sitten toki eri näköistäkin. Pohjanmaalla ja lapissa on vähemmän ryteikköä, mitä täällä Keski-Suomessa piisaa.

Yhtä erilaisia ollaan me ihmisetkin. Pohjalaiset, karjalaiset, ja saamelaiset ovat kyllä kuin eri maan ihmisiä, mutta suomalaisia yhtä kaikki. Se on ainakin minun mielestäni kiehtovinta soittajan hommassa saada olla erilaisten ihmisten parissa. Ja aivan, kuin ulkomaillakin, kun on tutustunut porukkaan ja ollut heidän seurassaa hieman pidempään, he alkavat tuntua aivan samanlaisilta joka paikassa. Samat ilot ja surut meillä sitten kuitenkin kaikilla ovat.
Erilaisia tapoja meille on opetettu syntyperästä riippuen, mutta sydämet ovat samanlaiset. Sen huomaa vasta, kun tutustuu ihmisiin.

#169 kirjoitettu 06.01.2013 19:51

Ehkä tätä kysymystä ois yksiselitteisempi lähestyä sillein et käsittelis tän aina ihmiskohtasesti. Et kuka on suomalainen ja kuka ei. Ni sit ois selkee lista.

#170 kirjoitettu 06.01.2013 21:02

☃ kirjoitti:

Etininen suomalainen, joka on adoptoitu vauvana Saksaan, voi kokea itsensä suomalaiseksi, vaikka onkin kasvanut saksalaisessa kulttuurissa.


Mutta harva muu suomalainen pitää häntä suomalaisena. Siksi minusta se oma kokemus ei olekkaan ainoa selittävätekijä, vaan kulttuuri on myös.

#171 kirjoitettu 06.01.2013 21:04

Lautajaska kirjoitti:

Minä koen niin, että kaikki Suomen kansalaiset ovat suomalaisia. Ne, jotka jaottelevat jotain väestöryhmiä pois ovat itsensä muiden yläpuolelle nostavia typeryksiä.


Miksi se, että jaottelen ihmisiä enemmän ja vähemmän suomalaisiksi tarkoittaisi, että ne suomalaiset olsivat jotenkin parempia? Minusta suomalaiset ovat erilaisia kulttuuriltaan kuin kiinalaiset ja tosiasia olisi kuitenkin hyvä tunnustaa?

#172 kirjoitettu 06.01.2013 21:26

Haava kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:

Minä koen niin, että kaikki Suomen kansalaiset ovat suomalaisia. Ne, jotka jaottelevat jotain väestöryhmiä pois ovat itsensä muiden yläpuolelle nostavia typeryksiä.


Miksi se, että jaottelen ihmisiä enemmän ja vähemmän suomalaisiksi tarkoittaisi, että ne suomalaiset olsivat jotenkin parempia? Minusta suomalaiset ovat erilaisia kulttuuriltaan kuin kiinalaiset ja tosiasia olisi kuitenkin hyvä tunnustaa?


Jos kokee itse olevansa oikea suomalainen ja että muut ovat sitä vähemmän, niin siitä mielestäni voi vetää vain yhden johtopätöksen. Kai se oikea suomalaisuus tekee niin ajattelevasta mielestään muita paremman sitten. Mitä muuta syytä olsi edes vaivata koko asialla päätään? Miski pitäisi miettiä, kuka on oikeasti suomalainen? Paitsi ellei halua hyväksyä suomalaisiksi muita kuin ne, joita itse pitää sellaisina.
Meidän "kultturimme" kun on vain seurausta siitä, että täällä joutuu syömään sitä, mikä täällä kasvaa ja elämään tämän ilmaston mukaan. Niin joutuvat muuallakin tekemään.
Minulle se ei ainakaan ole mikään itsearvo.
Olen itiö Telluksella ja se riittää minulle. Puoliksi Laatokan Karjalasta ja puoliksi Satakunnasta. Jotkut ikätoverini elämöivät Karjalaseuroissa, en koe kuuluvani sinnekään. En ole ollut Kurkijoella sekuntiakaan. Kun olen Keuruulla syntynyt, olen keuruulainen, vaikkei sukujuureni täältä olekaan. Miksi ei siis Suomen jokainen kansalainen olisi suomalainen, vaikka juuret muualla olisivatkin.

#173 kirjoitettu 06.01.2013 21:49

Lautajaska kirjoitti:

Jos kokee itse olevansa oikea suomalainen ja että muut ovat sitä vähemmän, niin siitä mielestäni voi vetää vain yhden johtopätöksen.


Mikähän tämä joshtopäätös on sitten olevinaan? Jos minä koen olevani suomalainen ja koen jonkun olevan enemmän ranskalainen kuin minä, niin minkä johtopäätöksen siitä voi sitten tehdä? Onko niitä johtopäätöksiä sitten enemmän kuin yksi ja mitkä ne ovat?

Kai se oikea suomalaisuus tekee niin ajattelevasta mielestään muita paremman sitten.


Miksi ihmeessä tekisi? Tuohan on ihan naurettava ajatus?

Mitä muuta syytä olsi edes vaivata koko asialla päätään? Miski pitäisi miettiä, kuka on oikeasti suomalainen? Paitsi ellei halua hyväksyä suomalaisiksi muita kuin ne, joita itse pitää sellaisina.


Ei ole kyse siitä kenet tahdon hyväksyä suomalaiseksi, vaan ketä ajattelen suomalaiseksi. Otetaan vaikkapa koirarodut. Niissä ei ole selkeitä rajoja, mutta silti toisia koiria kutsutaan toisen rotuisiksi kun toisia koiria. Niissä on eroja kuin kulottuureissakin. En minä pidä Cockerspanieleita parempi kuin westyieitä, vaikka voisinkin lajitella toisia koiria enemmän Cockerspanieleiksi kuin westieiksi, jos niitä risteytetään keskenään.

Meidän "kultturimme" kun on vain seurausta siitä, että täällä joutuu syömään sitä, mikä täällä kasvaa ja elämään tämän ilmaston mukaan. Niin joutuvat muuallakin tekemään.


On siinä muutakin, mutta tuo on yksi asia joka vaikuttaa kultuurinn kyllä. Myös oma kielemme, peruskoulusysteemi ja vaikkapa luterilaisuus on vaikuttanut kultuurimme. Myös niihin jotka eivät ole peruskoulua käyneet tai ovat ortodokseja.

Minulle se ei ainakaan ole mikään itsearvo.


Ei minullekkaan. Eivät koirarodutkaan ole minulle uitseisarvo, mutta on niitä silti olemassa. Enemmän tai vähemmän vaika selkeärajaisia eivät olekkaan.

Ja rotuesimerkki on siis VERTAUS, enkä siis vertaa suomalaisuutta geeneihin millään muotoa, vaan ihan vain esimerkkinä vaikeasti rajattavasti todellisuudesta.

Miksi ei siis Suomen jokainen kansalainen olisi suomalainen, vaikka juuret muualla olisivatkin.


No siis jos joku saksalainen muuttaa tänne ja saa suomen passin, mutta ei tunne suomalaisuutta eikä koe itseään suomalaiseksi olisi sitten suomalainen? Suomen kansalainen hän toki on, mutta en minä pakottaisi häntä luokkaan suomalainen, etenkään kun ei hän itsekkään sellaiseksi itseään koe.

#174 kirjoitettu 06.01.2013 23:17

Haava kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:

Jos kokee itse olevansa oikea suomalainen ja että muut ovat sitä vähemmän, niin siitä mielestäni voi vetää vain yhden johtopätöksen.


Mikähän tämä joshtopäätös on sitten olevinaan? Jos minä koen olevani suomalainen ja koen jonkun olevan enemmän ranskalainen kuin minä, niin minkä johtopäätöksen siitä voi sitten tehdä? Onko niitä johtopäätöksiä sitten enemmän kuin yksi ja mitkä ne ovat?

Kai se oikea suomalaisuus tekee niin ajattelevasta mielestään muita paremman sitten.


Miksi ihmeessä tekisi? Tuohan on ihan naurettava ajatus?

Mitä muuta syytä olsi edes vaivata koko asialla päätään? Miski pitäisi miettiä, kuka on oikeasti suomalainen? Paitsi ellei halua hyväksyä suomalaisiksi muita kuin ne, joita itse pitää sellaisina.


Ei ole kyse siitä kenet tahdon hyväksyä suomalaiseksi, vaan ketä ajattelen suomalaiseksi. Otetaan vaikkapa koirarodut. Niissä ei ole selkeitä rajoja, mutta silti toisia koiria kutsutaan toisen rotuisiksi kun toisia koiria. Niissä on eroja kuin kulottuureissakin. En minä pidä Cockerspanieleita parempi kuin westyieitä, vaikka voisinkin lajitella toisia koiria enemmän Cockerspanieleiksi kuin westieiksi, jos niitä risteytetään keskenään.

Meidän "kultturimme" kun on vain seurausta siitä, että täällä joutuu syömään sitä, mikä täällä kasvaa ja elämään tämän ilmaston mukaan. Niin joutuvat muuallakin tekemään.


On siinä muutakin, mutta tuo on yksi asia joka vaikuttaa kultuurinn kyllä. Myös oma kielemme, peruskoulusysteemi ja vaikkapa luterilaisuus on vaikuttanut kultuurimme. Myös niihin jotka eivät ole peruskoulua käyneet tai ovat ortodokseja.

Minulle se ei ainakaan ole mikään itsearvo.


Ei minullekkaan. Eivät koirarodutkaan ole minulle uitseisarvo, mutta on niitä silti olemassa. Enemmän tai vähemmän vaika selkeärajaisia eivät olekkaan.

Ja rotuesimerkki on siis VERTAUS, enkä siis vertaa suomalaisuutta geeneihin millään muotoa, vaan ihan vain esimerkkinä vaikeasti rajattavasti todellisuudesta.

Miksi ei siis Suomen jokainen kansalainen olisi suomalainen, vaikka juuret muualla olisivatkin.


No siis jos joku saksalainen muuttaa tänne ja saa suomen passin, mutta ei tunne suomalaisuutta eikä koe itseään suomalaiseksi olisi sitten suomalainen? Suomen kansalainen hän toki on, mutta en minä pakottaisi häntä luokkaan suomalainen, etenkään kun ei hän itsekkään sellaiseksi itseään koe.


Tänne muuttaneistkin valtaosa alkaa jatkossa tämän maan tavoille ja omii meidän kulttuurimme. Missä vaiheessa sitten hyväksyt heidät suomalaisiksi, vai etkö koskaan?
Jollei heillä ole suurta määrää oman maansa kansalaisia ympärillään, se tapahtuu jopa heidän itse huomaamattaan. Suomalaiset Ruotsissa elivät osin omissa porukoissaa, eivätkä siksi kovin hyvin sopeutuneet. Ne, jotka muuttivat muualle, itegroituivat paremmin. Minulla on pari tuttua, jotka itse sanovat olevansa jo nimenomaan ruotsalaisia. He halusivat jo mentyään alkaa kuulua uuteen yhteiskuntaan. Olleetkin sitä jo monta kymmentä vuotta. Kun alkaa jo ajatellakin uudella kielelläja kaikki läheisetkin ovat jo uudesta maasta, niin mitä vielä kaivataan?

Tavallista on sekin, ettei maahan muuttaneen lapsiakaan haluttaisi mieltää suomalaisiksi, vaikka heillä ei enää olisi mitään siteitä vanhempiensa kotimaahan.

Ymmärtääkseni se saksalainenkin saatuaan Suomen kansalaisuuden on lain edessä Suomen kansalainen ja vastaa tekemisistään sellaisena. Hänellä on suomalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Sitä, miten hän itsensä mieltää en minä ainakaan voi tietää. Minä kohtelen ainakin häntä suomalaisena. Ei kai se minulle edes kuulu, miten hän muutoin asian itse kokee.
Jos itse muutan jatkossa pois ja innostun hakemaan kansalaisuutta muualle, toivoisin tulevani silloin kohdelluksi uuden kotimaan kansalaisena.

#175 kirjoitettu 07.01.2013 08:16

Lautajaska kirjoitti:

Tänne muuttaneistkin valtaosa alkaa jatkossa tämän maan tavoille ja omii meidän kulttuurimme. Missä vaiheessa sitten hyväksyt heidät suomalaisiksi, vai etkö koskaan?


Onko sillä väliä jos en pidä saksalaisuutta sen huonompana kuin suomalaisuuttakaan? Kyllä minä voin jotain henkilökohtaisia rajoja tähän heittää, mutta miksi se herättää sinussa tuollaisia tunteita? Riippumata siitä mihin minä sen saksalaissyntyisen ihmisen suomalaisuuden asetan, niin en usko että se saksassa koko nuoruutensa ja suuren osan aikuudestaan kasvanut ihminen koskaan tuntee oloaan täysin suomalaiseksi. Vähän kuin yksi italiassa noin 23-ikävuodesta eteenpäin asunut tuttuni (nyt eläkkeellä) sanoo aina, että ei hän valitettavasti ole suomalainen eikä italialainen vaan jotain siltä väliltä. Nimenomaan omasta dentiteetistään puhuu vielä, sillä italia kulemma on ottanut hänet hyvin vastaan paikallisen ulkionäkönsä ja täydellisen (huijaa paikallisia) aksenttinsa turvin. Se vaan on se oikea tosiasiakin. Minä hyväksyn hänet ihmisenä oli hän italialainen, suomalainen tai mitä tahansa siltä väliltä.

Jollei heillä ole suurta määrää oman maansa kansalaisia ympärillään, se tapahtuu jopa heidän itse huomaamattaan.


Varmasti. Miksi tahdot kertoa minulle tämän itsentään selvyyden. Olenko sanonut jotain tätä vastaan?

Suomalaiset Ruotsissa elivät osin omissa porukoissaa, eivätkä siksi kovin hyvin sopeutuneet. Ne, jotka muuttivat muualle, itegroituivat paremmin.


Ilman muuta. Yhtä lailla aika selviö.

Kun alkaa jo ajatellakin uudella kielelläja kaikki läheisetkin ovat jo uudesta maasta, niin mitä vielä kaivataan?


Täsmennän vielä kerran, että minä en kaipaa MITÄÄN. Minä vain luokittelen. Vähän kuin perhostutkija määrittää perhoslajeja. Minä hyväksyn yhtälailla sen, että joku suomalainen asuu ruotsissa ja ei integroidu kuin että hän iintegroituu. Jos hän on onnellinen elämässään, niin mikä oikeus minulla olisikaan motkottaa? Enkä kyllä näe moiselle syytäkään.

Tavallista on sekin, ettei maahan muuttaneen lapsiakaan haluttaisi mieltää suomalaisiksi, vaikka heillä ei enää olisi mitään siteitä vanhempiensa kotimaahan.


Ilman muuta tyhmyys on tavallista.

Ymmärtääkseni se saksalainenkin saatuaan Suomen kansalaisuuden on lain edessä Suomen kansalainen ja vastaa tekemisistään sellaisena. Hänellä on suomalaisen oikeudet ja velvollisuudet.


Tietysti ja näin pitää ollakkin.

Sitä, miten hän itsensä mieltää en minä ainakaan voi tietää. Minä kohtelen ainakin häntä suomalaisena.


TÄSSÄ meillä on se mielöipide-ero. Minä kohtelen häntä ihmisenä. Minulle on helkutin yhdentekevää onko hän suomalainen, saksalainen tai jotain siltä väliltä ja minusta ajatuksesi että kohtelet häntä suomalaisena on vastenmielisen kansallimielinen. Menisit itseesi!

Jos itse muutan jatkossa pois ja innostun hakemaan kansalaisuutta muualle, toivoisin tulevani silloin kohdelluksi uuden kotimaan kansalaisena.


Minä taas toivoisin että minua kohdeltaisiin ihmisenä, eikä minään kansallisuusmyyttinä.

#176 kirjoitettu 07.01.2013 09:19 Muok:07.01.2013 09:24

Haava kirjoitti:
Täsmennän vielä kerran, että minä en kaipaa MITÄÄN. Minä vain luokittelen. Vähän kuin perhostutkija määrittää perhoslajeja.

........

TÄSSÄ meillä on se mielöipide-ero. Minä kohtelen häntä ihmisenä. Minulle on helkutin yhdentekevää onko hän suomalainen, saksalainen tai jotain siltä väliltä ja minusta ajatuksesi että kohtelet häntä suomalaisena on vastenmielisen kansallimielinen. Menisit itseesi!



Minusta tuossa on ristiriita. Itsehän jankutat kysymystä kuka on suomalainen. Miksi luokittelet, jollei se sinulle mitään merkitse? Voisit itse mennä itseesi.
Jos sinulle ei edes riitä suomalaisena olemiseksi, että joutuu elämään Suomessa, niin mitä olet vailla?
Jos haluat kysyä, kaivataanko tuollaista kansallismielistä luokittelua, niin vastaan ei. Mutta kysy sitten sitä. Olenko väittänyt, että suomalainen olisi jotain muuta, tai parempaa, kuin ihminen? Millä lailla kohtelen väärin, jos pidän kaikkia täällä eläviä yhtä suomalaisina, kuin itseänikin?
En sitäpaitsi edes ajattele koko "suomalaisuus" asiaa, jos tarkkoja ollaan, olen sen mielestäni tehnyt aika selväksikin. Minä pidän kaiken tuollaisen kansalaisuus- ja muun uhoamisen itselleni vieraana. Ei sille silti mitään voi, että täällä eläessä ollaan suomalaisia, kun elän Keuruulla, olen myös keuruulainen, mutta jos menen asumaan Jyväskylään, olen sitten jyväskyläläinen. Jos täällä lähellä minua asuva Zairesta tullut ystäväni on mielessäni myös suomalainen ja keuruulainen, mikä siinä menee pieleen? Hän ainakin sanoo haluavansa olla suomalainen, kun täällä on. Samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. Mitä muuta se sana sinun mielessäsi tarkoittaa, kuin kansalaisuutta?

Jos halutaan puhua siitä millainen suomalainen on, kuten tuon otsikon sanamuoto menee,, voitaisiin keskustella stereotypioista, joita meihin liitetään, mutta jostain syystä sinua vaivaa vain, voiko ranskalainen olla suomalainen. Mikä pointti siinä on?
Minusta kiinnostavampi keskustelu syntyisi noiden väitettyjen ominaisuuksien pohjalta. Niitä kun en tunnista itsessäni, enkä monissa läheisissänikään. Jollei pidäkään tangosta, jääkiekosta, koskenkorvasta jne, voiko silti olla "suomalainen"? Ja mikä hän sitten on ellei voi, onko hänellekin joku "luokitus" tai kasti olemassa?

#177 kirjoitettu 07.01.2013 09:40 Muok:07.01.2013 10:06

Lautajaska kirjoitti:

Minusta tuossa on ristiriita. Itsehän jankutat kysymystä kuka on suomalainen. Miksi luokittelet, jollei se sinulle mitään merkitse? Voisit itse mennä itseesi.


Kyllähän se merkitsee. Se vain ei merkitse paremmuutta. Se merkitsee erilaisuutta.

Jos sinulle ei edes riitä suomalaisena olemiseksi, että joutuu elämään Suomessa, niin mitä olet vailla?


Riitä? Ei ole kysymys riittämisestä? Enkö minä jko sanonut, että minulle riittävät kaikki. Ihan riippumatta kultuuritaustasta. Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt?

Ei sille silti mitään voi, että täällä eläessä ollaan suomalaisia


En minäkään.

Jos täällä lähellä minua asuva Zairesta tullut ystäväni on mielessäni myös suomalainen ja keuruulainen, mikä siinä menee pieleen?


Kyllä hän saa minusta niin ajtella, mutta en tiedä yhtään maahanmuutajaa joka niin ajattelisi ja tiedän todella monta maahanmuutajaa jotka eivät ajattele niin. Minulle kelpaa kyllä tuollainenkin ajatus, mutta kokemukseni on, että noin ihmiset eivät ajattele. Yleensä se Zairelainen pitää itseään silti Zairelaisena. Jos hän asuu tarpeeksi kauan täällä, niin mahdollisesti osittain zairelaisena ja osittain suomalaisena.

Hän ainakin sanoo haluavansa olla suomalainen, kun täällä on. Samoin oikeuksin ja velvollisuuksin.


Hienoa. Siihen suon hänelle täyden mahdollisuuden.

Mitä muuta se sana sinun mielessäsi tarkoittaa, kuin kansalaisuutta?


Olen kysellyt tätä monilta maahanmuuttajilta. Sekä suomalaisilta jotka ovat muutaneet muualle, että alkujaan ulkomaalisilta jotka ovat muuttaneet tänne. KAIKKI ovat viitanneet aina kultuuriinsa. Yksikään ei ole pitänyt passia sen suomalaisuutensa merkkinä muuten kuin velvollisuuksien ja lain suhteen. En toki väitä, että kaikki ajattelisivat noin, mutta se tuntuu olevan se yleisin suuntaus.

Jos halutaan puhua siitä millainen suomalainen on, kuten tuon otsikon sanamuoto menee,, voitaisiin keskustella stereotypioista, joita meihin liitetään, mutta jostain syystä sinua vaivaa vain, voiko ranskalainen olla suomalainen. Mikä pointti siinä on?


Minusta on kiintoisaa miten ihmiset näkevät tämän kysymyksen. On kiintoisaa miten eri ihmiset näkevät tämän kysymyksen. Tässäkin ketjussa on tullut tavattomasti erilaisia vastauksia ja ne kaikki kertovat paljon siitä miten ihmiset ajattelevat. Ylipäänsä minua kiinnostaa miten ihmiset ajattelevat erilaisista asioista.

Minusta kiinnostavampi keskustelu syntyisi noiden väitettyjen ominaisuuksien pohjalta.


Minusta taas se olisi todella tylsä keskustelu, koska ne ovat bvaan perus tylsiä stereotyupioita. Se miten ihmiset kokevat kansllisuutensa on paljon kiintoisampaa. Mutta jos sinua kiinnostaa se, niin pitä ketjua vaan pystyyn. Ehkä joku on kiinnostunut siitäkin. Voidaan vaikka verrata paljonko se jaksaa herättää keskustelua ja kiinnostusta.

Jollei pidäkään tangosta, jääkiekosta, koskenkorvasta jne, voiko silti olla "suomalainen"?


En tunne ketään kenen mielestä ei olisi. Tylsät stereotypiat ylipäänsä. Hyvin epäkiinnostavaa.

#178 kirjoitettu 07.01.2013 10:25

☃ kirjoitti:
Se on silti ihan yhtä rakennettua, sitä levitetään markkinoimalla jne.

Sitä brändisuomalaisuutta josta olet(te) puhuneet, joo. Mutta ihan oikeasti nyt, silmä, korva, sydän ja aivot käteen arjessa. Jos et sieltä huomaa rakennettuja brändejä syvällisempää ja suurempaa, niin voi voi. Onhan meillä tässä edessäkin juuri nyt yksi, joka on niin suomalainen ettei paljoa omalaatuisemmaksi ja suomensukuisemmaksi voisi mennä. Oli sen historia mikä tahansa, se on meillä tässä ja nyt.

Tulet joka tapauksessa, kuten kaikki muutkin. [...] Todellisuudessa taistelusi ohjailluksitulemista vastaan hävittiin jo elämäsi alkumetreillä.

Ihan totta kun sen kärjistää. Ihmisenä olemassaolo on minusta ihan väistämättä ohjailluksi tulemista, se on osa sosiaalista toimintaa. Yksilöä ei ole olemassa ilman ohjelmoitumista johonkin kulttuuriin, muuten kuin hyvin alkeellisella eläimellisellä tasolla. Mutta on ihan selkeitä esimerkkejä siitä että toiset ohjaa ja toiset seuraa. Minä haluan kyseenalaistaa ohjailua ja sen tarkoitusperiä ja ohjata itseäni edes jossain määrin, sikäli kuin "itsen" voi kokea ja määritellä. Tämä taas on ihan mahdollista, ellei peräti toivottuakin nyky-yhteiskunnassa.

Sulle on vaan niin syvälle päähän juurtunut jonkin käsitys siitä millainen suomalaisen pitää olla. Kuvittelet, että se sinun suomalainen arvomaailmasi on oikea, ja eri arvot omaavien vääristynyt. (Ja joo, noin sä nimenomaan sanot niin pitkään, kun käytät sanaa alistuminen.)

Käsitykseni suomalaisuudesta on epäselkeä mutta olen sitä tässäkin ketjussa avannut muutamilla konkreettisilla esimerkeillä. Ja kyllä, se on syvälle juurtunut, sen seurauksena että olen asunut suurimman osan elämästä Suomessa, mutta myös muualla niin monen vuoden verran, etten voi sulkea silmiä merkittävältä erolta muihin kulttuureihin verrattuna.

Esimerkiksi nykyinen suomalainen arvomaailma on minusta juuri Suomeen ihan varmasti parempi kuin amerikkalainen, kun vertaa suomalaista ja amerikkalaista arkea. Täällä ei toimisi kaikki se mikä toimii USA:ssa, koska täällä on pienempi ja etnisesti eri tavalla jakautunut väestö, eri naapurit, eri kauppakumppanit, erilainen poliittinen tilanne ja niin edelleen.

Lienet ehkä nähnyt amerikkalaisia ohjelmia tai artikkeleita siitä kuinka Suomessa koulutusjärjestelmä on niin hyvä, ilmainen ja "tehokas" ja kuinka samanlaista pitäisi luoda USA:han. Me kumpikin tiedämme (varmaan sinäkin käynyt peruskoulua Suomessa?) mikä on kolikon toisella puolella. Väitän ettei suomalaisen esimerkin mukainen koulutusjärjestelmä toimisi USA:ssa ilman merkittävää sikäläisen kulttuurin muuttumista, eikä välttämättä silloinkaan.

Erityisesti asenteiden muuttuminen "vahvin pärjää ja jokainen omillaan" -suuntaan (mitä mm. lähipiirissäni oleva lukio-opettaja on kertonut huomaavansa yhä enemmän) olisi minusta huono kehityssuunta Suomeen. Venäjällä käydessään näkee nykyisin, kuinka tuhoisaa sellainen asenne on osalle väestöstä. Jos sanot ettei sellaista asennetta ole tulossa vain USA:sta ja osansa on myös "luonnolla", niin olen samaa mieltä. Mutta minusta olisi hullua kieltää juuri amerikkalaisen tuontikulttuurin vaikutusta siihen. Argumentin tasolla voitaisiin kyllä jäljittää pitkään että mistä mikäkin vaikutus tulee. Mutta soivan biisin merkityksestä jää paljon kuulematta jos keskittyy liikaa sävelten osaäänesten analysointiin.

Se ei ollut kysymykseni, ja sen tiedät hyvin.

Jälleen, biisi eikä osaäänekset. Minä puhun usein koristellen ja vertauskuvallisesti. Tykkään kyllä itsekin pilkkoa asioita selkeyksiin, mutta sillä on rajansa etenkin käytännön foorumikeskustelussa. Ja noin muutenkin, kun ihmisen tiedonkäsittelykyky on rajallinen, niin on nopeasti siinä tilanteessa ettei näe kokonaisuutta yksityiskohdilta. Mutta joka tapauksessa, tuossa ylempänä nyt taas avasin hieman syitä näkemykseeni.

Tässä taas vertauskuvallisesti. Isossa joukossa joutuu huutamaan kovempaa että erottuu. Kun isossa joukossa huutokilpailun voittanut huutaa samalla voimalla pienemmässä joukossa, helposti käy niin että pelkällä ilmaisun voimalla hiljentää ja käskee sitä pientä joukkoa liikaa.

Jälleen kevennys . Olen sanonut monia asioita tällä enemmän kuin väitöskirjan tasolla. Mutta minusta esimerkiksi jo tuon biisin olemassaolo kertoo enemmän kuin jotkut väitöskirjat.

#179 kirjoitettu 07.01.2013 10:42

Haava kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:

Minusta tuossa on ristiriita. Itsehän jankutat kysymystä kuka on suomalainen. Miksi luokittelet, jollei se sinulle mitään merkitse? Voisit itse mennä itseesi.


Kyllähän se merkitsee. Se vain ei merkitse paremmuutta. Se merkitsee erilaisuutta.

Jos sinulle ei edes riitä suomalaisena olemiseksi, että joutuu elämään Suomessa, niin mitä olet vailla?


Riitä? Ei ole kysymys riittämisestä? Enkö minä jko sanonut, että minulle riittävät kaikki. Ihan riippumatta kultuuritaustasta. Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt?

Ei sille silti mitään voi, että täällä eläessä ollaan suomalaisia


En minäkään.

Jos täällä lähellä minua asuva Zairesta tullut ystäväni on mielessäni myös suomalainen ja keuruulainen, mikä siinä menee pieleen?


Kyllä hän saa minusta niin ajtella, mutta en tiedä yhtään maahanmuutajaa joka niin ajattelisi ja tiedän todella monta maahanmuutajaa jotka eivät ajattele niin. Minulle kelpaa kyllä tuollainenkin ajatus, mutta kokemukseni on, että noin ihmiset eivät ajattele. Yleensä se Zairelainen pitää itseään silti Zairelaisena. Jos hän asuu tarpeeksi kauan täällä, niin mahdollisesti osittain zairelaisena ja osittain suomalaisena.

Hän ainakin sanoo haluavansa olla suomalainen, kun täällä on. Samoin oikeuksin ja velvollisuuksin.


Hienoa. Siihen suon hänelle täyden mahdollisuuden.

Mitä muuta se sana sinun mielessäsi tarkoittaa, kuin kansalaisuutta?


Olen kysellyt tätä monilta maahanmuuttajilta. Sekä suomalaisilta jotka ovat muutaneet muualle, että alkujaan ulkomaalisilta jotka ovat muuttaneet tänne. KAIKKI ovat viitanneet aina kultuuriinsa. Yksikään ei ole pitänyt passia sen suomalaisuutensa merkkinä muuten kuin velvollisuuksien ja lain suhteen. En toki väitä, että kaikki ajattelisivat noin, mutta se tuntuu olevan se yleisin suuntaus.

Jos halutaan puhua siitä millainen suomalainen on, kuten tuon otsikon sanamuoto menee,, voitaisiin keskustella stereotypioista, joita meihin liitetään, mutta jostain syystä sinua vaivaa vain, voiko ranskalainen olla suomalainen. Mikä pointti siinä on?


Minusta on kiintoisaa miten ihmiset näkevät tämän kysymyksen. On kiintoisaa miten eri ihmiset näkevät tämän kysymyksen. Tässäkin ketjussa on tullut tavattomasti erilaisia vastauksia ja ne kaikki kertovat paljon siitä miten ihmiset ajattelevat. Ylipäänsä minua kiinnostaa miten ihmiset ajattelevat erilaisista asioista.

Minusta kiinnostavampi keskustelu syntyisi noiden väitettyjen ominaisuuksien pohjalta.


Minusta taas se olisi todella tylsä keskustelu, koska ne ovat bvaan perus tylsiä stereotyupioita. Se miten ihmiset kokevat kansllisuutensa on paljon kiintoisampaa. Mutta jos sinua kiinnostaa se, niin pitä ketjua vaan pystyyn. Ehkä joku on kiinnostunut siitäkin. Voidaan vaikka verrata paljonko se jaksaa herättää keskustelua ja kiinnostusta.

Jollei pidäkään tangosta, jääkiekosta, koskenkorvasta jne, voiko silti olla "suomalainen"?


En tunne ketään kenen mielestä ei olisi. Tylsät stereotypiat ylipäänsä. Hyvin epäkiinnostavaa.


Sitä ei sitten pitäisi kysyä suomalaisilta, vaan niiltä, jotka ovat tulleet tänne muualta. Kuinka he itse asian kokevat. Minä en ainakaan voi tietää kenenkään mielenmaisemaa. Kuka toinen pystyy sanomaan, mitä joku kokee olevansa ja miksi. Pitäisi sitten myös ensin määrittää, mitä se tarkoittaa, että on "suomalainen", mutta jos se kerran on tylsä keskustelu, niin miten voimme keskustella siitäkään, kuka voi olla sellainen ja missä se "suomalaisuus" alkaa, tai loppuu?. Muutoin sinä voit väittää vastaan jokaiselle, joka ehdottaa jotain, mitä tahansa.
Minulle siihen määritelmäksi riittää kansalaisuus. Jos joku ei niin halua kokea, niin kai se on vain hänen päänsärkynsä. En minä ainakaan voi siihen sitten vaikuttaa. Mahdollisuuden olen antanut. Minulle sopisi, jos minua pidettäisiin joskus Espanjassa espanjalaisena. En uhoaisi silläkään yhtään sen kummemmin, kuin en nytkään kansalaisuudellani.
Joku lehti kysyi taannoin: "Haluaisitko olla mieluummin köyhä suomalainen, vai rikas ruotsalainen?" Enemmistö halusi olla köyhä suomalainen. Kaikenlaisia hulluja. Minä olisin mieluummin rikas ihan mikä tahansa. Mitä sellaista se "suomalainen" sisältää, että kelpaa olla mieluummin vaikka köyhä sellainen? Tai mikä olisi ruotsalaisena olossa niin kamalaa, ettei sitä kestäisi rikkaanakaan?
Minä voisin kernaasti alkaa myös ruotsalaiseksi. Jos saisin soittaa sikäläisessä tanssiorkesterissa, niin olisin taivaassa. Minähän rakastan heidän tanssiorkestereitaan.

#180 kirjoitettu 07.01.2013 10:51

☃ kirjoitti:
No okei, ei sentään paskaa, mutta vertailussa hävii vähän kaikille.

Suosittelen Suomi ilmasta -kirjaa. Paljon kaunista mielestäni, ja ainutlaatuistakin jonkin verran.

Ja ihan pieni oman suomikuvauspuuhastelun mainos. Moderaattori saapi poistaa jos haluaa, mutta minusta tuolla olevat suomikuvat sopii osaksi sanomisteni perustelua tässä keskustelussa.

#181 kirjoitettu 07.01.2013 10:57

Lautajaska kirjoitti:

Sitä ei sitten pitäisi kysyä suomalaisilta, vaan niiltä, jotka ovat tulleet tänne muualta. Kuinka he itse asian kokevat. Minä en ainakaan voi tietää kenenkään mielenmaisemaa. Kuka toinen pystyy sanomaan, mitä joku kokee olevansa ja miksi.


Jos joku Kiinalainen tulee tänne ja sanoo olevansa kultuuriltaan suomalainen vaikka ei osaa sanaakaan suomea ja tietää suomesta vain Nokian ja kalevalan, niin kyllä minä voin sanoa että vaikka hän kuinka tuntisi identiteettinsä suomalaiseksi, niin en uskoisi.

Pitäisi sitten myös ensin määrittää, mitä se tarkoittaa, että on "suomalainen", mutta jos se kerran on tylsä keskustelu, niin miten voimme keskustella siitäkään, kuka voi olla sellainen ja missä se "suomalaisuus" alkaa, tai loppuu?


Eikun nuo stereotypiat suomalaisuudesta olisivat tylsä keskustelu. Jos keskustellaan OIKESTI siitä mikä on suomlaista kullttuuria keskimäärin, niin se on jo lähempänä. Mutta sinäkin on se, että ei se kultuurioikeasti ilmene minään yksittäisinä asioina.

Muutoin sinä voit väittää vastaan jokaiselle, joka ehdottaa jotain, mitä tahansa.


Sellaista se vaikeasti mitattavien asioiden kanssa työskentely on. Se ei tee niistä silti yhtään vähemmän tosia, että niitä onvaikea määritellä.

Minulle siihen määritelmäksi riittää kansalaisuus.


Minulle riittää kansalaisuuden määritelömäksi kansalaisuus, koska sitähän se kansalaisuus määrittelee. Ihan lainkin mukaan. Se on tekninen juttu ja jos joku saksalainen joka täällä suomessa työskentelee ei koe itseään suomalaiseksi passin saatuakaan, niin minä kunnioitan häntä ja olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä että määritelmäsi on yksikoinen ja lakitekninen.

Jos joku ei niin halua kokea, niin kai se on vain hänen päänsärkynsä.


Jos sinä et näe kultuurieroja eri paikkojen välillä, niin se on sinun päänsärkysi.

Joku lehti kysyi taannoin: "Haluaisitko olla mieluummin köyhä suomalainen, vai rikas ruotsalainen?" Enemmistö halusi olla köyhä suomalainen.


Mulle kelpais kyllä köyhä ruotsalainenkin, kun en tuon rahan perään ole koskaan kauheasti ollut. Tahdoin tai en, niin tähän kultuuriin olen kasvanut ja tunnen erilaisuutta vaikkapa ruotsissa ja ranskassa. Ei että se olisi huono juttu. Tykkään siitä erilaisuudenkin tunteesta lomalla kyllä, kun näkee eri kultuureja.

Tai mikä olisi ruotsalaisena olossa niin kamalaa, ettei sitä kestäisi rikkaanakaan?


Kai se joku sellainen identiteetti kysymys on monilla ihmisillä. Itse en jotenkin osaa kuvitella itseäni minkään muun kultuurin edustajana kun se kultuuri jo niin osa minua. Ruotsalainen kultturi kyllä sinäälllä on tosi kiva, että ei sitä vastaan mitään.

Minä voisin kernaasti alkaa myös ruotsalaiseksi.


Sama. Vähän outo ajatus kyllä, kun en osaa kuvitella itseäni muuna kuin itsenäsi, mutta jännä ajatusleikki kyllä.

#182 kirjoitettu 07.01.2013 11:05

☃ kirjoitti:

Joo, järvii on paljon, mut järvii on vähän kaikilla muillakin, eikä se suuri määrä tee järvistä yhtään ainutlaatusempia.


Jännä ku tuttu oli tsekeissä pidemmänkin aikaa, niin siellä ajoivat sen innoissaan miltei satakilometriä katsomaan järveä. Oli kuulemma antikliimaksi. Sen sijaan ne miljardi linnaa joita sielä oli eivät juuri kiinnostaneet paikallisia.

#183 kirjoitettu 07.01.2013 11:21 Muok:09.01.2013 11:33

Tämä on selvästi kuuma aihe, mutta mua alkaa väkisinkin meitityttämään, miksi se pitää määrittää, että kuka on suomalainen. Lain ym. puolestahan se on kansalaisuus joka merkitsee.

Mixu boy muokkasi viestiä 10:50 09.01.2013

Haava poisti aiheeseen liittymättömän kaupallisen linkin 11:32 09.01.2013

#184 kirjoitettu 07.01.2013 11:24 Muok:07.01.2013 11:25

Mixu boy kirjoitti:

mua alkaa väkisinkin meitityttämään, miksi se pitää määrittää, että kuka on suomalainen.


Eihän tässä määritelläkkään. Tässä kyselin mitä mieltä ihmiset ovat ja sitä on nyt pohdittu tässä mitä erilaisia mielipiteitä aiheesta löytyy. Mitään määritelmiä ei ole juuri tehtykkään.

Itse olen kiinnostunut aiheesta siksi, että se on kuitenkin osa oikeaa todellisuutta. Suomen passin haltija ei välttämättä tunne oloaan suomalaiseksi samalla kun ei-passin omistava voi hyvinkin tuntea.

#185 kirjoitettu 07.01.2013 11:43

☃ kirjoitti:

Jälleen kevennys .
Must tää o parempi. Ei sillee et liittys mihinkää mitenkää.


Tää kyl kiteyttää hienosti teiän keskutelun.

#186 kirjoitettu 07.01.2013 11:48 Muok:07.01.2013 11:49

Haava kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:

Sitä ei sitten pitäisi kysyä suomalaisilta, vaan niiltä, jotka ovat tulleet tänne muualta. Kuinka he itse asian kokevat. Minä en ainakaan voi tietää kenenkään mielenmaisemaa. Kuka toinen pystyy sanomaan, mitä joku kokee olevansa ja miksi.


Jos joku Kiinalainen tulee tänne ja sanoo olevansa kultuuriltaan suomalainen vaikka ei osaa sanaakaan suomea ja tietää suomesta vain Nokian ja kalevalan, niin kyllä minä voin sanoa että vaikka hän kuinka tuntisi identiteettinsä suomalaiseksi, niin en uskoisi.

Pitäisi sitten myös ensin määrittää, mitä se tarkoittaa, että on "suomalainen", mutta jos se kerran on tylsä keskustelu, niin miten voimme keskustella siitäkään, kuka voi olla sellainen ja missä se "suomalaisuus" alkaa, tai loppuu?


Eikun nuo stereotypiat suomalaisuudesta olisivat tylsä keskustelu. Jos keskustellaan OIKESTI siitä mikä on suomlaista kullttuuria keskimäärin, niin se on jo lähempänä. Mutta sinäkin on se, että ei se kultuurioikeasti ilmene minään yksittäisinä asioina.

Muutoin sinä voit väittää vastaan jokaiselle, joka ehdottaa jotain, mitä tahansa.


Sellaista se vaikeasti mitattavien asioiden kanssa työskentely on. Se ei tee niistä silti yhtään vähemmän tosia, että niitä onvaikea määritellä.

Minulle siihen määritelmäksi riittää kansalaisuus.


Minulle riittää kansalaisuuden määritelömäksi kansalaisuus, koska sitähän se kansalaisuus määrittelee. Ihan lainkin mukaan. Se on tekninen juttu ja jos joku saksalainen joka täällä suomessa työskentelee ei koe itseään suomalaiseksi passin saatuakaan, niin minä kunnioitan häntä ja olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä että määritelmäsi on yksikoinen ja lakitekninen.

Jos joku ei niin halua kokea, niin kai se on vain hänen päänsärkynsä.


Jos sinä et näe kultuurieroja eri paikkojen välillä, niin se on sinun päänsärkysi.

Joku lehti kysyi taannoin: "Haluaisitko olla mieluummin köyhä suomalainen, vai rikas ruotsalainen?" Enemmistö halusi olla köyhä suomalainen.


Mulle kelpais kyllä köyhä ruotsalainenkin, kun en tuon rahan perään ole koskaan kauheasti ollut. Tahdoin tai en, niin tähän kultuuriin olen kasvanut ja tunnen erilaisuutta vaikkapa ruotsissa ja ranskassa. Ei että se olisi huono juttu. Tykkään siitä erilaisuudenkin tunteesta lomalla kyllä, kun näkee eri kultuureja.

Tai mikä olisi ruotsalaisena olossa niin kamalaa, ettei sitä kestäisi rikkaanakaan?


Kai se joku sellainen identiteetti kysymys on monilla ihmisillä. Itse en jotenkin osaa kuvitella itseäni minkään muun kultuurin edustajana kun se kultuuri jo niin osa minua. Ruotsalainen kultturi kyllä sinäälllä on tosi kiva, että ei sitä vastaan mitään.

Minä voisin kernaasti alkaa myös ruotsalaiseksi.


Sama. Vähän outo ajatus kyllä, kun en osaa kuvitella itseäni muuna kuin itsenäsi, mutta jännä ajatusleikki kyllä.


Aika kummallinen ajatus, että kiinalainen, joka on juuri tullut, eikä osaa sanaakaan kiinaa edes haluaisi, että häntä muuna pidettäisiinkään. Kansalaiseksikaan ei aleta aivan tuosta vaan, se on vuosien prosessi ja siinä vaiheessa, kun kansalaisuutta anotaan ollaan jo pidemmällä.
Itse voisin vaikkapa suomalaiseksi alkamisen kuvitella istuvan siihen vaiheeseen, kun alkaa ajatella toisella kielellä. Sitä ovat tuon kokeneet kaverit ainakin sanoneet käännekohdaksi. Tunnen eräitä, jotka ovat olleet kauan poissa ja kokeneet tuon kahteenkin kertaan, myös palattuaa takaisin.
Moni on myös kertonut, että ovat menetäneet kokonaan kansallisidentiteetin. Kun ovat Ruotsissa, kaipaavat Suomea ja kun tulevat tänne, on koti-ikävä Ruotsiin. Ettei enää itsekään tiedä, mikä on. Sanovat sen olevan ikävä tunne, en osaa kuvitella, millainen se voisi edes olla. Kun en ole huomannut, että identiteetti mitenkään tuntuisi miltään. Lieneekö se sitten jotain, jonka huomaa vasta, kun sen menettää. Jokainen meistä muutenkin muuttuu jatkuvasti. Olen nyt lähes eri ihminen, kuin parikymppisenä.
Itse aina yritän maailmalla päästä keskelle elämää. Espanjassa kieltäydyn puhumasta englantia, Ruotsissa pyrin pärjäämään ruotsiksi. Jo oppiaksenikin niitä enemmän, mutta myös siksi, että yleensä niin pääsee paremmin ystävystymään. Myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät muita kieliä osaa ja he ovat usein kaikkein kiinostavimpia ihmisiä.

#187 kirjoitettu 07.01.2013 11:49 Muok:07.01.2013 11:56

☃ kirjoitti:

Mutta juu, ehkä tää ketju on väärä paikka tälle tosiaan.


Eiku jatkakaa vaan. Kyllä tuo tämän ketjun alle menee.

Kuhan tulin väliin sanomaan, että hiensoti kiteytitte omat kantanne noilla biiseillä. Hyvin vastas noita mielipiteitä.

#188 kirjoitettu 07.01.2013 11:54

Lautajaska kirjoitti:

Aika kummallinen ajatus, että kiinalainen, joka on juuri tullut, eikä osaa sanaakaan kiinaa edes haluaisi, että häntä muuna pidettäisiinkään. Kansalaiseksikaan ei aleta aivan tuosta vaan, se on vuosien prosessi ja siinä vaiheessa, kun kansalaisuutta anotaan ollaan jo pidemmällä.


Minulla on lähipiirissä monta ihmistä kansalaisuus putkesa. Olen harvinaisen selvillä miten kansalaiseksi suomessa pääsee.

Moni on myös kertonut, että ovat menetäneet kokonaan kansallisidentiteetin.


Olen kuullut lähinnä tätä tarinaa. Hyvin monelta. En koskaan sitä, että se ensimmäisen polven muuttaja tuntisi pysyvää yhteenkuuluvuutta siihen maahan johon on muuttanut. Varmasti heitäkin on, mutta itse olen törmännyt näihin. Sekä suomeen päin tulleita, että täältä lähteneitä.

Kun en ole huomannut, että identiteetti mitenkään tuntuisi miltään. Lieneekö se sitten jotain, jonka huomaa vasta, kun sen menettää.


Mie luulen, että se on näin.

Jokainen meistä muutenkin muuttuu jatkuvasti. Olen nyt lähes eri ihminen, kuin parikymppisenä.


Toki. On sinussa silti jotain samaakin. Et vaan ehkä huomaa sitä kun se on niin itsestään selvää?

Itse aina yritän maailmalla päästä keskelle elämää. Espanjassa kieltäydyn puhumasta englantia, Ruotsissa pyrin pärjäämään ruotsiksi. Jo oppiaksenikin niitä enemmän, mutta myös siksi, että yleensä niin pääsee paremmin ystävystymään. Myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät muita kieliä osaa ja he ovat usein kaikkein kiinostavimpia ihmisiä.


Näinhän se on. Tieto on kuitenkin kaukana sellasesta identiteestistä joka koetaan.

#189 kirjoitettu 07.01.2013 12:54 Muok:07.01.2013 12:57

Ymmärrän, että vaikkapa maaseudun kasvatti, joka on koko ikänsä elänyt samaa maatilaa, ensin lapsena ja sitten alkanut itse viljellä sitä, kokee enemmän yhteenkuuluvaisuutta "isänmaahan", tai miten tuon ilmaisisi. Itse olen muuttanut monta kertaa. Mihinkään kotiin ei ehtinyt vasinaisesti kiintyä, kun jo mentiin. Niin myös kaveripiiri vaihtui jatkuvasti. Niistäkin ne harvat, jotka jäljelle jäivät ottivat ja vainajoituivat. Tietenkin omat lapset ja lastenlapset ovat tärkeitä, heistä ei haluaisi olla liian kaukana. Muutoin lähipiiriini kuuluvat enää vain vaimo ja bändin kaverit. Olen ehkä tavallista juurettomampi tapaus. En ehkä siksi kykene tunnistamaan tuon etnisen taustan tuntemisen syvällistä tärkeyttä.
Nuorempana olin ehkä enemmän haluton lähtemään minnekään. Nyt olisin kokoajan tienpäällä. Vieressä on koko maailma ja korvissa kaikuvat vanhat opetukset, ettei sinne saisi mennä, vaan maataan tulisi rakastaa. "Laps Suomen, ällös vaihda pois..." Maailmalainen olisi niin mukava olla.
Ja voi, miten minä vihaankaan talvea ja pakkasta. Niin paljon olen elämässäni joutunut palelemaan. Kaukaisen vuoren huipulla näkyvän lumen minä vielä kestäisin, kun tästä pääsisi eroon.

Lautajaska muokkasi viestiä 12:55 07.01.2013

#190 kirjoitettu 07.01.2013 13:10

Lautajaska kirjoitti:
Ymmärrän, että vaikkapa maaseudun kasvatti, joka on koko ikänsä elänyt samaa maatilaa, ensin lapsena ja sitten alkanut itse viljellä sitä, kokee enemmän yhteenkuuluvaisuutta "isänmaahan", tai miten tuon ilmaisisi. [..] Olen ehkä tavallista juurettomampi tapaus.


En minäkään erityistä juurevuutta suomeen tunne. 1,5 kuukautta olen asunut poissa suomessa pisimpään yhtäjaksoisesti ja en erityiseti kaipallut mitään täältä. SIlti uskoisin, että puolivuotta tai vuosikin kun laitettaisiin, niin kyllä se sieltä varmaan tulisi.

Ei se silti tarkoita ettenkö olisi hyvinkin suomalainen ajatusmaailmaltani.

#191 kirjoitettu 07.01.2013 13:23

☃ kirjoitti:
En huomaa. Mitäkähän tää "suurempi" mahtaa olla muuta, kuin sun oma tunnepohjanen kokemus? Ja nimenomaan mikä niistä tekee suurempaa, ei vaan muista poikkeavaa.

Kai sinulle on selvinnyt että sana "suuri" on siinä ilmaisemassa skaalaa ja laajuutta. En oikein usko että noin pahan lukuvirheen olet tehnyt.

Tarkoitan sitä yksittäistä ihmistä ja rakennettua brändiä isompaa, elävää, omalaatuista kokonaisuutta, jonka kumpikin näemme eri tavalla mutta olemme silti sen osia.

Jos oikeasti kiinnostaa, niin lue tarkemmin se mitä aiemmin kirjoitin. Katsele ottamiani kuvia. Ne on otettu ihan kiistatta minun tulkinnalla ja valinnalla, mutta kohteena on osia siitä jostakin suuremmasta (isommasta, laajemmasta, mikä sana nyt sitten kelpaakaan). En ole lavastanut sitä eikä minun vaikutus kuvissa poista kuvatun olemassaoloa.

Ja viimeisen kerran, se että kerron ja näytän sinulle käsitystäni suomalaisuudesta, ei tarkoita että yrittäisin pakottaa sinua syrjäyttämään sillä omaa käsitystäsi. Se on vain hyvin pieni pala suomalaisuudesta mitä minä ikinä voisin näyttää tai pukea sanoiksi. Tietysti voisimme tutkia ja vertailla ja yrittää kuvailla objektiivisesti sitä isompaa kokonaisuutta, ja kirjoittaa siitä vaikka paksun kirjan, mutta ei taatusti kattaisi sitä kokonaan. Ja heti kun olisimme sen kirjoittaneet, niin pitäisi kirjoittaa uusintapainos. Siksi käytän sanaa suuri kun sitä on mahdoton tiivistää mitenkään järkevästi, etenkään foorumikeskustelussa.

Siin ei ole mitään pahaa, jos koet sen suuremmaksi, etkä tykkää suunnasta, johon kulttuuri kehittyy. Ongelma tulee vastaan siinä vaiheessa, kun alat käsittelemään omaa subjektiivista kokemustasi jostain "suuremmasta" yleispätevänä faktana. Voit toki listata vaikka loputtomiin niitä asioita, jotka mielestäsi muodostavat sen jonkin suuremman, mutta et voi päättää niiden olevan suurta kenellekään muulle, kuin itsellesi.

Jospa vertaus taas auttaisi. Hyppäämme kumpikin helikopterista uimaan keskelle Suomen suurinta järveä. Riippuuko järven koko meistä? Saanko käyttää siitä sanaa "suuri" vai pitääkö se ilmaista metreinä ja litroina, samalla kun ui siinä?

Korjasin boldauksen oikeaan kohtaan.

On tullut selväksi ettet ole samaa mieltä.

Väitän, että toimisi. Ongelmana on lähinnä, että sellaisen luomiselle löytyis niin paljon vastustusta, että sitä on vaikea ajaa läpi.

Siinähän juuri se elävien nykykulttuurien ero korostuu että sille olisi siellä paljon vastustusta. Miksiköhän sille olisi paljon vastustusta? Voisiko sitä, mistä se vastustus tulisi, yleistäen ja tarkasti määrittelemättä nimittää amerikkalaisuudeksi? Vai onko se sinusta vääränlaista kielenkäyttöä?


Mielenkiintoista muuten kun sinä puhut puolestani jo muillekin osoitetuissa viesteissä.

#192 kirjoitettu 07.01.2013 19:25

☃ kirjoitti:
Sä pidät sitä oletusarvona, että suomalainen edustaa juuri niitä sun valitsemiasi arvoja ja hänen perusluonteeseensa kuuluu tahto suojella niitä arvoja. Sit jos niistä arvoista ei tykkääkää, ni se johtuu vaan siitä, että on vieraan kulttuurin alistama uhri.

Tässä minusta olet ymmärtänyt kirjoitukseni koko ajan väärin. On vallitsevia arvoja jotka ovat tai eivät ole muuttumassa, noin tapauskohtaisesti. Olen tottunut tiettyihin vallitseviin arvoihin. Niin on moni muukin. Lienet tässä jossain vaiheessa antanut minulle luvan olla jotain mieltä jostain, niin olen sitä mieltä että tietyt suomalaiset arvot ovat Suomeen parempia jatkossakin kun vastaavat amerikkalaiset. En pakota olemaan samaa mieltä. Enkä ole kansanedustaja tai maahantuoja jolla olisi asiaan mitään valtaa, niin ei tarvitse siitäkään huolestua. Yksi tyyppi vain, joka ilmaisee Mikserin foorumilla koristellusti näkemyksiään.

Katsos minä en ole kasvanut missään amerikkalaisesta viihdeteollisuudesta vapaassa tuhansien järvien maassa. Minä olen kansvanut tuhansien mainostaulujen maassa, jossa kulutetaan amerikkalaista viihdeteollisuutta, jonka ruokakulttuuri on kotoisin eteläisemmästä euroopasta ja pohjois-amerikasta, ja jossa asutaan 6-kerroksisissa neliön muotoisissa betonitaloissa pk-seudun maahanmuuttajavoittoisimmilla alueilla. Tää on se kulttuuri mihin minä olen syntynyt ja missä olen kasvanut. Järvet, metsä ja maaseutu tuntuu poikkeuksetta vieraammalta, kuin yksikään eurooppalainen kaupunki, jossa olen ollut. Kaunis koskematon Suomen luonto ei kuulu minun kulttuuriini, vaikka kuinka haluaisit kuvitella sen kuuluvan. Ne eivät ole koskaan kuuluneet. Amerikkalaiset vaikutteet, individualismi ja markkinatalous kuuluu siihen Suomeen, josta minä olen kotoisin, ja siihen suomalaisuuteen, mitä minä olen. Sun ei tarvitse tykätä siitä, mutta koita ymmärtää, että se silti on minun kulttuurini, ja tuhansien järvien maa minulle vieras kulttuuri. Se, että elän kulttuuria, johon olen syntynyt, enkä tavoittele isovanhempieni lapsuuden aikaista amerikkalaisista vaikutteista ja markkinataloudesta vapaampaa kulttuuria, ei tarkoita, että alistuisin vieraalle kulttuurille, vaan päinvastoin.

Tämä on pohjimmiltaan ollut selvää pitkään. Olen silti sitä mieltä että laajassa skaalassa on (ja ollut jo pitkään) tapahtumassa muutosilmiö ja minusta osa siitä on omanlaistaan alistumista. On varmasti varsin kärjistetty sanavalinta. Ei tarvitse olla samaa mieltä.

Ehkä sä sit joudut alistumaan vieraalle kulttuurille, jos koet sen vieraaksi, ja ettei sulla ole mahdollisuutta välttyä siltä. Silti me suomalaiset ei jouduta alistumaan sille, vaikka sä tai te joutuisitte.

Ymmärtäisitkö ehkä nyt, mitä tarkoitan?

Ollaan erilaisia suomalaisia ja eri mieltä sanavalinnoista. Jeps. Olisi sen kyllä voinut todeta vähemmälläkin osaäänesten analysoinnilla.

Jos kiinnostaa, niin olen asunut 10000, 100000 ja 1000000 asukkaan asutuskeskuksissa Suomessa, eri paikoissa mutta kaikki Oulua matalemmalla. Joka kokoluokassa useamman vuoden. Monenlaista suomalaista tullut tavattua. Nyt olen asunut useamman vuoden monikerroksisissa betonitaloissa pk-seudun maahanmuuttajavoittoisimmilla alueilla. Koen kuuluvani tänne paremmin kuin 10000 asukkaan kyliin, vaikken kaikista mainostauluista pidäkään. Havainnoin täällä pk-seudulla, yhtä lailla kuin pikkukylissä, sitä [isoa ja laajaa] omalaatuista suomalaisuutta jota on niin vaikea määritellä. Kun kirjoitin "silmä, korva, sydän ja aivot käteen arjessa", ajattelin sen tekemistä Helsingin päärautatieasemalla.

Huomattelen sinunlaista suomalaisuutta lähempänä olevalle puolisolleni toisinaan, että "miksi sinä aina katsot noita amerikkalaisia", ja toisina hetkinä mainitsen siitä kuinka Babylon 5 -sarjaa kannattaa katsoa koska siitä voi oppia kaikenlaista elämää valaisevaa. Ja silti edelleenkin käytän sanaa alistuminen siinä kauan puidussa asiayhteydessä! Anteeksi mutta otan sen oikeuden. Saapi suuttua ja inhota jos siltä tuntuu. Anteeksi jos tuntuu pahalta.

#193 kirjoitettu 07.01.2013 23:18 Muok:07.01.2013 23:24

☃ kirjoitti:
Niin käytät, ja väität, ettei se ole tunnepohjanen juttu, ja sit et kuitenkaan pysty perustelee sitä "se on mielestäni" syvemmällä tasolla, ja kirjotat rivikaupalla itse kysymyksen ohi meneviä juttuja, jotta voisit sanoa "no jos nää tähänastiset perusteet ei riitä...", vaikka yhtään perustetta ei ole tullut. Miksi ei voi vaan myöntää sitä tunnepohjasuutta, jos ei pysty muulla tasolla perustelemaan?

Olen perustellut paljon muillakin kuin tunnesyillä ja sinä jättänyt ne huomiomatta. Juuri tuossa luokittelit ne "itse kysymyksen ohi meneviksi jutuiksi". Sinun päättelytavan mukaisesti arvioituna asia voi olla niin, muttei minun. Turha leimata vain tunnepohjaisiksi. Tuntemisella on kulttuurin kokemisessa ja ymmärtämisessä osansa, mutta yhtä lailla osansa on rationaalisella faktojen havainnoinnilla ja pohtimisella. Molempien tuloksia olen sinulle kirjoittanut ja kirjoituksiani sävyttänyt vahvasti tunteilla. Tämänkin olen täsmentänyt. Anteeksi jos sanavalinnat loukkaa.

On tullut selville että sinä koet ja tulkitset samat faktat eri tavalla kuin minä. Niinhän sen pitäisi mennäkin. Voisin myös väittää, että sinulta voi jotkut faktat olla piilossa kuin metsä puilta, kun jotkut sanomisesi niin helposti antaisivat ymmärtää. Mutten haluaisi uskoa että näin todella on.





☃ kirjoitti:
Itse vaan en tykkää leimata asioita perusteettomasti, vaan koska en tykkää niistä.

Näinkö on? Ei ihan siltä näytä:


☃ kirjoitti aiemmin:
Suomen luonto on paskaa tasasta havumetsää.

No okei, ei sentään paskaa, mutta vertailussa hävii vähän kaikille. Toi Suomen luonnon ainutlaatusuuden hehkuttaminen on vaan jotenkin niin hölmöö, ku ei meillä oo näyttäviä vuoria, laaksoja, kuumia lähteitä, vesiputouksia tai ylipäätään mitään kovin ainutlaatuista. Joo, järvii on paljon, mut järvii on vähän kaikilla muillakin, eikä se suuri määrä tee järvistä yhtään ainutlaatusempia.


Noin sinä sanoit. Ensin tulee mielipidepohjainen leimaaminen, joka on kirjaimellisesti otettuna todistettavissa paikkansapitämättömäksi tieteen valossa. Suomen luonto kun on paljon muutakin kuin tasaista havumetsää.
Sitten on ei-suomalaisen luonnon ihannoinnilla perusteltu mielipide. No ei siinä mitään, mielipiteet on mielipiteitä. OK. Mutta "ylipäätään mitään kovin ainutlaatuista" on sellaista mikä on tieteen valossa helposti kumottavissa oleva paikkansapitämättömyys. Ja ihan lopussa taas sama.
Näin, jos sen ottaa yhtä kirjaimellisesti kuin sinä olet valikoinut minun sanomisia pilkottavaksi.


Tämä sanomisesi on sentään vähän vaikeammin kumottavissa:

☃ kirjoitti aiemmin:
Kaunis koskematon Suomen luonto ei kuulu minun kulttuuriini [...]


...koska kyse on sinun kulttuurista eikä asuinpaikasta. Pääkaupunkiseudulla löytää kaunista koskematonta luontoa ihan hyvin, vaikkei kehäkolmosen sisällä yhtä paljon ole kuin sen ulkopuolella. Mutta itseasiassa juuri joidenkin maahanmuuttajavoittoisten lähiöiden lähellä on vielä paikoin suhteellisen koskematonta luontoa. Luontopolkua ja luonnonsuojelualuetta taas on jopa kehäykkösen sisäpuolella.

Voisi tarttua muihinkin sanomisiisi - mm. markkinoinnin vaikutuksiin liittyen - mutta en halua pelata tätä retoriikkashakkia enempää. Siinä joutuu olemaan yhtä tarkkana kuin shakissa yleensäkin, vie tuntikausia kun selvittelee edellisten ja tulevien siirtojen mahdollisuuksia, tarkistaa lauserakenteet, kirjoitusvirheet ja niin edelleen. Kivaa toisinaan mutta harvoin pelaan nappulashakkiakaan näin pitkään. Mielipiteet ovat selvinneet jo ajat sitten. Minusta kun täällä foorumilla ei "käytännössä mitään muuta saa aikaan kuin hieman pienen piirin mielipiteiden sekoittelua ja ehkä jonkinasteista retoriikan harjoittelua". Tämä on meidän kahden osalta tehty jo aika hyvin. Minulla olisi muutakin tekemistä. En vastaile sinulle enempää joten saat nyt lopetussiirron verran mahdollisuuksia laittaa suuhuni omia tulkintojasi ja lainailla kokonaisuudesta irrotettuja paloja

neokoo korjasi sanan 23:24 07.01.2013

#194 kirjoitettu 08.01.2013 11:26 Muok:08.01.2013 11:40

#195 kirjoitettu 08.01.2013 15:23

☃ kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
ehkä jopa sellainen suomalainen ominaisuus

Minusta tää menee vähän sinne haukutaan ennen ku tutustutaan -kategoriaan. Leimaat tän suomalaiseks ominaisuudeks, koska et ole tutustunut asiaan tarpeeksi huomataksesi, että sitä ilmenee muualla ihan yhtä lailla. Viimesin esimerkki mikä tulee mieleen on, kun Al Jazeera julkisti perustavansa jenkkeihin uuden TV-kanavan, niin johan siitä seuras protestointia ja pelkoja siitä kuinka islamistipropagandaa levitetään jenkkeihin sen kautta, vaikka yhellä googletuksella ois selvinny homman olevan päinvastanen.


Kerkesit vastaamaan juuri ennenkuin vedin sanani pois (huomasin tuon edellisen viestin, jossa halusitte lopettaa väittelyn hieman turhasta aiheesta, joten miksipä sitä itsekään enää aiheesta jauhaisi).

En mielestäni kuitenkaan leimannut, enempi ehkäilin. Yleinen ominaisuus ihmisissä silti.

#196 kirjoitettu 08.01.2013 19:59

Haava kirjoitti:
☃ kirjoitti:

Joo, järvii on paljon, mut järvii on vähän kaikilla muillakin, eikä se suuri määrä tee järvistä yhtään ainutlaatusempia.


Jännä ku tuttu oli tsekeissä pidemmänkin aikaa, niin siellä ajoivat sen innoissaan miltei satakilometriä katsomaan järveä. Oli kuulemma antikliimaksi. Sen sijaan ne miljardi linnaa joita sielä oli eivät juuri kiinnostaneet paikallisia.


Monille ulkomaisille on kyllä metsäkin jotain aivan eksotiikkaa ja havumetsä varsinkin. Ei edes kovin paljon tarvitse etelää kohti ajella, kun sellainen loppuu ja niitä löytyy sitten vain vuoristoista. Asia, jota matkailufirmojen kannattaisi markkinoida.
Järvienkään matkailuarvoa ei oikein tunnuta älyävän. Tampereellakin suunittelevat joko tietä, tai tontteja paremmille kerrostaloille järven rantaan. Muualla maailmalla rannoille rakennellaan hotelleja ja rannoista tehdään virkistysalueita.
Yhtä kaikki, kun ajelee pohjanmaan rannikkoa, ei merta juuri edes huomaa. Yyteri ja Kalajoki on aika vähän, kun ajattelee, miten pitkästi siellä rantaa on. Idässä on iso maa, josta luulisi olevan tulijoita, elleivät suomalaiset itse innostu.
Kun tuo teollisuus nyt alkaa paeta maasta pois, kenties matkailutulot alkavat kiinostaa enemmän.

#197 kirjoitettu 11.01.2013 14:15 Muok:11.01.2013 14:16

Introvertti, jos nyt näin stereotyyppisesti ajatellaan.

#198 kirjoitettu 11.01.2013 17:31

Kitaristi 93 kirjoitti:
Introvertti, jos nyt näin stereotyyppisesti ajatellaan.


- Miten erottaa suomalaisen extrovertin suomalaisesta introvertista?

- Suomalainen introvertti tuijottaa omia kenkiään ja suomalainen extrovertti sinun kenkiäsi.

#199 kirjoitettu 12.01.2013 09:54

Haava kirjoitti:
Funereal kirjoitti:



Tästä tuli mieleeni kysymys, että kuka oikein on suomalainen ja kuka ei?


Vastaus: suomalainen.

Suomalaiset on tosi jees sakkia. kaikennäköstä tallaajaa nähny pitkillä matkoilla ja elämän taipaleellani, ja sanosin että suomalaiset sijoittuu top-3:eeeeeen. Ainut mikä mättää on helsingin sanomien suomalaisuuden lyttäysprojekti ja.. helsinki itse. muuten kyllä ihan uskomaton kansa. täällä lintukodossa maapallon päällä nää tyypit istuskelee mutta jotkut jopa hurahtaa itsesyyttelyyn ja afrikkalaisten hyysäämiseen. se on kummallista.

#200 kirjoitettu 12.01.2013 11:18

Antero Tienaho kirjoitti:
Suomalainen on valkoinen ja mies. Hänen isänsä tai vähintäänkin iso-isänsä on ollut viime sodissa mukana ja Suomalainen on siitä ihan perhanan ylpeä. Arkisin hänen vaimonsa/tyttöystävänsä katsoo Salkkareita Suomalaisen juodessa kaljaa (Karhua tai Karjalaa mutta hädän tullen Pirkkaa, vaikka se ei yhtä isänmaallista ja miehekästä olekaan) toisen telkkarin edessä. Siitä telkkarista hän katsoo ehkä formuloita tai jääkiekkoa. Ehkä pelaa vähän pleikkarilla.

Suomalainen kyseenalaistaa auktoriteetit, silloin kun auktoriteetit häiritsevät hänen elämäänsä. Tämä kertoo siitä, että Suomalainen on itsenäinen ajattelija eikä mikään parjattava laumasielu. Ei-suomalaisen sen sijaan tulee muistaa, että kunnolla pitää olla, lakeja noudattaen. Maassa nimittäin ollaan maan tavalla. Ulkomaillahan Suomalainen lähinnä dokaa mutta se johtuu vain sopeutumisesta paikalliseen juomakulttuuriin. Sillä olihan ne kaikki muutkin siellä thaikuissa tenussa.

Suomalainen käy myös töissä. Päivätöissä. Jos joku ei käy, niin se on epänormaalia. Normaalit ihmiset ovat päivisin töissä. Työttömät ovat luusereita, paitsi jos Suomalainen potkitaan työpaikastaan YT-neuvottelujen jälkeen. YT-neuvotteluiden jälkeen pitkäaikaistyöttömäksi jäänyt on järjestelmän, herrojen ja ulkomaalaisen (epäreilun) kilpailun uhri. Asiaan liittyvä kuva.

Paras lääke globalisaation ongelmiin Suomalaisen mielestä on rajojen sulkeminen ja siitä huolehtiminen, että mikään saakurin rättipää tai mutakuono ei vie Suomalaisen työtä. Todellisuudessa tästä ei ole pelkoa, koska kukaan Suomalainen työnantaja ei anna ulkomaalaistaustaiselle hakijalle töitä. Poikkeuksena terveydenhuolto, siivous ja lehdenjako. Syynä tähän on se, että maassa ei riitä tarpeeksi Suomalaisia, jotka olisivat riittävän fiksuja lääkkiksen läpäisemiseen ja siivous yms.... noh, se nyt ei vaan ole valkosen miehen hommaa. Ja sitäpaitsi, Suomalainen ei alistu riistopalkkoihin kun työttömänä saa melkein yhtä paljon, ilman ylimääräistä vaivaa. Ei sillä, kyllä Suomalainen arvostaa työntekoa, mutta pohja se on hänenkin säkissään. Ja sieltähän se kurkkii melko pian.

Suomalainen miettii tämän jälkeen talvisotaa ja sitä, miten sisukas jässikkä se isä/isoisä olikaan. Saamari, siellä puri pakanen ja kuulaa sato taivaalta enemmän kuin Einstein osas laskee. Tuntematonta sotilasta lukiessaan Suomalainen samaistuu Rokkaan tai vaihtoehtoisesti Koskelaan. Kovia jätkiä, ero on siinä kokeeko Suomalainen olevansa suulas vai hiljainen. Kuitenkin Suomalaisen suhtautuminen sotaan muistuttaa lähinnä romaanin Hauhiaa, joka kuolee ensimmäisen tilaisuuden tullessa naiviuteensa.

Kaikki tästä pois on epäsuomalaista.

----

Pitäis varmaan ruveta Kaarina Hazardiksi Kaarina Hazardin paikalle. On meinaan hassua tuollainen provosoiva trollikirjoittaminen


Tässä on totuuden sanoja +1