Kirjoittaja
|
ei koske rap-skeneä
|
xoom
38 viestiä
|
#41 kirjoitettu 08.11.2011 12:22
Jkill kirjoitti:
Itseäni tämä kaikki siis kiinnostaa oikeastaan enemmänkin sen pedagogiikan, kuin edes sen teorian opiskelun kautta. Varmaan lähinnä siksi että olen nähnyt että sitä musiikkia voi tehdä ymmärtämättä teoriasta hölkäsen pöläystä. Se antaa toki asioille nimiä, ja tekee keskustelusta muiden kanssa helpompaa. En siis vähättele sen asemaa, tahdon vain vähän kyseenalaistaa sitä, ja saada tietoa siitä onko siinä vaihtoehtoisia opetustapoja, kuten vaikka kasvatuksessa Steinerit ja Freinetit.
Minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia sinulla on teorianopetuksesta ja mikä siinä opetuksessa on mättänyt niin pahasti, että tarvitaan vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja?
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Jkill
110 viestiä
|
#42 kirjoitettu 08.11.2011 13:07
Tyttöystävä on klassinen viulisti ja kaikki sen kaverit opistoissa ja konsalla teoriansa opiskelleita, yksi lapsuuden kaveri on opiskellut bassoa opistolla, melkein joka soittimen opiskelijoita löytyy (puhaltimia vähemmän) ja kaikki valittavat tuosta opetus ja teoriapuolesta.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Effekt
1473 viestiä
|
#43 kirjoitettu 08.11.2011 13:31 Muok:08.11.2011 13:44
Jkill kirjoitti:
Olisko sulla laittaa linkkejä johonkin syventävään kamaan noista jutuista, mua kiinnostaisi lueskella?
Itseasiassa ei, koska olen hirveän vähän tutustunut teoriapuolen painettuun matskuun. Olen pääasiassa itseoppinut ja loput on tullut eri opettajilta face-to-face.
Btw, hyvä pointti huomioida on, että Suomessa klasaripuolen teoria pohjaa saksalaiseen malliin. Sieltä tulee kaikki nämä kvarttiseksti-tyyppiset hirvitysnimet jotka karkottaa jo ensimmäiset innokkaat opiskelijat välittömästi. Esimerkiksi englannin kielessä usein intervallien nimet (priimi, sekunti, terssi jne...) ovat korvattu simppelisti numeroilla (1, 2, 3, b3, #4 jne...). Yksinkertaistaa asioita jo huomattavasti ja nopeuttaa ymmärtämistä. Sen sijaan, että pitää olla joku kvartti-seksti-sointu voi sanoa simppelisti '2nd inversion' tai 'fifth in the bass'.
Rytmimusapuolen teoria taas on pääasiassa tuotu Suomeen tuolta jenkkilän Berklee-meiningeistä. Sieltä sitten löytyy esimerkiksi kaikki aivan järjettömät moodien nimet, kuten Lydian Dominant Scale jne. Ei pysty oikein ymmärtämään tätäkään systeemiä. Kauheita sanahirviöitä todella yksinkertaisille asioille.
Musateoria on loppujen lopuksi ihan helvetin simppeliä ja yksinkertaista. Se on pääasiassa eri soundien (kuulemaan) opettelua ja niille eri soundeille löytyy sitten jos jonkinmoista nimeä. Mitä hienompia nimiä keksitään, sen enemmän heprealta se kuulostaa. Loppujen lopuksi niiden kaikkien matemaattisilta vaikuttavien kaavojen alla on kuitenkin hyvin hyvin simppeli logiikka joka pohjaa yksinkertaisesti siihen miten meidän korvat/aivot musaa kuulee.
-> Musiikin teoria ei luo käytäntöä, vaan selittää sitä, miten ja miksi kuulemme tietyt asiat tietyllä tavalla.
Mulle teorian opettelu on ollut aina työkalujen opettelua (eli vaihtoehtojen opettelua). Mitä enemmän tiedän mahdollisia hyvänkuuloisia vaihtoehtoja toteuttaa tietty musiikillinen tilanne, sen monipuolisemmat mahdollisuudet minulla on toteuttaa itseäni.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
MKDELTA
11907 viestiä
|
#44 kirjoitettu 08.11.2011 14:15
Bändin kitaristilla on kirja, jossa on valtava määrä eri sointuja kitaralle. Kyseisessä teoksessa on myös kuvailtu millaisia vaikutelmia mikäkin sointu käytännössä tuo esille, ja millaisissa musiikkityyleissä kyseistä sointua tuppaa löytymään. On tämäkin musiikin teorian opiskelua, ja itselleni kyseisen kirjan selailu oli varsin valaisevaa.
Muutenkin se vähän mitä olen musiikin teoriaa opiskellut on ollut varsin antoisaa ihan helvetin turhauttavan alun jälkeen. En nyt ole mikään teoriamestari tai maailman paras säveltäjä mutta kyllä se mitä tiedän on hyvä pohja ideoille ja antaa suuntaa.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Lassi Heiskanen
1695 viestiä
|
#45 kirjoitettu 08.11.2011 14:17
Mäkin sain anopilta viime jouluna "500 parasta kitarasointua" -kirjan, missä on kans kerrottu aina vähän tarkemmin, missä niitä sointuja käytetään ym. Jonkin verran on sitä tullu selailtua ja reenailtua. Vaikuttaa ihan hyvältä opukselta, kun vaan jaksais paneutua tarkemmin!
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
meomarte
375 viestiä
|
#46 kirjoitettu 20.11.2011 22:21
Ensin on sanat, ja niiden ympärille teen musiikin. Sanat vaikuttavat rytmiin, muuten musiikki tulee ihan fiilispohjalta,. Joskus on jotain valmiita riffejä, joita voi sovitella sinne sekaan. Heppoinen teoriantuntemus auttaa vähän vaikeammissa kohdissa, kuin myös koskettimet. Tapailemalla etsin oikeat soinnut enkä aina tiedä, miksi niitä löytyneitä kutsuisin. Merkitsen ne kuitenkin paperiin joillain omilla keksimilläni nimillä, joidenka tarkoitus on lähinnä auttaa minua muistamaan ne. Riffeille annan joskus kuvaavia nimiä kuten "tömppy-riffi" tai "h-sekunti-riffi". Joskus taasen kirjoitan riffit sävel säveleltä paperiin kirjaimin. Oktaavin vaihtumisen kuvaan pilkulla, kahdella jos on tarvis.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
ex4
309 viestiä
|
#47 kirjoitettu 20.11.2011 23:16
meomarte kirjoitti:
Merkitsen ne kuitenkin paperiin joillain omilla keksimilläni nimillä, joidenka tarkoitus on lähinnä auttaa minua muistamaan ne. Riffeille annan joskus kuvaavia nimiä kuten "tömppy-riffi" tai "h-sekunti-riffi". Joskus taasen kirjoitan riffit sävel säveleltä paperiin kirjaimin. Oktaavin vaihtumisen kuvaan pilkulla, kahdella jos on tarvis.
Tuo auttaa sinua, mutta kyllä ne viisi vaakaviivaa ihan näppärä väline on musiikin kirjoittamiseen. Se systeemi on kuitenkin pitkän kehitystyön tulos ja sillä pystyy varsin eksaktisti ja helppolukuisesti asian esittämään. Esimerkiksi rytmit on aika vaikea kuvata kirjoittamalla kirjaimia paperille.
Itse en osaa nuotteja lukea, mutta ihan opeteltavissa oleva taito se olisi. Ei ole vaan ollut aikaa/innostusta/itsekuria moista opetella. Vaimo sen sijaan on klassisen puolen tekijöitä ja lukee nuotteja kuin tekstiä. Ei siis yksittäisiä nuotteja vaan näkee niiden muodostamia kokonaisuuksia. En minäkään luke tekstiä kirjain kerrallaan, vaan sanoja ja sanaryhmiä siinä hahmotetaan.
Ja jottei jää mitään vääriä käsityksiä: en moiti sinun merkintätapaasi. Samaa tekniikkaa (tai joskus harvoin tabloja kun kitaraa soittelen) käytän itsekin. Kommentin tarkoitus on alleviivata että nuoteillakin on paikkansa.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
veezay
bassofriikki 7677 viestiä Luottokäyttäjä
|
#48 kirjoitettu 21.11.2011 06:13
meomarte kirjoitti:
Joskus taasen kirjoitan riffit sävel säveleltä paperiin kirjaimin. Oktaavin vaihtumisen kuvaan pilkulla, kahdella jos on tarvis.
mä käytän aika usein numeroita 0-7 niin, että 1 on sävellajin perussävel jne. siitä ylöspäin, ja 0 on tauko. määrittelen nuottien pituuksiksi yleensä joko kahdeksas- tai kuudestoistaosat, ja kirjotan riffin/melodian gridinä tyyliin 11020304 07023050 joka on ryhmitelty välilyönneillä luvun helpottamiseksi. jos on tarvis hypellä oktaaveissa, korkeammalle pääsee laittamalla < ja matalammalle >, jolloin esimerkiksi skaala olisi 1234567<1>7654321. joskus saatan käyttää myös numeroita 8 ja 9 jos sen ylemmäs ei ole tilapäisesti tarvetta mennä.
tossa on se etu sävelten nimiin, että sävellaji on "dynaaminen" eikä tarvi huolehtia korotuksista tai alennuksista muistiinpanoja tehdessään, vaan melodian voi ikään kuin soittaa numeroilla samaan tapaan kuin trackerilla.
ex4 kirjoitti:
Tuo auttaa sinua, mutta kyllä ne viisi vaakaviivaa ihan näppärä väline on musiikin kirjoittamiseen. Se systeemi on kuitenkin pitkän kehitystyön tulos ja sillä pystyy varsin eksaktisti ja helppolukuisesti asian esittämään. Esimerkiksi rytmit on aika vaikea kuvata kirjoittamalla kirjaimia paperille.
Itse en osaa nuotteja lukea, mutta ihan opeteltavissa oleva taito se olisi.
jos nyt omista nopeista muistiinpanoista puhutaan, niin nuoteissa on se ongelma, että niitä on suhteellisen hidas väkertää ainakin tietokoneella ja puhelimella (joiden parissa aika suuri osa vapaa-ajasta menee), jos vertaa johonkin numero-/kirjainsysteemiin jonka itse tajuaa. rytmit on samaan tapaan suht helppo kirjoittaa tyyliin "k..ks..k .kk.s...", useampi päällekkäinen raita alekkain jos (ja kun) on tarvis.
paperilla tilanne on tietysti vähän tasaväkisempi, mutta vaikka nuotteja osaankin joten kuten lukea, en muista viimeisen 10 vuoden aikana tilannetta, jossa olisin niitä ite kirjoittanut. jos pitäisi kommunikoida melodia tai riffi jollekulle, joka ei voi kuunnella tai avata midiä, mutta osaa lukea nuotteja, niin siinä tapauksessa se ois tietysti fiksua.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
meomarte
375 viestiä
|
#49 kirjoitettu 21.11.2011 10:59
veezay kirjoitti:
tossa on se etu sävelten nimiin, että sävellaji on "dynaaminen" eikä tarvi huolehtia korotuksista tai alennuksista muistiinpanoja tehdessään, vaan melodian voi ikään kuin soittaa numeroilla samaan tapaan kuin trackerilla.
Täysin totta. Olen kuitenkin huomannut, että tulee mielenkiintoisempia riffejä kun ei jumitu yhteen sävellajiin. En edes analysoi, missä sävellajissa kulloinkin olen menossa, koska se voi muuttua milloin vain. Tämä voi tietysti olla kovin genresidonnaistakin.
Lisäksi tykkään kirjoittaa sanat lehtiön yhdelle sivulle ja soinnut / musiikin aukeaman toiselle puolelle, jotta voin silmäillä molempia samaan aikaan. Tästä syystä musiikin olisi mentävä ruutupaperille. Erillisen nuottipaperin haku kaapista on liian suuren työn takana.
Olen kyllä käyttänyt PowerTabia kaverille tekemissäni tabuissa, mutta kun ei ole rutiinia, sen käyttäminen on aika hidasta ja vaivalloista.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Lassi Heiskanen
1695 viestiä
|
#50 kirjoitettu 21.11.2011 11:29
kyllä sanat pitää juu kirjottaa ruutupaperille.. Itse kirjotan jokatoiselle riville, ja laitan sointumerkit tekstin päälle.. Siinä kaikki mitä itse melodiasta kirjotan ylös.. Joskus on päässy käymään niin että pöytälaatikosta kaivettu biisi on saanu ihan uuden ja toimivan melodian, koska ylhäällä oli vaan sointumerkit.. Jos kuitenkin tulee joku jäätävä melodia mikä pitää jotenkin muistaa, äänitän sen kännykällä, pysyy sielä tallessa - kunnes nokialaista jälleen huolletaan ja unohti että ne kaikki on sielä muistissa :/ ..sama käy myös lyriikoille joita kirjottelee ylös kännykkään kun on tilanteita ettei oo muita muistiinpanovälineitä mukana ja pukkaa tekstiä..
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
veezay
bassofriikki 7677 viestiä Luottokäyttäjä
|
#51 kirjoitettu 21.11.2011 12:31
meomarte kirjoitti:
Täysin totta. Olen kuitenkin huomannut, että tulee mielenkiintoisempia riffejä kun ei jumitu yhteen sävellajiin. En edes analysoi, missä sävellajissa kulloinkin olen menossa, koska se voi muuttua milloin vain. Tämä voi tietysti olla kovin genresidonnaistakin.
dynaamisuudella tarkoitin just sitä, että numeroilla nuottien merkitseminen toimii missä tahansa sävellajissa eikä tarvi kirjainten kanssa esim. helppouden vuoksi aina käyttää c-duuria/a-mollia. 1234567 toimii niin Eb-duurissa kuin C#-mollissakin.
mikseritracnen tekijöille voiskin antaa samalla pienen vinkin, että kaikkia biisejä ei kantsi tehdä A-mollissa. on paljon mielenkiintoisempi kuunnella biisejä kun niissä on edes jotain eroa. sävellajit kuulostaa jo pelkästään nuottien korkeuksien erojen takia erilaisilta ja fiiliskin muuttuu.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Dev-ill Beats
176 viestiä
|
#52 kirjoitettu 15.12.2011 20:03
toki jos ei tämä aihe koske rap skeneä mutta kyllähän rap taustoissakin voi käyttää oikeita instrumkentteja
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Lassi Heiskanen
1695 viestiä
|
#53 kirjoitettu 16.12.2011 01:08
K-hill kirjoitti:
toki jos ei tämä aihe koske rap skeneä mutta kyllähän rap taustoissakin voi käyttää oikeita instrumkentteja
otsikko on vain provosointikeino saada ketjulle mielenkiintoa.. tottakai rapparit voi kertoa omista tavoistaan!!
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
jerepih
87 viestiä
|
#54 kirjoitettu 06.01.2012 22:47
Instrumentaalia kun pääasiassa teen en koskaan aloita sanoilla. Biisin teko alkaa yleensä pianolla joskus kitaralla.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|