Mikseri.net

#82 kirjoitettu 22.06.2006 23:21

puulinna kirjoitti:
Kunpaa arvostat enemmän; omaa Ferraria vai omaa Ladaa

Autojen osalta rahalla saakin yleensä parempaa laatua, onhan kyse materiaalisista tuotteista, joita tehdään materiaalisista raaka-aineista. Mutta kun puhutaan musiikista, jossa raaka-aineena ovat sellaiset asiat kuin mielikuvitus ja sielukkuus, tilanne ei enää olekaan niin selvä. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi vertailuun Haavan todennäköisesti nollabudjetilla tekemä "Ylistyslaulu kirvelevälle historialle" ja Coldplayn kalliilla rahalla tuotettu ja markkinoitu "X and Y" (en viitsi ottaa tähän jotain todella mainstream-kaupallista vertailukohtaa, jota en jaksaisi kuunnella edes rahasta). Minun maailmassani on täysin selvää, että Haavan albumi on nollabudjetistaan ja lo-fi soundeistaan huolimatta aivan helvetin paljon kovempi juttu kuin sinänsä 'ok' ja hyvältä soundaava Coldplayn albumi. Ensinmainitussa ei ole kaupallista laskelmointia mutta sielua, vereslihaa ja kokeilevuutta sitäkin enemmän, joten sitä ymmärrettävästi jaksaa kuunnella useamman kerran kuin sliipattua Coldplayta. Eihän jonkun jutun pääseminen kaupalliseen kanavaan ammattilaisten tuotettavaksi tarkoita sitä, että itse musiikki olisi hyvää vaan ainoastaan sitä, että joku levy-yhtiön edustaja uskoo sen myyvän hyvin jollekin kohderyhmälle (useimmiten teini-ikäisille MTV:n tuijottajille) ja kyseisen ryhmän keskivertomaulle eli pienimmälle yhteiselle nimittäjälle. Van Gogh oli kaupallisesti katsottuna täydellinen looseri, mutta todistiko se jotain hänen taiteensa laadusta? Ehkä tuossa tapauksessa Lada olikin oikeasti Ferrari, kesti vain kauan ennen kuin suuri yleisö sen oivalsi.

#83 kirjoitettu 23.06.2006 00:20

ja silti tuo mainitsemasi 5% voidaan laittaa tietämättömyyden piikkiin.


Tuoretta numerotietoa vahvasti kaupallisessa musiikkimaailmassa mukana olevalta ja siellä menestyvältä artistilta:

Weird Al Yankovic sanoi:

Here's what I found out:

According to DownhillBattle, Apple pays the labels $0.65 (some say its as high as $0.80) of the $0.99 cents paid for your song.

So, for an album with the average 12 songs, like your current release "Poodle Hat" which has exactly 12, Apple takes in $11.88. Apple sends the label $7.80. That's $4.08 cents for the boys in Cupertino. And, it might be a pretty reasonable split if you then received the whole $7.80. Apple would take 35% of your work, for developing the infrastructure that makes you able to sell it to millions of people while you sleep, instead of selling it to 5 people out of your van in the parking lot of Stuckey's. That's what we call a value equation. Apple did work, and got paid for it. You did an arguably larger portion of the work, by creating something people wanted to buy in the first place, so Apple got a little money, and you got a good deal more.

Unfortunately, that's not how this version of the universe operates. So Apple sends the check to your record label.

The record label takes that $7.80. And, let's face it, they had something to do with your making the album. In some cases, you may have even been contractually required to make another album, whether you felt like it or not. So, you could say that without the record company, you'd not have made an album at all. They paid for the production, and some marketing, and now they should get paid right along side of you as the artist. You created the music, they recorded it and packaged it, marketed and distributed it. Right?

Well, not exactly. First, many artists can record fantastic music of very high quality in their own home studios. So, for some artists the record label is more marketing firm than recording technician(or, the guy who pays for one). But if the record label paid for your recording they will take 100% of sales until the recording costs are re-imbursed. They'll also keep taking money until paid back for promotional costs, packaging design and more.

If you manage to break even, here's where the money just starts rolling in. Right? The label got their money back (by taking $7.80 of every $7.80 that Apple paid them) so, now they're going to start sending you most of the $7.80 per record they are receiving.

Not so fast. According to widely circulated data from the coverage of The Alman Brothers suit against Sony BMG, you could expect something like $45 of each thousand songs sold to be paid to you in royalties. That's around 4% of the amount paid to Apple for your work, and around 5.7% of what was paid to the label. For The Almans', that works out to $24,000 when taking Nielsen SoundScan data of 538,000 Almans' songs sold as downloads since mid-2002. I don't have SoundScan data on your sales, but I'm sure you do. So the labels and Apple got 96% and you got %4. And as you said, there were no packaging, shipping or storage costs for your album sold though iTunes.


Mahtuuko samaan tietämättömyyden piikkiin?

#84 kirjoitettu 23.06.2006 00:36

Doc* kirjoitti:
puulinna kirjoitti:
Kunpaa arvostat enemmän; omaa Ferraria vai omaa Ladaa

Autojen osalta rahalla saakin yleensä parempaa laatua, onhan kyse materiaalisista tuotteista, joita tehdään materiaalisista raaka-aineista. Mutta kun puhutaan musiikista, jossa raaka-aineena ovat sellaiset asiat kuin mielikuvitus ja sielukkuus, tilanne ei enää olekaan niin selvä. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi vertailuun Haavan todennäköisesti nollabudjetilla tekemä "Ylistyslaulu kirvelevälle historialle" ja Coldplayn kalliilla rahalla tuotettu ja markkinoitu "X and Y" (en viitsi ottaa tähän jotain todella mainstream-kaupallista vertailukohtaa, jota en jaksaisi kuunnella edes rahasta). Minun maailmassani on täysin selvää, että Haavan albumi on nollabudjetistaan ja lo-fi soundeistaan huolimatta aivan helvetin paljon kovempi juttu kuin sinänsä 'ok' ja hyvältä soundaava Coldplayn albumi. Ensinmainitussa ei ole kaupallista laskelmointia mutta sielua, vereslihaa ja kokeilevuutta sitäkin enemmän, joten sitä ymmärrettävästi jaksaa kuunnella useamman kerran kuin sliipattua Coldplayta. Eihän jonkun jutun pääseminen kaupalliseen kanavaan ammattilaisten tuotettavaksi tarkoita sitä, että itse musiikki olisi hyvää vaan ainoastaan sitä, että joku levy-yhtiön edustaja uskoo sen myyvän hyvin jollekin kohderyhmälle (useimmiten teini-ikäisille MTV:n tuijottajille) ja kyseisen ryhmän keskivertomaulle eli pienimmälle yhteiselle nimittäjälle. Van Gogh oli kaupallisesti katsottuna täydellinen looseri, mutta todistiko se jotain hänen taiteensa laadusta? Ehkä tuossa tapauksessa Lada olikin oikeasti Ferrari, kesti vain kauan ennen kuin suuri yleisö sen oivalsi.


Näyttää, että et tajunnut tai ainakaan halunnut ymmärtää pointtia, vaan keskityit mollaamaan Coldplayta. Mun mielestä sekä Haavaa, että Coldplayta tarvitaan enkä ymmärrä lainkaan mikä tekisi sun musiikkimausta "tärkeämmän" kuin jonkun muun. Sitä paitsi kaupallisesti julkaistavan musiikin tarkoituts on miellyttää kuulijoita ovat he sitten MTV-tuijottajia tai joitain muita. Toivottavasti muutaman vuoden päästä ymmärrät asian.

#85 kirjoitettu 23.06.2006 00:55

Doc* kirjoitti:
ja silti tuo mainitsemasi 5% voidaan laittaa tietämättömyyden piikkiin.


Tuoretta numerotietoa vahvasti kaupallisessa musiikkimaailmassa mukana olevalta ja siellä menestyvältä artistilta:

Weird Al Yankovic sanoi:

Here's what I found out:

According to DownhillBattle, Apple pays the labels $0.65 (some say its as high as $0.80) of the $0.99 cents paid for your song.

So, for an album with the average 12 songs, like your current release "Poodle Hat" which has exactly 12, Apple takes in $11.88. Apple sends the label $7.80. That's $4.08 cents for the boys in Cupertino. And, it might be a pretty reasonable split if you then received the whole $7.80. Apple would take 35% of your work, for developing the infrastructure that makes you able to sell it to millions of people while you sleep, instead of selling it to 5 people out of your van in the parking lot of Stuckey's. That's what we call a value equation. Apple did work, and got paid for it. You did an arguably larger portion of the work, by creating something people wanted to buy in the first place, so Apple got a little money, and you got a good deal more.

Unfortunately, that's not how this version of the universe operates. So Apple sends the check to your record label.

The record label takes that $7.80. And, let's face it, they had something to do with your making the album. In some cases, you may have even been contractually required to make another album, whether you felt like it or not. So, you could say that without the record company, you'd not have made an album at all. They paid for the production, and some marketing, and now they should get paid right along side of you as the artist. You created the music, they recorded it and packaged it, marketed and distributed it. Right?

Well, not exactly. First, many artists can record fantastic music of very high quality in their own home studios. So, for some artists the record label is more marketing firm than recording technician(or, the guy who pays for one). But if the record label paid for your recording they will take 100% of sales until the recording costs are re-imbursed. They'll also keep taking money until paid back for promotional costs, packaging design and more.

If you manage to break even, here's where the money just starts rolling in. Right? The label got their money back (by taking $7.80 of every $7.80 that Apple paid them) so, now they're going to start sending you most of the $7.80 per record they are receiving.

Not so fast. According to widely circulated data from the coverage of The Alman Brothers suit against Sony BMG, you could expect something like $45 of each thousand songs sold to be paid to you in royalties. That's around 4% of the amount paid to Apple for your work, and around 5.7% of what was paid to the label. For The Almans', that works out to $24,000 when taking Nielsen SoundScan data of 538,000 Almans' songs sold as downloads since mid-2002. I don't have SoundScan data on your sales, but I'm sure you do. So the labels and Apple got 96% and you got %4. And as you said, there were no packaging, shipping or storage costs for your album sold though iTunes.


Mahtuuko samaan tietämättömyyden piikkiin?


Sorry, en arvannut, että puhuit amerikkalaisten artistien puolesta. Luulin, että puhuit suomalaisista, jotka luottavat suomalaiseen rehellisyyteen ja suomalaiseen ammattitaitoon. Suomessa ja Ameriikassa on kuitenkin vielä eroa, onhan?

Lisäksi annan sulle aidot liikeideat. Rakenna Suomeen oma "Omena", jos Applekin saa niin järjettömät voitot. Tai perusta oma levy-yhtiö, jos sinne ne hillot kuitenkin jää.

#86 kirjoitettu 23.06.2006 02:16

puulinna kirjoitti:
Näyttää, että et tajunnut tai ainakaan halunnut ymmärtää pointtia, vaan keskityit mollaamaan Coldplayta. Mun mielestä sekä Haavaa, että Coldplayta tarvitaan enkä ymmärrä lainkaan mikä tekisi sun musiikkimausta "tärkeämmän" kuin jonkun muun. Sitä paitsi kaupallisesti julkaistavan musiikin tarkoituts on miellyttää kuulijoita ovat he sitten MTV-tuijottajia tai joitain muita. Toivottavasti muutaman vuoden päästä ymmärrät asian.

No voi hyvät hyssykät sentään.

Kaupallinen musiikki on kaupallisin resurssein tuotettua musiikkia. Koska tuotantoihin on varaa palkata ammattilaisia, tuotanto ja jälki on yleensä keskimäärin hyvää niin kuin ammattilaisilta sopii odottaakin. Paketoidaan siihen ammattigraafikkojen kannet, palkataan mainostoimisto markkinoimaan ja ostetaan radiosasemilta soittolistatilaa, niin raha kiertää ja kaikki kyseisestä musiikin tyylistä tykkäävät ovat tyytyväisiä. Mikäpäs siinä, niin kauan kuin asiakas haluaa maksaa pyydetyn hinnan ja on tuotteen laatuun tyytyväinen, kaikkihan on niin kuin pitää. Tällainen malli toimii yleensä parhaiten siellä tilastollisten keskivertomakujen maisemissa, koska sieltä löytyy riittävä määrä innokkaita kuluttajia tällaisille musiikkituotteille. Ja eiköhän tässä maailmassa riitä vielä pitkään sinunkaltaisiasi suoraselkäisiä kaupallisen musiikin ystäviä, jotka pitävät tätä busineksen aluetta pystyssä juuri niillä hinnoilla mitä levy-yhtiöt pyytävät, eli ei se vedenpaisumus ihan heti ole tulossa sinnekään.

Kun sitten edetään näistä keskivertomakujen maisemista hiukan marginaalisemmille maun ja pienempien genrejen alueille, koko homma alkaa väistämättä muuttua luonteeltaan vähemmän ja vähemmän kaupalliseksi - rahaa ei yksinkertaisesti liiku niin pienissä kuuntelijamäärissä riittävästi, jotta sinne voisi pystyttää mitään suuria kaupallisia systeemejä. Joten mitä etäämmälle reuna-alueille mennään, sitä enemmän musiikkia tehdään joistain muista syistä kuin rahan ansaitsemiseksi. Vapaus kaupallisista motiiveista ei tietenkään sinänsä ole mikään laadun tae, mutta ei se ole mikään laadun estekään. Kuten odottaa sopii, ei-kaupallisilta marginaalialueilta tulee paljon amatöörimäistä, alkeellisilla resursseilla ja taidoilla tehtyä matskua mutta tulee sieltä myös paljon laadukasta, luovaa ja hyvältä soundaavaa tuotantoa. Kymmenien tuhansien tekijöiden joukossa on luonnollisesti myös kokeneita ja lahjakkaita muusikkoja, jotka ovat työskennelleet studioissa, osallistuneet kaupalliseen musiikkituotantoon jne. Moni on rakentanut kotistudioonsa laadukkaan monitoroinnin ja muutenkin kalusto voi olla ammattitasoa. Nämä mahdollisuudet avautuvat vuosi vuodelta yhä useammalle taiteilijalle, koska etenkin kaikki se tekniikka, joka pyörii tietokoneen ympärillä, halpenee koko ajan. Joku voi olla päiväsaikaan kaupallinen tuottaja ja tehdä ilta-aikaan marginaalisempaa musiikkia pelkästä rakkaudesta musiikkiin. Ei hän muutu vähääkään huonommaksi muusikoksi alkaessaan tehdä ilmaismusiikkia - laatu säilyy samana vaikka myyntiarvo putoaakin nollaan.

Eli musiikin hinta on yksinkertaisesti ja ilmiselvästi aivan eri dimensio kuin sen laatu. Jos kaupallinen äänitetuotanto jostain ylimaallisesta syystä muuttuisi viiden vuoden ajaksi kannattamattomaksi ja sammuisi tuoksi ajaksi kokonaan - mitä se ei tietenkään tee - eihän itse musiikki siihen kuolisi, eikä hyvän musiikin tekeminen ja julkaiseminen siihen loppuisi. Sitä vain tehtäisiin sen aikaa muista kuin kaupallisista syistä. Kukapa tietää, kulttuurin kannalta tuollainen maksettujen soittolistojen hiljeneminen viideksi vuodeksi voisi olla jopa eräänlaista kulta-aikaa.

#87 kirjoitettu 23.06.2006 09:21

Doc* kirjoitti:
puulinna kirjoitti:
Näyttää, että et tajunnut tai ainakaan halunnut ymmärtää pointtia, vaan keskityit mollaamaan Coldplayta. Mun mielestä sekä Haavaa, että Coldplayta tarvitaan enkä ymmärrä lainkaan mikä tekisi sun musiikkimausta "tärkeämmän" kuin jonkun muun. Sitä paitsi kaupallisesti julkaistavan musiikin tarkoituts on miellyttää kuulijoita ovat he sitten MTV-tuijottajia tai joitain muita. Toivottavasti muutaman vuoden päästä ymmärrät asian.

No voi hyvät hyssykät sentään.

Kaupallinen musiikki on kaupallisin resurssein tuotettua musiikkia. Koska tuotantoihin on varaa palkata ammattilaisia, tuotanto ja jälki on yleensä keskimäärin hyvää niin kuin ammattilaisilta sopii odottaakin. Paketoidaan siihen ammattigraafikkojen kannet, palkataan mainostoimisto markkinoimaan ja ostetaan radiosasemilta soittolistatilaa, niin raha kiertää ja kaikki kyseisestä musiikin tyylistä tykkäävät ovat tyytyväisiä. Mikäpäs siinä, niin kauan kuin asiakas haluaa maksaa pyydetyn hinnan ja on tuotteen laatuun tyytyväinen, kaikkihan on niin kuin pitää. Tällainen malli toimii yleensä parhaiten siellä tilastollisten keskivertomakujen maisemissa, koska sieltä löytyy riittävä määrä innokkaita kuluttajia tällaisille musiikkituotteille. Ja eiköhän tässä maailmassa riitä vielä pitkään sinunkaltaisiasi suoraselkäisiä kaupallisen musiikin ystäviä, jotka pitävät tätä busineksen aluetta pystyssä juuri niillä hinnoilla mitä levy-yhtiöt pyytävät, eli ei se vedenpaisumus ihan heti ole tulossa sinnekään.

Kun sitten edetään näistä keskivertomakujen maisemista hiukan marginaalisemmille maun ja pienempien genrejen alueille, koko homma alkaa väistämättä muuttua luonteeltaan vähemmän ja vähemmän kaupalliseksi - rahaa ei yksinkertaisesti liiku niin pienissä kuuntelijamäärissä riittävästi, jotta sinne voisi pystyttää mitään suuria kaupallisia systeemejä. Joten mitä etäämmälle reuna-alueille mennään, sitä enemmän musiikkia tehdään joistain muista syistä kuin rahan ansaitsemiseksi. Vapaus kaupallisista motiiveista ei tietenkään sinänsä ole mikään laadun tae, mutta ei se ole mikään laadun estekään. Kuten odottaa sopii, ei-kaupallisilta marginaalialueilta tulee paljon amatöörimäistä, alkeellisilla resursseilla ja taidoilla tehtyä matskua mutta tulee sieltä myös paljon laadukasta, luovaa ja hyvältä soundaavaa tuotantoa. Kymmenien tuhansien tekijöiden joukossa on luonnollisesti myös kokeneita ja lahjakkaita muusikkoja, jotka ovat työskennelleet studioissa, osallistuneet kaupalliseen musiikkituotantoon jne. Moni on rakentanut kotistudioonsa laadukkaan monitoroinnin ja muutenkin kalusto voi olla ammattitasoa. Nämä mahdollisuudet avautuvat vuosi vuodelta yhä useammalle taiteilijalle, koska etenkin kaikki se tekniikka, joka pyörii tietokoneen ympärillä, halpenee koko ajan. Joku voi olla päiväsaikaan kaupallinen tuottaja ja tehdä ilta-aikaan marginaalisempaa musiikkia pelkästä rakkaudesta musiikkiin. Ei hän muutu vähääkään huonommaksi muusikoksi alkaessaan tehdä ilmaismusiikkia - laatu säilyy samana vaikka myyntiarvo putoaakin nollaan.

Eli musiikin hinta on yksinkertaisesti ja ilmiselvästi aivan eri dimensio kuin sen laatu. Jos kaupallinen äänitetuotanto jostain ylimaallisesta syystä muuttuisi viiden vuoden ajaksi kannattamattomaksi ja sammuisi tuoksi ajaksi kokonaan - mitä se ei tietenkään tee - eihän itse musiikki siihen kuolisi, eikä hyvän musiikin tekeminen ja julkaiseminen siihen loppuisi. Sitä vain tehtäisiin sen aikaa muista kuin kaupallisista syistä. Kukapa tietää, kulttuurin kannalta tuollainen maksettujen soittolistojen hiljeneminen viideksi vuodeksi voisi olla jopa eräänlaista kulta-aikaa.


Olet pääsemässä vähän jyvälle, vaikka et haluakaan sitä tunnustaa, mutta Suomi ei ole sama kuin Amerikka ja me olemme Suomessa. Täällä ei musiikissa käytetä mainostoimistoja eikä soittolistoja rakenneta lahjomalla. Mainstream radioasemien musiikkipäälliköt pyrkivät viihdyttämään mahdollisimman monia ja rakentavat kanavansa sen mukaan mitä suuret massat haluavat. Tilanne on vähän sama kuin eineksissä, jotka maustetaan suuren yleisön maun mukaan. Jos sen alan tuottajat siirtyisivät tekemään pelkkää mustaa makkaraa, niin makkaran myynti romahtaisi ainakin Tampereen ulkopuolella oli se sitten miten hyvää tahansa.

Siinä olemme samaa mieltä, että sekä marginaalia, että mainstreamiä tarvitaan. Tämän päivän marginaali on huomisen maistreamiä ja päinvastoin. Darude ja Apocalyptica ovat hyvät esimerkit miten marginaali käännetään menestykseksi mainstreamissä. Ja aivan kuten sanoit monet marginaalimuusikot saavat oppinsa ja leipänsä mainstreamin puolelta. Toisaalta jos heiltä vietäisiin mainstreamin oppipaikka pois, niin saisivatko he saman rutiinin olemalla päivät ojaa kaivamassa.

Jokaisella on oikeus omaan musiikkimakuunsa enkä ainakaan minä voi tuomita muiden makuja ja se musiikin laatukin on aina kuulijan korvien välissä. Oiva esimerkki; otetaan yhtyeeseen neljä salskeaa nuorukaista, puetaan heille samanlaiset vaatteet, opetetaan heidät liikkumaan hassusti samaan tahtiin, pistetään ammattilaiset tekemään heille biisit ja viedään studioon. Mitä saatiin aikaan ? Rakennettiinko tällä tavalla "halveksittava" Westlife vai "ylistetty" Temptations.

#88 kirjoitettu 26.06.2006 11:30

Lyhyesti ja ytimekkäästi taide kuuluu kaikille oli rahaa tai ei. Niin sen ainakin pitäisi olla. Maailma onneksi muuttuu ja pikkuhiljaa ne levy-yhtiöt eivät ole määräämässä kaikkea. Koska on niin helppoa levittää omaa taidettaan oli se missä muodossa sitten hyvänsä. Tai no jokainenhan itse päättää haluaako sen elämyksen olevan jonkun suurenfirman suurtenrattaitten aikaansaannosta. Vaiko taiteilijan oma näkemys.

#89 kirjoitettu 28.06.2006 09:08

Alåne kirjoitti:

Lyhyesti ja ytimekkäästi taide kuuluu kaikille oli rahaa tai ei. Niin sen ainakin pitäisi olla.


Samaa mieltä olettaen, että taiteila niitä tuotoksiaan tahtoo jakaa. Minusta taiteilijalla on myös oikeus myydä oman työnsä tuloksia.