Mikseri.net

#42 kirjoitettu 19.11.2005 20:30

Jaijot kirjoitti:

Kysymys kai oli siinä mitään järkeä, ja onko se tuova jotakin vapautta, että on väkisin kapinoitava vaikka ilman syytä, vastustettava kaikkea miettimättä yhtään ihan itse omalla päällä.. Jaa-a.


Toiset tuntevat elävänsä kapinoimalla/kritisoimalla, toiset taas nyökyttelemällä hyväksyvästi kaikelle. Aivan kuin aina olisi olemassa herroja ja orjia---tämmöinen "inhimillisyys" pitäisi jo pikkuhiljaa kitkeä pois, jota viljellään joka puolella sanottakoon 'alitajuisesti'.

Ei se ihminen kapinoi turhaan, kun kyseessä on mielenterveys.

#43 kirjoitettu 19.11.2005 20:33

Caca kirjoitti:

Ei se ihminen kapinoi turhaan, kun kyseessä on mielenterveys.


Pidemmän päälle tuollaiset "mielenterveyskapinointi" siinä missä "mielenterveysalistuminenkin" opit ovat aika ongelmallisia yleensä kantajalleen.

#44 kirjoitettu 19.11.2005 20:48

Haava kirjoitti:

Pidemmän päälle tuollaiset "mielenterveyskapinointi" siinä missä "mielenterveysalistuminenkin" opit ovat aika ongelmallisia yleensä kantajalleen.


Elämä on.

#45 kirjoitettu 19.11.2005 20:53

Caca kirjoitti:

Elämä on.


Toki voit kuitata tämän ongelman suhteellistamalla sen olemattomaksi, mutta olen erimieltä siitäkin. Se, että sinulla on kolme kivea kengässä ei ole hyvä syy olla ottamatta niistä yhtä pois. Sekin on parannus, vaikka kaksi vielä hiertääkin. Mustavalkoinen suhteellistaminen on vain itselle valehtelua.

#46 kirjoitettu 19.11.2005 21:08

Haava kirjoitti:

Toki voit kuitata tämän ongelman suhteellistamalla sen olemattomaksi, mutta olen erimieltä siitäkin. Se, että sinulla on kolme kivea kengässä ei ole hyvä syy olla ottamatta niistä yhtä pois. Sekin on parannus, vaikka kaksi vielä hiertääkin. Mustavalkoinen suhteellistaminen on vain itselle valehtelua.


Entäpä jos haluaakin niiden kivien hiertävän kengässä, jotta raivo niitä kiviä kohtaan kengässä kasvaa? Olipa huono, mutta sanoisin vaan, ettei ole olemassa helppoa tietä---vaikka kuinka yksinkertainen se olisikin. Tuo 'mielenterveys' sanana oli mieluisampi kuin henkisyys/valaistuminen/moraali.

Ja tähän lisää Pessoaa (aiheeseen liittyen, tietystikin):

"I'm nothing.
I'll always be nothing.
I can't want to be something.
But I have in me all the dreams of the world."

#47 kirjoitettu 19.11.2005 21:10

Caca kirjoitti:

Entäpä jos haluaakin niiden kivien hiertävän kengässä, jotta raivo niitä kiviä kohtaan kengässä kasvaa? Olipa huono, mutta sanoisin vaan, ettei ole olemassa helppoa tietä---vaikka kuinka yksinkertainen se olisikin.


Ymmärrän pointtisi. Pitäydyn silti kannassani tuosta aiheesta, vaikka myönnän auliisti, että mikään yksiselitteinen juttu tuo ei tietenkään ole.

#48 kirjoitettu 19.11.2005 21:29

Haava kirjoitti:

Ymmärrän pointtisi. Pitäydyn silti kannassani tuosta aiheesta, vaikka myönnän auliisti, että mikään yksiselitteinen juttu tuo ei tietenkään ole.


Anarkismiin liittyen---koskaan osallistunut mielenosoitukseen tai ilmaissut mieltäsi jonkin asian suhteen?

#49 kirjoitettu 19.11.2005 21:55

Caca kirjoitti:

koskaan osallistunut mielenosoitukseen tai ilmaissut mieltäsi jonkin asian suhteen?


En ole ilaisuut kantaani koskaan mielenosoituksessa. Se ei ole sattumaa. Sanotaanko nyt näin, että uskon parlamentaariseen demokratiaan, joka ei tosin sulje pois mielenosoituksia, mutta nähdäkseni mielenosoitukset ovat enemmänkin duoremman demokratian ilmentymä, jota en itse niin kannata. En nyt sano, että pidän mielenosoituksen mahdollisuutta poissuljettuna. En. Pidän vain sitä vakavampana aseena kuin jotkut mitättömät päiväpoliittiset pikkuongelmat. Kun demokratia tai tiedonvälitys ovat vakavasti uhattuna, niin sitten pohditaan lisää.

#50 kirjoitettu 26.11.2005 17:19

Valtaapitävien vaihto vallankumouksen avulla on harvoin johtanut yleiseen oikeudenmukaisuuteen. Anarkian kautta se usein näyttää johtavan uusien valtaapitävien sortoon entisiä vallassa olleita vastaan, kuten vaikkapa Irakissa on viime vuosina tapahtunut. Ihmisluonto tuntuu olevan taipuvainen sellaiseen ajattelumalliin, että "nyt kun meillä on valta, voimme oikeutetusti kostaa niille entisille riistäjille".

Toisaalta, yhteiskunta saattaa muuttua vallankumouksen kautta demokraattisemmaksi tai vähemmän demokraattiseksi. Suuri osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin vakaita yhteiskuntaoloja ja valtiokoneiston luomaa turvallisuutta sisältäen sosiaali-, terveys- ja koulutussektorin sekä poliisivoimat ja armeijan pitämään sisä- ja ulkopoliittista balanssia yllä.

Suomen nuorisolla tuntuu olevan välillä sellaisia ajatuksia, että "kunnon katu-uskottava aatteelleen omistautuva anarkisti" pukeutuu tietyn koodin mukaan. Vihreä maihari tai musta kangastakki, värilliset hiukset, lävistykset huulessa, kielessä, korvissa ja silmäkulmassa. Ja paskat sanon minä! Kaikkein pahinta anarkistiliikehdinnässä on se mukaan tuleva massa, jota on helppo ohjailla, se porukka joka ei tunnu edes ymmärtävän liikkeensä filosofiaa. On vaan kiva hengailla ja aiheuttaa kaaosta ja tuntea yhteenkuuluvuutta poliisisetiä (yhteiskuntaa) vastustaen.

#51 kirjoitettu 30.11.2005 15:27

MetroTVPlus kirjoitti:
Käsittääkseni aikojen saatossa tuo anarkia on aina luonnostaan väistynyt jonkun tehokkaamman hallitusmuodon tieltä. Olenko väärässä?



Tulee semmoinen vaikutelma, että olet viime aikoina pelaillut Civilization IV:sta?