Mikseri.net

#82 kirjoitettu 23.05.2012 15:27

naisten lentopallo kirjoitti:
Tarkkaa mittaamista tämä ei ole, vaikka se toimiikin.

No lähinnä sitä turhuus aspektia kyseenalaistin, epätarkkuuttahan siinä on varmasti.

#83 kirjoitettu 23.05.2012 21:08

naisten lentopallo kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
En välttämättä ole ihan sataprosenttisesti oikeassa, kun väitän että ÄO kertoo aika hyvin ihmisen potentiaalin lähes kaikissa asioissa.


Jos sen tiivistää siihen, että nykyään niin sanottu "avain menestymiseen" on taito käsitellä ja hyödyntää informaatiota, silloin se varmasti pitää potentiaalin osalta paikkansa. Potentiaalin voi tietty hukata mukavuudenhalulla ja nautinnonhakuisuudella, mutta se on sitten ihan eri asia.

Me puhutaan ehkä vaan vähän eri käsitteillä, mutta mun mielestä nimenomaan sitä potentiaalia ei voi hukata. Se on siellä, ja se on se lahjakkuus. Se on varmasti helpointa tuoda esiin nuorempana, ja vastavuoroisesti vaikeampaa vanhempana, mutta se potentiaali, kyky pystyä johonkin "paremmin" kuin muut, on kuitenkin joko olemassa tai sitten ei ole. Tietenkin tuo mukavuudenhalu ja nautinnonhakuisuus (eli lyhyemmin laiskuus?) vaikuttaa paljon siihen, miltä tilanne sen homman kanssa ulospäin näyttää.

Mut mutuahan mä vaan toistelen, että ei siitä sen enempää.

Lahjakkuudesta olen taas sitä mieltä, että en usko siihen että esimerkiksi ihmisen geenit määrittelisivät esimerkiksi taiteellista lahjakkuutta tai älyllistä kyvykkyyttä oikeastaan millään tavalla. En varsinaisesti usko John Locken tabula rasaan, eli siihen, että ihminen on syntyessään tyhjä taulu, mutta uskon, että ympäristötekijät ja virikkeet vaikuttavat älylliseen kyvykkyyteen huomattavasti. Näiden virikkeiden tunnistaminen on vain vaikeaa ja niiden prosessoinnin ymmärtäminen on vaikeaa, koska ihmisen ymmärryksen rakenteissa on vaihtelua. (Strukturalistinen semiotiikka tutkii osaltaan tätä.)

Kyllä ehdottomasti ympäristö vaikuttaa älyn kehittymiseen. Vaikka olisi minkälaiset aivot suotu, virikkeetön ja paska ympäristö ei varmasti johda mihinkään nerouteen.

#84 kirjoitettu 23.05.2012 21:18

Tohon huonompi mittari - parempi mittari - riittävän hyvä mittari -keskusteluun voisin väittää sellasta, että mensan nykynen äo-testi perustuu nimenomaan asioihin joita ei voi kirjasta lukien oppia, ja jotka korreloivat aika hyvin monenlaisten asioiden hahmottamisen vaikeuden kanssa yksilön kohdalla.

Näin ollen mä näkisin, että se testi on omassa kategoriassaan kaikista osuvin ja paras mistä olen kuullut.

Sivuhuomautuksena minusta tulee olla tarkkana, ettei sekoita ominaisuuksia ja älykkyyttä. Niitä sen kummemmin määrittelemättä tässä ja nyt...

#85 kirjoitettu 23.05.2012 21:37 Muok:23.05.2012 21:38

KorgTriton kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Tohon huonompi mittari - parempi mittari - riittävän hyvä mittari -keskusteluun voisin väittää sellasta, että mensan nykynen äo-testi perustuu nimenomaan asioihin joita ei voi kirjasta lukien oppia


Kyllä ne voi ainakin jossain määrin. Näitä tällaisia kirjoja, joissa on vastaavia harjoitus-puzzleja on pilvinpimein, itsekin aikoinaan luin erään läpi. Ja väitän, että jo pelkästään sen yhden kirjan tehtävät ja selitykset kahlaamalla tulokseni olisi noussut. Saati sitten jos näitä kirjoja lukisi ihan tietoisesti mensan tulos mielssä, niin monen tehtävän logiikka tulisi tutuksi, joita ilman pänttäämistä ei olisi osannut.


Tarkoitin nyt kyllä semmosia kirjoja joita ihmiset yleensä lukee.. Niinku vaik esim. jotain opiskelukirjoja johonki tarkotukseen. Varmasti löytyy tommosia kirjoja joissa on puzzleja, ja varmaan semmosiaki jotka kannessa isolla väittää että tällä tulee älykkäämmäksi.

Tusina Immonen muokkasi viestiä 21:37 23.05.2012

Mut esimerkiks se, että mä oon nyt päntänny matematiikkaa tässä useemman kuukauden lähes päivittäin, ei varmaan vaikuta vitun vertaa mun ÄO-tulokseeni.

#86 kirjoitettu 23.05.2012 23:11 Muok:23.05.2012 23:13

Peysface kirjoitti:
Eikö ole kuitenkin todennäköisempää, että korkean ÄO:n omaava henkilö on älykkäämpi kuin matalamman vastaavan omaava? Silti, vaikka esim. Mensan testi ei olekaan täysin aukoton ja keskittyy loogista, luovaa päättelykykyä vaativiin ja esim. muistikapasiteettia kuormittaviin tehtäviin muita enemmän?

Testeistä on vaikea tehä aukottomia, mutta uskon silti, että ko. testeissä ollaan "riittävän lähellä".

Jos osoitetaan, että Seura-lehden sanaristikolla päästää myös yhtä "riittävän lähelle" kuin Mensa-ÄO, niin onko oikein että Seuran sanaristikko-testi määrittää loppuelämääsi, että mihin kouluun pääsit ja mihin et ?

#87 kirjoitettu 23.05.2012 23:42

MrKAT kirjoitti:
Peysface kirjoitti:
Eikö ole kuitenkin todennäköisempää, että korkean ÄO:n omaava henkilö on älykkäämpi kuin matalamman vastaavan omaava? Silti, vaikka esim. Mensan testi ei olekaan täysin aukoton ja keskittyy loogista, luovaa päättelykykyä vaativiin ja esim. muistikapasiteettia kuormittaviin tehtäviin muita enemmän?

Testeistä on vaikea tehä aukottomia, mutta uskon silti, että ko. testeissä ollaan "riittävän lähellä".

Jos osoitetaan, että Seura-lehden sanaristikolla päästää myös yhtä "riittävän lähelle" kuin Mensa-ÄO, niin onko oikein että Seuran sanaristikko-testi määrittää loppuelämääsi, että mihin kouluun pääsit ja mihin et ?


Ettei nyt olis testit sekasin...?

Viitannet ameriikoissa tehtävään SAT-testiin, joka mittaa kirjoitus- ja lukutaitoa ja matemaattista osaamista.

Ei liity ÄO testiin millään tavalla.

#88 kirjoitettu 24.05.2012 12:46

naisten lentopallo kirjoitti:
En väittänytkään sen olevan vain korrelaatiota. Varmasti tuommoinen tekijä saattaa hyvinkin olla olemassa, mutta ennen kuin semmoinen löytyy, mutta väitän, että se ei ole äo, vaan luen sen ihan päteväksi tarkastelutavaksi, mutta en missään nimesäs objektiiviseksi älykkyyden mittariksi.


Tässä on nyt se ongelma että nimenomaan tuo korrelaatio on se mitä Oikeasti Asioista Tietävien(tm) piireissä kutsutaan ÄÖ:ksi. Se on sitten eri asia vastaako se sitä mit' yleensä mielletään älykkyydeksi. Todennäköisesti ei.

#89 kirjoitettu 25.05.2012 19:21

Peysface kirjoitti:

Eli äo-testi on paras tapa mitata ihmisen älykkyyttä


Perustele?

#90 kirjoitettu 25.05.2012 21:39

Haava kirjoitti:
Perustele?

Eiks ÄO-testi oo lähtökohtasesti ainut tapa mitata ihmisen älykkyyttä, ihan noin niinkun sanojen merkitysten kannalta.

#91 kirjoitettu 25.05.2012 21:45

Sunt1o kirjoitti:

Eiks ÄO-testi oo lähtökohtasesti ainut tapa mitata ihmisen älykkyyttä, ihan noin niinkun sanojen merkitysten kannalta.


Miksi olisi?

#92 kirjoitettu 25.05.2012 21:50

Haava kirjoitti:
Miksi olisi?

Koska kun älykkyysosamäärää mitataan, miten vaan, niin se on ÄO-testi, eikö?

#93 kirjoitettu 25.05.2012 22:40

Sunt1o kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Miksi olisi?

Koska kun älykkyysosamäärää mitataan, miten vaan, niin se on ÄO-testi, eikö?


Lapsus on siinä, että älykkyysosamäärä =/= älykkyys.

#94 kirjoitettu 26.05.2012 00:30 Muok:26.05.2012 00:38

Ovatko filosofian maisterit tai muut yliopistoja käyneet älykkäämpiä kuin vaikkapa joku vähemmän kouluja käynyt? No toki, daa, kyllähän sen voi todentaa jo ihan kettelmaisterin & kumppanien värikuviotesteillä.

Oikeasti, Mensa on se mittapuu mihin vertaatte OIKEASTAAN yhtään mitään?

Mihin tämä mualimma on menossa?

Klaus H muokkasi viestiä 00:32 26.05.2012

Lisään sen vielä että ei jessus noiden mensan testien kanssa. Sellaista paskaa että oksat pois.

Klaus H muokkasi viestiä 00:35 26.05.2012

Hei mensalaiset, olen kehitysvammainen enkä osaa laittaa tätä pyöreätä hässäkkää tuohon soikeaan reikään. "No ei se mitään, hyvä poika. Kyllä se siitä, opettele lisää ...."

Kun ei vaan mene niin ei mene. Älyttömyyttä?

#95 kirjoitettu 26.05.2012 00:36

Klaus H kirjoitti:
Ovatko filosofian maisterit tai muut yliopistoja käyneet älykkäämpiä kuin vaikkapa joku vähemmän kouluja käynyt? No toki, daa, kyllähän sen voi todentaa jo ihan kettelmaisterin & kumppanien värikuviotesteillä.


Vaikuttavatko siltä siksi, että ovat opiskelleet, vai ovattenko opiskelleet juuri siksi?

#96 kirjoitettu 26.05.2012 00:38 Muok:26.05.2012 00:41

Tusina Immonen kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Ovatko filosofian maisterit tai muut yliopistoja käyneet älykkäämpiä kuin vaikkapa joku vähemmän kouluja käynyt? No toki, daa, kyllähän sen voi todentaa jo ihan kettelmaisterin & kumppanien värikuviotesteillä.


Vaikuttavatko siltä siksi, että ovat opiskelleet, vai ovattenko opiskelleet juuri siksi?


Minusta ei juuri kumpaakaan.

Klaus H muokkasi viestiä 00:39 26.05.2012

Ja on muuten ainoastaan hieman vittumaista tämä nimenomaan Suomessa vallalla oleva, koulutuspohjaan pohjautuva, täysin psykopaattinen kunnioitus näitä "isommin oppineita" kohtaan. Luoja paratkoon.

#97 kirjoitettu 26.05.2012 09:18

Mensan testeissä miusta kaikkein ikävin asia on se, että se saa ihmiset lopettamaan yrittämisen.

#98 kirjoitettu 26.05.2012 09:31

Henkinen älykkyys ja tunneäly onkin sitten asia erikseen.

#99 kirjoitettu 26.05.2012 09:32

Klaus H kirjoitti:
Hei mensalaiset, olen kehitysvammainen enkä osaa laittaa tätä pyöreätä hässäkkää tuohon soikeaan reikään. "No ei se mitään, hyvä poika. Kyllä se siitä, opettele lisää ...."

Kun ei vaan mene niin ei mene. Älyttömyyttä?


Toi älykkyysosamäärä on just tämmönen homma. Tää ketjuhan on just niinku tästä asiasta. Että miks ihmiset suivaantuu tämmösistä jutuista..

Hieno esimerkki, Hermanni!

Ois kyl hyvä muistaa, et ÄO lasketaan sillä tavalla, että 50% jengistä < 100 < 50% jengistä, karkeesti. TIetty on myös sataa, mut kuitenki niinku tollai.
Jos sattumalta ei pärjää tossa testissä, ni sitte ei pärjää. Kukaan ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin, paitsi korkeintaan testin tehnyt ja tulokseen suivaantunut Klaus H itse. Testituloshan on muuten myös käsittääkseni luottamuksellinen, eikä sitä kerrota mihinkään. Se toki tilastoidaan, mutta nimettömänä.

#100 kirjoitettu 26.05.2012 09:34

Klaus H kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Ovatko filosofian maisterit tai muut yliopistoja käyneet älykkäämpiä kuin vaikkapa joku vähemmän kouluja käynyt? No toki, daa, kyllähän sen voi todentaa jo ihan kettelmaisterin & kumppanien värikuviotesteillä.


Vaikuttavatko siltä siksi, että ovat opiskelleet, vai ovattenko opiskelleet juuri siksi?


Minusta ei juuri kumpaakaan.

Klaus H muokkasi viestiä 00:39 26.05.2012

Ja on muuten ainoastaan hieman vittumaista tämä nimenomaan Suomessa vallalla oleva, koulutuspohjaan pohjautuva, täysin psykopaattinen kunnioitus näitä "isommin oppineita" kohtaan. Luoja paratkoon.


Kuka niitä kunnioittaa psykopaattisesti?
Minä en oo törmänny...

Virkamiehiä täällä kunnioitetaan, eikä ne oo mitään ylioppineita.

#101 kirjoitettu 26.05.2012 18:15

Tusina Immonen kirjoitti:
Lapsus on siinä, että älykkyysosamäärä =/= älykkyys.


Jos toimiva tapa mitata älykkyyttä numeerisesti keksitään niin se on sitten jonkun muun niminen se numero kun älykkyysosamäärä?

#102 kirjoitettu 26.05.2012 18:16

Klaus H kirjoitti:
Ja on muuten ainoastaan hieman vittumaista tämä nimenomaan Suomessa vallalla oleva, koulutuspohjaan pohjautuva, täysin psykopaattinen kunnioitus näitä "isommin oppineita" kohtaan. Luoja paratkoon.

Minusta suomessa on ennemminkin vahva herraviha oppineita ja etenkin rikastuneita kohtaan.

Psykopaattinen kunnioitus vaikuttaa vähän ristiriitaiselta käsitteeltä.

#103 kirjoitettu 26.05.2012 21:31

Antero Tienaho kirjoitti:
Itseasiassa: jos olet yleensä sitä mieltä, että olet voimaton muuttamaan asioita ja elämäsi on pilalla muiden tekemien asioiden takia, olet sillä kaikkein pahimmalla tavalla tyhmä.

Minusta tämä ei ole suhteessa älykkyyteen.

#104 kirjoitettu 27.05.2012 01:22 Muok:27.05.2012 01:23

Jenkeissä tehtiin tutkimus:
"Mensaan hyväksytään jäseniksi älykkäimpään kahteen prosenttiin kuuluvia ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä
on yli 140. Heistä yli puolet uskoi astrologiaan, biorytmeihin ja UFO-miehiin !" -Jussi Viitala, Älykäs eläin s. 73

Ns. Mensa-"älykkäät" suoriutuu seuraavista rationaalisuustesteistä about yhtä huonosti kuin ns. tavikset:

1) Jos viideltä koneelta kestää viisi minuuttia tehdä viisi laitetta, kuinka pitkään kestäisi sadalta koneelta valmistaa sata laitetta?

2) Pelikorttien toisella puolen on luku ja toisella puolen kirjain. Jakaja esittää väitteen, hypoteesin, että hänellä on aina parittoman luvun takana konsonantti. Pöydälle hän on asettanut neljä korttia: L 3 8 A.
Mitkä kaksi korttia sinun on käännettävä jakajan hypoteesin testaamiseksi ?

3) Kristillisestä kirjakaupasta ostetaan ristiriipus ja enkelitarra. Hinta yhteensä 1,10 euroa. Ristiriipus maksaa euron enempi kuin enkelitarra. Paljonko pelkkä enkelitarra maksaa ?

4) Onko seuraava pätevä päättelyketju ?
a. Kaikki elolliset tarvitsevat vettä.
b. Ruusut tarvitsevat vettä.
Siispä ruusut ovat elollisia.

(Sensijaan on samalla viitteitä että uskovaiset tai uskovaan tilaan viedyt suoriutuvat huonommin ko. testeistä).
(Lähteitä: U. of Toronto, Keith Stanovich et co, Tekniikka+talous jne..)

#105 kirjoitettu 27.05.2012 10:12

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Lapsus on siinä, että älykkyysosamäärä =/= älykkyys.


Jos toimiva tapa mitata älykkyyttä numeerisesti keksitään niin se on sitten jonkun muun niminen se numero kun älykkyysosamäärä?


Älykkyysosamäärä testataan tietynlaisella testillä. Se, mikä testataan sillä testillä on älykkyysosamäärä, koska sitä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Jos se tulevaisuudessa muuttuu se testi, niin voi muuttua myös älykkyysosamäärän merkitys, mutta nykyään se ei ole älykkyys vaan testitulos.

#106 kirjoitettu 27.05.2012 10:19

naisten lentopallo kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Ovatko filosofian maisterit tai muut yliopistoja käyneet älykkäämpiä kuin vaikkapa joku vähemmän kouluja käynyt? No toki, daa, kyllähän sen voi todentaa jo ihan kettelmaisterin & kumppanien värikuviotesteillä.


Vaikuttavatko siltä siksi, että ovat opiskelleet, vai ovattenko opiskelleet juuri siksi?


Maistereilla on ainakin yksi juttu, joka on kehittänyt varmasti itse kunkin ajattelua kriittisempään ja analyyttisempaan suuntaan, eli pro gradu -tutkielma.

Yleensä junteimpia ihmisvihaajia ovat semmoiset ihmiset, joiden elämä pyörii sen sohva-vessa-jääkaappi-työpaikka-reitin varrella. Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa vaikuttaa ihan törkeän paljon. Tässä ei ehkä ole kyse älykkyydestä.


Sosiaalista virettä täytyy kiillottaa ja kehittää, tai se voi ruostua. En pitäisi itse sitä älykkyytenä, vaan taitona. Tosin se näyttäytyy maailmassa kuin se olis ikäänku osa luonnetta, vaikka se saattaa olla vaan sitä sosiaalisen elämän väljähtyneisyyttä.

Aasinsilta on ohut, mutta luin eilen hyvän kolumnin aiheesta "pitääkö syrjäytyneille keksiä lisää byrokraattisia temppuratoja vai oisko ihan oikeesti parempi mennä vaa juttelee niille?"
http://www.hs.fi/kotim...

#107 kirjoitettu 27.05.2012 17:02

Rationaalisuustestien oikeat vastaukset: 1) Viisi minuuttia. 2) Kortit 3 ja A. 3) Viisi senttiä. 4) Ei.

#108 kirjoitettu 27.05.2012 17:19

MrKAT kirjoitti:
2) Kortit 3 ja A.


A -kortin kääntäminen ei ole järkevää alkuunkaan, koska jakaja ei sano mitään vokaaleista.

3 kortti ja L kortti sen sijaan kannattaa kääntää, mutta se ei yksistään todista yhtään mitään.

#109 kirjoitettu 27.05.2012 19:58

Tusina Immonen kirjoitti:
Älykkyysosamäärä testataan tietynlaisella testillä. Se, mikä testataan sillä testillä on älykkyysosamäärä, koska sitä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Jos se tulevaisuudessa muuttuu se testi, niin voi muuttua myös älykkyysosamäärän merkitys, mutta nykyään se ei ole älykkyys vaan testitulos.


Joo, siis siihen en väitä vastaan että nykyinen tapa määrittää älykkyysosamäärä voi olla (ja uskoakseni onkin) huonosti älykkyyttä mittaava. Koska älykkyysosamäärä on kumminkin se numero jonka on tarkoitusn kuvata älykkyyttä niin sitä meinasin että tätä määrittävä mittaustapa on kai ÄO-testi, oli se hyvin tai huonosti kuvaava.

Oikeastaan myös vähän sitä että onko älykkyysosamäärän käsitteessä itsessään jotain ongelmaa vai onko sen mittaaminen vaan ongelmallista?

#110 kirjoitettu 27.05.2012 20:01

Tusina Immonen kirjoitti:
A -kortin kääntäminen ei ole järkevää alkuunkaan, koska jakaja ei sano mitään vokaaleista.

Eiks tää tullu ilmi aiemmi et kun kortissa on kaks puolta niin jos toisella puolella on A ja toisella 3 niin silloin hypoteesi on väärin.

Toki tää sisältää sen tiedon että vokaali ei oo konsonantti. Ja sen että korteilla on kaksi puolta. Ja sen oletuksen että tässä käytetään arabialaisia numeroita.

#111 kirjoitettu 27.05.2012 20:22

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
A -kortin kääntäminen ei ole järkevää alkuunkaan, koska jakaja ei sano mitään vokaaleista.

Eiks tää tullu ilmi aiemmi et kun kortissa on kaks puolta niin jos toisella puolella on A ja toisella 3 niin silloin hypoteesi on väärin.

Joo, mutta miks siellä olis A? Miks ei joku muu aakkonen?

Kysymyksen asettelu oli ihan anuksesta, koska se ei rajaa pois paljo mitään.
Kuin monta korttia sillä jakajalla on yhteensä?
Onko parillisen numeron takana vokaali?

#112 kirjoitettu 27.05.2012 21:49

Tusina Immonen kirjoitti:
Joo, mutta miks siellä olis A? Miks ei joku muu aakkonen?

Joku kirjain piti vaan valita esimerkiksi. Se mikä siellä on selviää kääntämällä, sehän se pointti oli.

Kuin monta korttia sillä jakajalla on yhteensä?

No sitä ei sanota, mutta varmaan kysymyksen kannalta se viitekehys viittaisi siihen että tässä puhutaan nyt näistä korteista mitkä on mainittu, muillehan ei voi tehdä mitään.

Onko parillisen numeron takana vokaali?

Se on kai epäolennaista?

#113 kirjoitettu 27.05.2012 22:01

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Joo, mutta miks siellä olis A? Miks ei joku muu aakkonen?

Joku kirjain piti vaan valita esimerkiksi. Se mikä siellä on selviää kääntämällä, sehän se pointti oli.

Jep. Mutta se kääntäminen ei todista mitään. Se oli se mun pointti.

Kuin monta korttia sillä jakajalla on yhteensä?

No sitä ei sanota, mutta varmaan kysymyksen kannalta se viitekehys viittaisi siihen että tässä puhutaan nyt näistä korteista mitkä on mainittu, muillehan ei voi tehdä mitään.

Ylimääräisiä oletuksia ei sovi tehdä itse, jos ja kun kyseessä olisi tarkoitus olla pääteltävissä oleva tehtävä.

Onko parillisen numeron takana vokaali?

Se on kai epäolennaista?

On ja ei ole.
A:n kohdalla se ei muuttaisi asiaa, mutta 3 ei kannattaisi valita jos tuollainen oletus olisi tehtävissä.

Joka tapauksessa väite on mahdotonta todistaa oikeaksi. Vääräksi sen voi todistaa, JOS A:n takana on pariton numero tai JOS 3:n takana on vokaali, mutta näillekään ei ole olemassa minkäänlaisia todennäköisyyksiä, kun ei tiedetä onko väite oikein vai väärin.

#114 kirjoitettu 27.05.2012 22:14

Tusina Immonen kirjoitti:
Ylimääräisiä oletuksia ei sovi tehdä itse, jos ja kun kyseessä olisi tarkoitus olla pääteltävissä oleva tehtävä.

Periaatteessa joo, noin, mutta käytännössähän se ei ole mahdollista jos oikein tarkkaan katsotaan. Pidin tuota oletusta semmoisena mikä tuohon olisi tarkoitettu.

#115 kirjoitettu 27.05.2012 23:13

Sunt1o kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Ylimääräisiä oletuksia ei sovi tehdä itse, jos ja kun kyseessä olisi tarkoitus olla pääteltävissä oleva tehtävä.

Periaatteessa joo, noin, mutta käytännössähän se ei ole mahdollista jos oikein tarkkaan katsotaan. Pidin tuota oletusta semmoisena mikä tuohon olisi tarkoitettu.


Se voi olla, että se onkin tarkoitettu siihen. Kysymys on kuitenkin aseteltu niin, ettei se implikoi sellaista. Jakajalla on "kortit aina semmosia" oman väitteensä mukaan, ja jakaja laittaa pöydälle 4 korttia. TIetenkin ainoat mahdolliset tarkasteltavat kortit ovat nuo neljä korttia, mutta missään ei sanota, että noiden neljän perusteella on määriteltävissä, onko väite oikea vai ei. Missään ei myöskään sanota, että sellainen pitäisi määritellä, tai että pitäisi ylipäätään määritellä yhtään mitään. Pitää vaan "testata" väite. Ei edes tehokkaasti, vaan pelkästään testata. Tämä ehto täyttyy kääntämällä kaksi korttia kolmesta. 8-kortilla ei ole virkaa tässä, koska parillisista ei väitetä mitään.

Näin ollen vastaus "3 ja A" ei voi olla ainakaan ainoa vastaus, vaan myös "3 ja L" sekä "A ja L" täytyy kelvata.
Tai sitten pitää muokata kysymystä niin, että siinä tosiaan kysytään sitä mitä nyt vain helposti oletetaan.

#116 kirjoitettu 27.05.2012 23:30

Tusina Immonen kirjoitti:

On ja ei ole.


Juuri äsken sanoit, ettei ylimääräisiä oletuksia kannata tehdä. Kysymyksessä puhutaan vain parittomista numeroista, joiden takana pitäisi olla konsonantti. Parillisten korttien takana voi siis olla mitä vain, ja silti väite pitää paikkaansa. Ja kysymyksessähän ei käsketä todistamaan väitettä, vaan testaamaan, päteekö se pöydällä oleville korteille. En ymmärrä, miksi näin ollen olisi järkevää kääntää muita kuin A-korttia ja 3-korttia, koska muiden korttien taustalla ei ole mitään merkitystä väitteen paikkaansapitävyyden kannalta.

#117 kirjoitettu 28.05.2012 10:18

Sunt1o kirjoitti:

Oikeastaan myös vähän sitä että onko älykkyysosamäärän käsitteessä itsessään jotain ongelmaa vai onko sen mittaaminen vaan ongelmallista?


Sekä että. Älykkyysosamäärän on esimerkiksi tarkoitus olla sellainen että kielitaidot, kultuuri, testiin harjoittelu tai opinnot eivät vaikuttaisi sen tulokseen mutta mitään näistä ei ole saavutettu. Sitten on vielä se älykkyysosamäärän yhteys älykkyyteen ja älykyydeen määrittäminen jotka tekevät koko testistä todella kaukaisen älykkyyden näkökulmasta.

#118 kirjoitettu 28.05.2012 12:39

Haava kirjoitti:
Sekä että. Älykkyysosamäärän on esimerkiksi tarkoitus olla sellainen että kielitaidot, kultuuri, testiin harjoittelu tai opinnot eivät vaikuttaisi sen tulokseen mutta mitään näistä ei ole saavutettu. Sitten on vielä se älykkyysosamäärän yhteys älykkyyteen ja älykyydeen määrittäminen jotka tekevät koko testistä todella kaukaisen älykkyyden näkökulmasta.


En ihan tajunnu et kohdistuko tää nyt kyseiseen testiin vai niinkun kaikkeen älykkyysosamäärän mittaamiseen (koska parempia testejähän voi saada kehitettyä)?

#119 kirjoitettu 28.05.2012 12:41

Sunt1o kirjoitti:

En ihan tajunnu et kohdistuko tää nyt kyseiseen testiin vai niinkun kaikkeen älykkyysosamäärän mittaamiseen (koska parempia testejähän voi saada kehitettyä)?


Sekä että. Osa tekstistäni suutautui siihen miten koko testi määritellään ja osa siihen miten se nyt toimii.

#120 kirjoitettu 28.05.2012 18:34

Funereal kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:

On ja ei ole.

Ja kysymyksessähän ei käsketä todistamaan väitettä, vaan testaamaan, päteekö se pöydällä oleville korteille.


Oletat, että käsketään testaamaan, päteekö se pöydällä oleville korteille. Kysymys käskee testaamaan hypoteesia. Pöydällä olevista korteista sitä ei millään saa tehokkaasti testattua, eikä kyllä oikein mitenkään muutenkaan, eikä sitä tehokkuutta varsinaisesti vaadittu. Kaikki paitsi 8-kortin kääntäminen on testaamista.