Mikseri.net

#1042 kirjoitettu 06.06.2026 18:15

spaussi kirjoitti:
King Crimson - In the Court of the Crimson King

Tämä tuli kuunneltua pitkästä aikaa ja täytyy sanoa että on kyllä ihan saatanan hyvä levy. On se vaan sääli että tällaista musiikkia ei vain enää tehdä.


Tällaista musaa lienee turha kenenkään tehdä enää, kun se on jo kerran tehty niin hyvin. Frippi tajusi sen itsekin jo kakkoslevyn jälkeen.

Ei ole viimeisin kuuntelu, mutta soittelin joku päivä sitten cd:ltä Frippin ja David Sylvianin letkeän "The First Day"-albumin, jostain ysärin alkupuolelta. Tossa on muutama aika helmi biisi ja täytebiisitkin kivaa fiilistelyä.

Brightness Falls

#1043 kirjoitettu 07.06.2026 13:20

Maccan tuoreimman pyöräytin. Ei suurta vikaa, mutta tuskin tulee uudelleen kuunneltua. Pakko kuitenkin arvostaa että vielä kasikynppisenä vielä irtoaa tuollaista luomisen iloa!

#1044 kirjoitettu 11.06.2026 22:25

Sueño Púrpura - Souvenir (2025)

Bändi on Limasta eli Perusta, mutta eipä sitä tästä musiikista erottaisi. Se on tagattu "alternative krautrock post-rock psychedelic shoegaze slowcore", joten siksi tämän levyn kuuntelin, eikä se pettänyt. Kesti kertakuuntelun, eikä tökkinyt lainkaan, päinvastoin kuin valtaosa musiikista, jota säännöllisesti pyrin kuuntelemaan, mutta en vaan pysty.

#1045 kirjoitettu 12.06.2026 19:36

Kiva nähdä et muutki kuuntelee ku vaan tää yks satulanhaistelija

#1046 kirjoitettu 26.06.2026 19:32

Jim Ghedi - Wasteland (2026)

Brittifolkin pohjalta ponnistavaa, mutta vaihtoehtoiseen ja raskaampaan suuntaan kallellaan olevaa musiikkia: persoonallista laulantaa ja monipuolista soitantaa. Yllättävä tuttavuus, vaan kyllä kannatti.

#1047 kirjoitettu 28.06.2026 11:42

Marisa Anderson - The Anthology of UnAmerican Music, Vol. 1 (2026)

Anderson, tuo "neo-Americana guitar outsider", soittelee tällä kertaa omia tulkintojaan Afganistanin, Jemenin, Vietnamin, Kambodzan, Turkmenistanin ym. maailman kolkkien musiikeista. Hallittu paketti, joka sisältää muutaman helmenkin.

#1048 kirjoitettu 04.07.2026 18:19

Ava Mendoza - Alive Alone, Alive Together (2026)

Nimensä mukaisesti puolet biiseistä on sooloesityksiä, puolet rumpalin kanssa, ja kaikki livetaltiointeja. Mendoza, yksi niitä miellyttävimpiä ja seuraamisen arvoisia kitaristeja, on myös siinä poikkeus, että kitarointinsa kuulostaa kitaroinnilta, eikä joltain muulta ääneltä niinkuin useimpien nykykitaristien kohdalla on asia, etenkin jos musiikki on tagattu experimental, improvisation etc. Tämä on myös experimental blues, ja se on se jujunsa.

#1049 kirjoitettu 06.07.2026 14:02

Yasmine Hamdan - I Remember I Forget (2025)

Libanonilainen laulaja ja lauluntekijä, jo vanha tekijä, mutta nyt ensi kertaa kuuntelussa. Todella miellyttävän melodista ja helposti lähestyttävää ’arabialaista’ popmusiikkia, joka ei paljon ‘länsimaisesta’ poikkea, muuten kuin paikoin ’eksoottisten’ melodioiden ja laulutekniikan ja ehkä myös soitinarsenaalin suhteen. Hienoa kamaa, vähintään 8/10.

#1050 kirjoitettu 06.07.2026 14:37

Aika kliseisiä ollut viime aikaiset kuuntelut, mutta pyöräytin Beatlesin White Albumin sillä ajatuksella, että editoin sen sitten yhdeksi 14 biisin levyksi. Sen verran huijasin, että piti iskeä vielä Hey Jude/Revolution sinkku mukaan.

#1051 kirjoitettu 10.07.2026 21:41

Q-Tip - Amplified (1999)

Tuli kuunneltua A Tribe Called Questistä ja Jungle Brothersista tutun ämcee/tuottajan soololevy, jonka ostin tällä viikolla kirpputorilta CD-levynä n. 6 € hintaan.

Levy sisältää 12 kappaletta. Saundi on mukavan kuuloista sämple-pohjaista hiphoppia. Sanottavaakin on. Kovin syvälle teksteissä ei kuitenkaan mennä eivätkä sanat juurikaan suoraan ota poliittisesti kantaa juuri mihinkään. Eikä tarvitsekaan.

Kyllähän tämän näin hoppia digaavana kuuntelin ja ihan mielelläni...

#1052 kirjoitettu 17.07.2026 13:35

Bad Brains - I Against I (1986)

40 vuotta vanha levy noin 50 vuotta sitten perustetulta yhtyeeltä. Bad Brains oli väitetysti ensimmäinen musta hard core punkbändi, ja siinä ohessa myös reggaebändi. Onhan tämä hieman ns. vanhahtavaa musiikkia, mutta yllättävän tymäkkä soundi ja paikoin melko raastavat kitarat, joten pisteet siitä. Laulaja on myös (päägenren…) keskitasoa sävykkäämpi taitaja, joten kokonaisuutena hieno tuulahdus historiasta.

#1053 kirjoitettu 17.07.2026 23:02

Wooden Shjips - Dos (2009)

Näitä suht. vanhoja kaivelen, sillä Ripley Johnson, siinä vasta varsinainen true psychedelic rock guitar hero, myös Moon Duo -yhteyksissään. Idioottimainen mätke ja runsas toisteisuus saattaa joitain rasittaa, mutta onhan tämä yhen sortin klassikkokamaa, siitä osoituksena vaikka Down By The Sea.

#1054 kirjoitettu 28.07.2026 19:49

Kronstad 23 - Dødehavet (2026)

Bergenistä, Norjasta tulee tämä yhtye ja soittaa monipuolista musiikkia, jazz-rockia, psykedeliaa, afrobeatia sun muuta. Vähän liikaa jatsia minun makuuni paikoitellen, mutta muuten ihan miellyttäviä sävyjä siellä täällä.

#1055 kirjoitettu 28.07.2026 22:24

Rebekka Holin Kukkaan ja Vyöry -levyt pyöräytin, kun keikalle meinasin mennä katsomaan. Vyöry tuoreempi, mutta tykkäsin Kukkaan levystä heittämällä enemmän, löysin levyltä viitisen biisiä jotka upposi ja se on paljon se! Hyviä tekstejä ja sävellyksiä, tuotanto toimii. Se mikä miellyttää, niin Holi käyttää ääntä monipuolisesti. Jos radiosta tulee nuoren naisen höngintää sydänsuruista päiväkirjamaisella otteella, niin kanava vaihtuu heti.

#1056 kirjoitettu 30.07.2026 13:30

Gangstarr - Daily Operation (1992)

Kuuntelin tämän levyn eilen ihan alusta ihan loppuun asti. Vuonna 92 julkaistuksi albumiksi hyvinkin tuoreen kuuloinen. Tämä on sample-pohjaista hiphoppia. Toisin sanottuna Gurun lyriikoita DJ Premierin varhaisempiin biitteihin.

Jollain tapaa näiden hefejen tyylistä heijastuu tietynlainen hillittyneisyys. Räpit on lausuttu hyvällä flowlla ja sanottavaakin on runsaasti.

Suosittelen kuuntelemaan, jos hiphop kolahtelee...Tämä oli mielestäni uusi painos levyä. Alkuperäinen voisi olla CD:nä kallis, mutta tämänhän kuuntelee myös striimattuna, tarvittaessa.

#1057 kirjoitettu 31.07.2026 18:50

Bill Orcutt & Mabe Fratti - Almost Waking (2026)

Guitarist extraordinairen ja guatemalalaisen sellistin kollaboraatio, file swappingin tulos. Orcutt lähetti Frattille 30 minuuttia kitarasoolojaan, ja niihin jälkimmäinen lisäsi omat osuutensa. Näin nykyään tehdään levyjä. Hienoa tunnelmointia ja välillä jäljittelemätöntä hillittyä revittelyä.

#1058 kirjoitettu 05.08.2026 17:13 Muok:05.08.2026 17:13

Jeff Tweedy - Twilight Override (3CD, 2025)

Wilcon nokkamiehen soololevy, 30 laulua - olihan siinä kahlaamista kerrakseen, mutta kyllä kannatti. Eka levy meni vähän ohi, oli ehkä kuunteluoloissa häiriötä, ja ajattelin että aika mitätöntä, kauhean yksinkertaista ja hiljaista. Toinen levy - ja toinen päivä - olikin jo suht. miellyttävä, ja kolmanteen levyyn aloin jo todella kiinnittää huomiota. Seurasin lyriikoita, osin koskettavia, osin hauskoja, ehkä naiiveja. Hyviä oivalluksia saundeissa ja vokaalien fraseerauksessa. Mitä vielä? Täytyy kuunnella vielä toistamiseen, saattaa aueta?

Wilco (kokonaisena bändinä) on sentään antanut muutaman unohtumattoman livekokemuksen, ja ja olenko toisen saman tason artistin kanssa jutellut ja kätellyt? No en muistaakseni, joten onhan tämä jotenkin erityistapaus.

cedarbear muokkasi viestiä 17:13 05.08.2026

#1059 kirjoitettu 10.08.2026 18:42

to eat flowers and not be afraid - s/t (2025)

Artistin nimi oli niin puoleensavetävä, että tämä oli pakko kuunnella. Ja hyvää ambienttiahan se oli, kahdella kitaralla ja pedaaleilla. Jos tämä auttaa nukahtamaan, niin se on okei, mutta ihan aktiivisesti kuunnellakin voi. Which I did. Bandcampista löytyy.

#1060 kirjoitettu 10.08.2026 23:15

cedarbear kirjoitti:
Jeff Tweedy - Twilight Override (3CD, 2025)

Wilcon nokkamiehen soololevy, 30 laulua - olihan siinä kahlaamista kerrakseen, mutta kyllä kannatti. Eka levy meni vähän ohi, oli ehkä kuunteluoloissa häiriötä, ja ajattelin että aika mitätöntä, kauhean yksinkertaista ja hiljaista. Toinen levy - ja toinen päivä - olikin jo suht. miellyttävä, ja kolmanteen levyyn aloin jo todella kiinnittää huomiota. Seurasin lyriikoita, osin koskettavia, osin hauskoja, ehkä naiiveja. Hyviä oivalluksia saundeissa ja vokaalien fraseerauksessa. Mitä vielä? Täytyy kuunnella vielä toistamiseen, saattaa aueta?

Wilco (kokonaisena bändinä) on sentään antanut muutaman unohtumattoman livekokemuksen, ja ja olenko toisen saman tason artistin kanssa jutellut ja kätellyt? No en muistaakseni, joten onhan tämä jotenkin erityistapaus.

cedarbear muokkasi viestiä 17:13 05.08.2026


Tykkäsin kans tästä, W fani ollut jo pitkään. Mikseri-vinkin perusteella kuuntelin silloin tuoreen Sky Blue Sky:n.

#1061 kirjoitettu 14.08.2026 08:46

Raven - Nothing Exceeds Like Excess vuodelta 1988. Tämä levy on omasta mielestä kasarihevin aatelia. Tutustuin tähän bändiin oman soittoharrastukseni alkuvuosina ja näitä riffejä tuli ahmittua. Ehkäpä senkin vuoksi tämä levy on itselle niin erityinen. Biisit ovat vaihtelevia temmoltaan ja täynnä Ravenmaisia ratkaisuja. Bändin asenne on sopivan sekopäinen ja positiivinen. Yhtye on Britti trio. Kitaristi Mark ja basisti/laulaja John ovat Gallagherin veljekset.

https://en.wikipedia.o...

#1062 kirjoitettu 21.08.2026 20:10

Big Brave - in grief or in hope (2026)

Kanadalainen bändi josta en ollut aiemmin kuullut mitään, vaan nyt kuulin. Kokeellista metallia kuulemma, en tiedä, mutta hieno levy! Ei ole pitkään aikaan jaksanut/pystynyt paljon kuuntelemaan, tai ehkä en ole vain ehtinyt. Tai kun ei ole vaan löytynyt mitään kiinnostavaa. Paljon on toki kertynyt kirjanmerkkejä, joiden purkamisen alan sitten paremmalla ajalla. Watch out!

#1063 kirjoitettu 25.08.2026 11:30 Muok:25.08.2026 11:53

The Owl Service - Always We Are Destroyed (2026)

Brittifolkkiin pohjaavaa "alternatiivia" musiikkia, kauniita female vokaaleja, ja ajoittain yllättäviä sähkisosuuksia. Pohjimmiltaan Steven Paul Collinsin sooloprojekti, mutta tällä levyllä mukana parikymmentä kanssamuusikkoa vaihtelevin kokoonpanoin. Yhteensä 38 biisiä ja kestoa aivan helvetisti, ja noin puolet biiseistä on ns. trad.,vaan mikäs tässä on tätä kuunnellessa.

cedarbear muokkasi viestiä 11:52 25.08.2026

#1064 kirjoitettu 25.08.2026 21:39

Olen pyöräytellyt Placebon ja Weezerin levyjä, viimeiksi Placebon depyytin: pari hyvää biisiä ja hämmennystä siitä minkälaista musaa sitä aikoinaan oli ihan listoilla asti. Tarkoitus oli kahlata koko Weezerin tuotanto, mutta levyjä oli niin tuhottamasti, että päädyin toteamaan että kaksi ekaa timanttia ja parissa seuraavassa hetkensä Ja sitten katoaa omalta kartalta.

Ja tuttuun tyyliin syy soitoille on tulevissa keikoissa.

#1065 kirjoitettu 26.08.2026 22:42 Muok:26.08.2026 22:44

David Torn - now i imagine a place not the same (2026)

Tässäpä huomionarvoisin osuma pitkään aikaan, ja muistoja menneiltä ajoilta: omistin v. 1987 - 1996 ilmestyneitä Tornin levyjä ainakin kolme, ja silloin ne olivat minulle sitä kuuminta hottia. Nyt tämä seitsemänkymppinen sähkökitaristi palaa muutaman asteen kokeellisemmasta kamasta hieman sen aikaisiin tunnelmiin, vaikkakin ehkä entistä kokeellisempana. Tavattoman hienoja soundeja ja viehkoa improa, jotenkin vain tajuttoman tyylikästä. Esim. kappale ”bones of home, fly east…” saattaa pudottaa kuulijansa jakkaralta, jos tuo vielä sattui istumaan. Kaiken lisäksi levy taitaa olla ns. kokonaistaideteos.

cedarbear muokkasi viestiä 22:43 26.08.2026

#1066 kirjoitettu 27.08.2026 10:35 Muok:27.08.2026 10:37

Laveerre - LazyFatBoy 4 Life

Vuonna 2003 omakustanteena julkaistu Laviksen CD-levy. Aikoinaan olen tämän The Funkiestista ostanut. Tämä levykauppa on todennäköisesti tuttu kaikille pitkäaikaisille ja -ikäisille suomihiphop-diggareille. Nyt siis jo toimintansa lopettanut. Aikanaan, seutulippu Helsinkiin (ja takaisin kotiin) maksoi enemmän kuin postitusmaksut, niin usein tilasin tämän kaupan verkkokaupasta joitakin levyjä postitse.

Laveerre on artistina omanlaisensa. Matskun sanoitukset vaihtelevat vakavasävyisestä humoristiseen läpän heittämiseen. Levy on tehty aikana jolloin hiphop oli vielä niinsanotusti muotia. Hieman nostalgisia fiiliksiä herää. Samalla muistan että en ole kuunnellut tätä levyä kokonaan ainakaan n. 10-15 vuoteen.

Biitit toimii hyvin ja ovat pääosin sämplepohjaisia.

Lavis teki myös jokin aika sitten muisteluvideoita YouTubeen. Suosittelen, jos aihepiiri kiinnostaa. Löytynevät YouTuben hakutoiminnolla.

Tää tuli siis kokonaan kuunneltua. Pakko nostaa vielä pienenä yksityiskohtana hyvin toimivat aikuisviihde-elokuvista sämplätyt pätkät.

geeli muokkasi viestiä 10:36 27.08.2026

#1067 kirjoitettu 29.08.2026 17:12

Dinosaur Jr. - There Near (2026)

Eilen ilmestyi pitkästä aikaa uusi Dinosaur Jr.-levy. Ja se on lähes täydellinen. Eka tuli ulos 1985, kun J Mascis oli 19 v. Tämä on tavallaan paluuta vanhojen aikojen soundiin, sillä nyt kitarasoolot ovat todella purevia, rankalla otteella vedettyjä. Ja niitähän on joka biisissä! Okei, pari biisiä on Lou Barlowin ja vähän rauhallisempia.
Jos jollain henkilöllä (…) sattuu olemaan kunnon vanhanaikainen kitarasoolo-obsessio, niin silloin tämä levy on 4,5/5.

#1068 kirjoitettu 08.09.2026 10:37

Warren G - Regulate... G Funk Era

Tuli kuunneltua tämä koko levy läpi eilen. Tällä vuonna 1994 ilmestyneellä levyllä on kantavana voimana hittilohkaisu/sinkku Regulate, jonka tunnistaa varmasti moni. Mukana levyn kappaleissa mukavasti ainakin Snooppia ja Nate Doggia sekä muitakin fiittaajia. En tiedä nojaako tämä julkaisu hieman liikaakin tuohon hittisingleen. Tällä artistilla on selkeä ja omanlaisensa tyyli. Musiikillinen anti on varsin maistuvaa. Ehkä tuolla seuraavalla levyllä, vuonna 1997 julkaistulla Take a Look Over Your Shoulder -levyllä on enemmän sellaista tietyllä tavalla hiotumpaa saundia. Mukavaa kuunneltavaa levy on kyllä. Levyllä on 13 raitaa, joista yksi on remix. Omistamaltani levyltä löytyy myös musavideo bonuksena. Sitä en vielä ehtinyt levyltä tietokoneella katsella.

#1069 kirjoitettu 08.09.2026 15:53

Kuunellut viimeksi Scan X - EP (1993) ja Autechre – Basscad,EP (Basscadetmxs.123) (1994) ja paljon muuta.

#1070 kirjoitettu 08.09.2026 17:01

Goottikuningatar Chelsea Wolfen uusi levy "The Dark".

Ylivoimaisesti helpoiten lähestyttävä Chelsea Wolfe-albumi tähän mennessä, ja ehkä myös oma suosikkini neidin diskografiassa. Jotkut diehardit tietty mumisee sell outista, mutta sehän kuuluu asiaan aina kun itse biisit paranee.

Aika hyvä vuosi ollut tähän mennessä uuden musan osalta, varsinkin underground osastolla, mutta parin viikon pyörittelyn perusteella tämä varmaan tulee olemaan vuoden levy, mulle.

#1071 kirjoitettu 09.09.2026 22:08

Shye Ben Tzur, Jonny Greenwood and the Rajasthan Express - Junun (2015)

Radioheadin kitaristi ja suuri joukko intialaisia muusikoita tekivät jo yli kymmenen vuotta sitten tällaisen kollaboraation, jossa Greenwood ei ole pääosassa, vaan soittelee… jossain taustalla… muiden mukana. Monenmoisia soundeja, jazzsävyistä intialaista torvimusiikkia, qawwali-laulantaa, mukaansatempaavia rytmejä ja vähän ”länsimaisia” biisejä. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä kokonaisuus ja vielä tupla-cd, joten ihmeteltävää riitti.

#1072 kirjoitettu 09.09.2026 22:56

cedarbear kirjoitti:
Dinosaur Jr. - There Near (2026)

Eilen ilmestyi pitkästä aikaa uusi Dinosaur Jr.-levy. Ja se on lähes täydellinen. Eka tuli ulos 1985, kun J Mascis oli 19 v. Tämä on tavallaan paluuta vanhojen aikojen soundiin, sillä nyt kitarasoolot ovat todella purevia, rankalla otteella vedettyjä. Ja niitähän on joka biisissä! Okei, pari biisiä on Lou Barlowin ja vähän rauhallisempia.
Jos jollain henkilöllä (…) sattuu olemaan kunnon vanhanaikainen kitarasoolo-obsessio, niin silloin tämä levy on 4,5/5.


Sainpä tämän nyt vihdoin pöyräytettyä. Onhan tuo kitarointi kautta linjan melkoisen puhdistava kokemus henkisesti, etenkin tämän kaiken AI-slopin välissä.
Ainakin sen neljä tähteä antaisin, tässä vaiheessa.

Rollareitten uusi "Foreign Tongues" tuli myös muutaman kerran pyöriteltyä. Ihan samanlaista puhdistavaa rituaalia ei ollut luvassa melkoisen modernin kompuratuotannon vuoksi. Oli pakko siirtää signaali hyllypönttöihin kun isoveljet on tollaselle soundille jokseenkin armottomat. Mutta positiivinen yllätys tasaisen biisimateriaalin puolesta.

Amy Winehousen olisi Jakkeri tosin voinut jättää coveroimatta. Sen kuuleminen täysin puskista oli jokseenkin henkisen puhdistautumisen täysi vastakohta.

#1073 kirjoitettu 11.09.2026 13:35 Muok:12.09.2026 01:21

FAZI – Folding Story

Todella hyvä levy. Kiinalaista post-punkia/darkwavea, mutta mukana on paljon muutakin kuin pelkkää synkistelyä. Hypnoottinen, kylmä ja samalla jotenkin kaunis tunnelma, hyvät bassot ja syntikat ja levy toimii nimenomaan kokonaisuutena. Tuli kuunneltua alusta loppuun ilman tarvetta hyppiä biisistä toiseen. Tämä jää kyllä kuunteluun.

Levystä vähän enemmän selviteltyäni tämä aukesi vielä ihan eri tavalla. Folding Story ei olekaan vain kokoelma hyviä biisejä, vaan siinä kuljetaan ihmisen elämänkaarta syntymästä kasvamisen ja oman tien etsimisen kautta lopulta kohti kuolemaa ja jonkinlaista hyväksyntää. Ensimmäisen ja viimeisen kappaleen vesiaihe vielä sulkee ympyrän hienosti. Viimeinen Way to Atman tuntui jo ennen sanojen merkityksen selvittämistä jotenkin herkältä, luopuvalta ja rauhalliselta, ja aika hienoa oli huomata että olin tunnelman perusteella jäljillä. Kiinaa en ymmärrä sanaakaan, mutta tällä levyllä tunne ja ajatus välittyvät silti todella vahvasti. Pisteet nousivat tämän myötä vielä entisestään.

KyberJan muokkasi viestiä 13:36 11.09.2026

KyberJan muokkasi viestiä 01:20 12.09.2026

KyberJan muokkasi viestiä 01:21 12.09.2026

#1074 kirjoitettu 12.09.2026 01:33 Muok:12.09.2026 01:39

Mietin tässä laskupöhnässä taas kerran sitä että Mastodonin Brent Hinds on ainoa julkisuuden henkilö, josta olen elämäni aikana nähnyt paljon painajaisia. Useimmissa niistä Brent asui jostain syystä sänkyni alla.

Freudille miettimisen aihetta?

No vuosi sitten tämä spirit animalini kuoli moottoripyöräillessään. Painajaiset loppu siihen. Ja toissa perjantaina tuli bändin ensimmäinen Brentitön albumi, Marrow Deep.
Onneksi bändin 25-vuotisen historian ensimmäinen miehistön muutos ei ole ainakaan
negatiivisesti vaikuttanut.

5/5

Varmaan paras levy äijiltä sitten 2009-vuoden Crack the Skyen, jota parempaa metallilevyä en tosin ole vielä kuullut kenenkään muunkaan tekemänä.

Vielä yhdet B Hindsin muistolle, ja sitte korkki kiinni.

#1075 kirjoitettu 12.09.2026 19:18

Blur: Blur

Välillä pitää testata omia top-10 levyjä, että pysyykö ne vielä siellä, niin tämän kohdalla täytyy sanoa että pysyy! Itselle aika optimaalinen sekoitus melodista brittipoppia ja amerikkahengistä melukitaraa. Vain pari "täyteraitaa" mutta niitäkään ei tee mieli skipata. Loputtomasti pieni yksityiskohtia mitä seurailla. Jopa niinkin kulunut biisi kuin Song2 levykonteksissa pelittää oikein hyvin. On myös korvaavia avaavaa millaisia "karuja" soundeja voi olla prolevyilläkin, pellit suhisee vaikka miten ja joka biisissä on ihan erilainen virvelisoundi. Ja miten yllättävän vähillä raidoilla on pärjätty.

Voihan tässä olla se pieni nostagialisä, että olen kuunnellut tätä teininä sen ilmestymisvuonna.

#1076 kirjoitettu 14.09.2026 19:18

Zan/Cody

#1077 kirjoitettu 16.09.2026 18:19

Kungens Män - Diskbänksockultism (2015)

Ns. rehellistä, yksinkertaista ja pohjimmiltaan improvisoitua instrumentaalista rockmusiikkia. Bandcampistaan näitä löytyy, kolmisenkymmentä, vaikkakin tuoreimmat, viime vuosilta, ajautuvat hieman kokeellisempaan ja jatsailevampaan suuntaan, joten näissä vanhoissa vara parempi.

#1078 kirjoitettu 19.09.2026 19:02 Muok:19.09.2026 19:06

Hungry Ghosts - Hungry Ghosts (1999)

Australialaistrion instrumentaalilevy, post-rockia tai jotain sen tapaista; jostain tätä suositeltiin, joten se täytyi kuunnella. Monipuolista ja välillä outoakin, mutta kiintoisaa kamaa. Mukana levyllä, tuottamassa ja myös soittamassa, legendaarinen Rowland S. Howard, Birthday Partyn ja Nick Caven kitaristi, jolla oli traaginen loppu.

cedarbear muokkasi viestiä 19:05 19.09.2026

#1079 kirjoitettu 19.09.2026 19:59

Olen muutaman viikonlopun yrittänyt keskittyä musiikin kuunteluun, mikä tarkoittaa että yksi iso bisse ja levy soimaan, eikä muuta oheistoimintaa. Valikoimissa on ollut omia suosikkeja:

John Lennon: Plastic Ono Band. Vaikuttava levy kyllä kun ajattelee kontekstia, maailman ykköspoppari sylkee totuuksia ja tuotanto on raakaa. Vaikka ei sinänsä ole yhtään hittiä, niin jotain klassikoita sentään, ja itselle vain yksi biisi, joka vähän junnaa: Remember.

#1080 kirjoitettu 20.09.2026 20:05

Kuuntelin sunnuntain ratoksi useammankin levyn peräjälkeen. Yksi niistä oli Drew Gardnerin (mm. Elkhorn-duosta tuttu) uusin Rabbit Ears. Levy ilmestyi viime kuussa ja on perinteisellä kvartetilla soitettu ns. perinteinen (instrumentaali-) rock-tekele, jolta odotin enemmänkin, mies kun on hyvin monipuolinen soittaja. Ja tuottelias: edellinen ja samalla bändillä toteutettu Wave Fields ilmestyi helmikuussa, ja olikin huomattavasti parempi. Sessioni päätti toinen perin tuottelias, satamäärin levyjä eri monikereilla väsännyt Steven R. Smith, jonka tuore Half Light Unfolding olikin tämän päivän paras. Hillittyä instrumentaalimusiikkia monipuolisella soitinarsenaalilla. SRS on nero, sanovat, enkä välttämättä menisi tuota kiistämään.