Mikseri.net

#42 kirjoitettu 09.03.2004 15:18

Tourette kirjoitti:
Voiko siis mielestäsi funktion määrittelyllä vaikuttaa asian laadukkuuteen?


Kyllä.

Jakoavain saattaa olla laaduton moottoripyörä, mutta laadukas jakoavain.

Mozart saattaa olla laaduton kirjailija, mutta laadukas säveltäjä.

#43 kirjoitettu 09.03.2004 15:22

Tourette kirjoitti:
Voiko siis mielestäsi funktion määrittelyllä vaikuttaa asian laadukkuuteen?


Voi, mutta vain sen määrittely funktion sisällä.

Eli jos kysymme Moozartin sävellyksellistä lahjakkuutta, niin mittamme sitä. Jos taas kysymme Moozertin kirjallista lahjakkuutta, niin mittaamme sitä. Tottakai Moozartin laatu muuttuu kun laadun funtion määrittelyä muutetaan... Mutta VAIN omassa määrittelyjoukossaan.

#44 kirjoitettu 09.03.2004 15:39

Tourette kirjoitti:
Sittenhän pitää mennä syvemmälle ja syvemmälle. Onko Schumann hyvä orkestroija. Ei. Onko Schumann hyvä äänenkuljetuksessa? On. Onko Schumann hyvä säveltäjä? Hmm...


Tässä onkin sen subjektiivisuuden hieno puoli. Ei ole pakko mennä syvemmälle. Voit arvostella Schuumanin äänenkuljetuksen laatua tai voit arvioida hänen kokonaisuuttaa. Sanoit vain: Shumanin sen ja sen teosten äänenkuljetus on laadukasta tuötä. Tai Schuman on laadukas säveltäjä.

Mikä on mielestäsi sävellyksen funktio, joka tulee täyttää, jotta voidaan sanoa että siinä on laatua?


Hankala kysymys. Tuosta voisi vaikkapa aloitta oman threadin, sillä se ei liity varsinaisesti aiheeseen. Hmm... Voisihan tuota pohtia... Vaikeasti mitattavissa joka tapauksessa. Paljon vaikeammin, kuin esim mutterin laadukkuus. Tässä kohtaa noinkin subjektiivisen asian kun sävellys työ, objektiivinen määrittely on hankalaa. Tosin se ei tarkoita, etteikö sitä laadukkuutta ole olemassa, vain koska sen mittaminen on hankalaa.

Oma laatu määrittelyni sentään sanoo mitä pitää yrittää mitata. Sinun ei puhu siitä mitään.

#45 kirjoitettu 09.03.2004 16:41

Tourette kirjoitti:
Minun onkin yleispätevä.


Niin minunkin.

#46 kirjoitettu 09.03.2004 16:55

Mielestäni Haava kuvasi laadun hyvin.
Eli esine on silloin laadukas, kun se täyttää sille annetut kriteerit.

Jos tilaaja tilaa keltaisen auton ja saakin sinisen auton, niin silloin auto ei ole laadukas. Laadukkuus vaatii vertailukohdan, joka tässä tapauksessa on keltainen auto. > Verrataan keltaista ja sinistä autoa > Todetaan eroavaisuus > Todetaan epälaadukkuus.
Näin minä olen käsittänyt asian.

#47 kirjoitettu 09.03.2004 16:59

Twight kirjoitti:

Jos tilaaja tilaa keltaisen auton ja saakin sinisen auton, niin silloin auto ei ole laadukas.


Toisaalta Touretenkin määritelmä käsittää tuon... Nimittäin eihän se rajapinnan tarvitse olla hyvä, jos omistaja tahtoo sinisen auton. Tähdensin vain, että tuo minun määritelmäni kertoo enemmän ja on siksi mielestäni parempi.

#48 kirjoitettu 09.03.2004 17:18

Haava kirjoitti:
Toisaalta Touretenkin määritelmä käsittää tuon... Nimittäin eihän se rajapinnan tarvitse olla hyvä, jos omistaja tahtoo sinisen auton. Tähdensin vain, että tuo minun määritelmäni kertoo enemmän ja on siksi mielestäni parempi.


Rajapinnalla tarkoitat siis sitä rajaa, jolla asiakas joko hyväsyy tai ei hyväksy tuotetta?
"..jos omistaja tahtoo sinisen auton." Tarkoitat tahtomisella sinisen auton hyväksymistä?

#49 kirjoitettu 09.03.2004 17:24

Twight kirjoitti:

Rajapinnalla tarkoitat siis sitä rajaa, jolla asiakas joko hyväsyy tai ei hyväksy tuotetta?
"..jos omistaja tahtoo sinisen auton." Tarkoitat tahtomisella sinisen auton hyväksymistä?


"Laatu on subjektin ja objektin kosketuspinta." - Tourette

Lue se siitä. Esitin tuolle vain tulkinnan. Hmm... Rajapinta olisi ollut ehkä eksaktimpi ilmaus... Mutta eipä tuolla oleellista eroa ole...

#50 kirjoitettu 09.03.2004 20:29

Itse käsitän laadukkaan tavallista parempana. Vaikea sitä mitenkään muuten on määritellä.

Jos tarvitsen paskan polkupyörän (koska en kallista ja hyvää viitsi ostaa, kun se kuitenkin varastetaan) niin ei se mielestäni ole laadukas vaikka vastaisikin tarpeitani. Viittaan tällä siis tuohon rajapinta -teoriaan.

Pastori muokkasi viestiä 20:29 09.03.2004

Se, että jos tilaa keltaisen auton ja saa sinisen, ei mielestäni laske kyseisen auton laatua millään tavalla. Kyllä Ferrari on yhtä laadukas kaiken värisenä. Mutta automyyjän palvelu ei kyllä tässä tapauksessa ole laadukasta.

#51 kirjoitettu 09.03.2004 22:40

jos laatu heijastetaan materiaan niin mihin sen arvo häviää silloin???

#52 kirjoitettu 10.03.2004 08:22

Tourette kirjoitti:

Niin ja laatuhan minusta tarkoittaa sitä, kun subjekti ja objekti ovat vastaavuussuhteessa toisiinsa. Että sävellys esimerkiksi koskettaa kuuntelijaa mahdollisimman paljon: subjektin ja objektin rajapinta-alaa on paljon.


Ahaa... Nyt parani... Yritän formuloida tuon määritelmän.

Laatu on sitä, kun subjektin ja objektin rajapinta-ala on suuri.

Sitten kritisoin sitä... Jos joku tekee täysin paskan Ladan vasurilla, joka hajoaa heti kättelyssä, niin eikö sillä tienposkessa kirjoillessa se rajapinta-ala ole aika helvetin iso sen kuluttajan ja auton välillä?

Pastori kirjoitti:

Se, että jos tilaa keltaisen auton ja saa sinisen, ei mielestäni laske kyseisen auton laatua millään tavalla.


Noh.. Noh.. Kyllä jos auton piti olla keltanne, niin aika laadutonta se on. Mutta tämä meni aika saivarteluksi.

#53 kirjoitettu 10.03.2004 08:55

Tourette kirjoitti:

En ymmärrä.


Määrittele sitten rajapinta-ala... Niin yritän uudelleen...

#54 kirjoitettu 10.03.2004 09:24

Tourette kirjoitti:
Subjekti vastaa objektia. Maailmassa on paljon asioita, mutta jotkut niistä vastaavat subjektia paremmin kuin toiset. Ne vetoavat ja ovat vastaavuussuhteessa havaitsijaansa.


Sitten tuo rajapinta-ala on ihan väärä termi. Se merkitsee yksinkertaisesti sitä yhteistäkosketus pintaa. Eli sitä miten paljon sitä yhteistä on. Eli sitä miten hyvin ne vetoavat. Eli siihen tuo esimerkkini perustui.

Että sitä rajapinata-alaa on todella paljon, jos se lada hajoaa... Siis sen Käyttäjän ja sen ladan välillä.

#55 kirjoitettu 10.03.2004 09:32

Tourette kirjoitti:
Rajapinta-ala on suuri kun vastaavuus on suurin. Näin ollen esimerkkisi ei ole hyvä. Siinä vastaavuus on pieni.


Hmm... Ei tietojenkäsittelytieteessä... Hmm... Olkoot... Ymmärrän... Tuo uusi määrittelysi alkaa olla jo aika lähellä omaani.

Asia joka täyttää hyvin funtionsa on laadukas. - Haava

Laatu on sitä, kun subjektin ja objektin vastaavuus on suuri. - Tourette

Kelpaako tuo formuloimani malli sinulle?

Kumpi on parempi?

Haava selkeytti viestiä 09:39 10.03.2004

#56 kirjoitettu 10.03.2004 09:42

Tourette kirjoitti:
Se on arvokysymys, kumpi on parempi. Musta tuntuu että mulla on isommassa osassa objekti ja sulla subjekti. Mulla objekti on stabiili ja ainoa mikä siinä liikkuu ympärillä subjekti/subjektit.


Niin, mutta periaatteessahan sinullakin se subjeti täytyy määrittä aina kun tuota käytetään? Eli tuo ero on näennäinen?

Objekti on määrävä minulla. Se dominoi laatua. Sinulla käsittely on subjektiivisempaa. Asia funktionaalisuus perustuu täysin subjektiin ja silloin se määrää mittapuun miten tarkastella laatua.


Siinä on se pakollinen subjektiivisuus ilmaistu selkeästi. Koska aina on pakko "vetää hatusta" se mikä siinä asiassa on sitä laaatua. Se ei minusta voi olla universaalia.

#57 kirjoitettu 10.03.2004 09:50

Tourette kirjoitti:
Subjektin määrää mun mallissa objekti.


Eli kun puhutaan vaikkapa Mozartin laadusta, niin puhutaanko hänestä korkeushyppääjänä vai säveltäjänä?

Entäs jos jollain kynällä on helvetin kätevä avata pullonkorkkejä, niin onko laadukas?

#58 kirjoitettu 10.03.2004 10:13

Haava kirjoitti:
Asia joka täyttää hyvin funtionsa on laadukas. - Haava

Laatu on sitä, kun subjektin ja objektin vastaavuus on suuri. - Tourette


Eli siis jos tarvitse paskan polkupyörän, koska se vastaa tarvettani, niin onko se pyörä silloin laadukas?

#59 kirjoitettu 10.03.2004 10:17

Pastori kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Asia joka täyttää hyvin funtionsa on laadukas. - Haava

Laatu on sitä, kun subjektin ja objektin vastaavuus on suuri. - Tourette


Eli siis jos tarvitse paskan polkupyörän, koska se vastaa tarvettani, niin onko se pyörä silloin laadukas?


Väärin, kuten jo tietäisit jos olisit viestejäni lukenut (myönnettäköön, aika työlästä välillä).

Jos pyörän funtioksi asetetaan: Tätyyttää pastorin tarpeet, niin Kyllä... Mutta tuo ei lienee ole pyörän universaali funktio? Eli ei... Se ei ole laadukas pyörä, jos se vastaa vain sinun tarpeitasi.

#60 kirjoitettu 10.03.2004 10:23

Aivan, eli tässä tapauksessa funktiolla tarkoitetaan polkupyörän yleistä käyttötarkoitusta, eikä suinkaan sitä, vastaako se minun käyttötarkoitustani. Eli yksittäisen henkilön tarpeella ei ole merkitystä, vaan sillä vastaako se tuote yleistä käyttötarvetta. Eli sitä, mihin se on suunniteltu.

typo korjattu 10:23 10.03.2004

#61 kirjoitettu 10.03.2004 10:25

Tourette kirjoitti:
Sittenhän voit sanoa jonkin sävellyksen joka on universaalisti erittäin laadukas.


Kuten jo olen aimmin todennut, niin tuollainen sävellysten laadukkuuden määritys on paljon vaikeampaa kuin mutterin. Se ei silti tarkoitta eitteivätkö ihmiset sitä yrittäisi tehdä. Ei se ole sanan "laatu" ongelma, että sitä on joissakin tilanteissa vaikea käyttää... Hmm... Tosin eipähän se ole triviaalia sinunkaan määritelmälläsi... Vai onko?

#62 kirjoitettu 10.03.2004 10:28

Tourette kirjoitti:
Haava kirjoitti:

Eli kun puhutaan vaikkapa Mozartin laadusta, niin puhutaanko hänestä korkeushyppääjänä vai säveltäjänä?

Entäs jos jollain kynällä on helvetin kätevä avata pullonkorkkejä, niin onko laadukas?


Se riippuu subjektista, joka on objektin alainen.


Vastaa noihin esimerkkeihin oman määritelmäsi pohjalta.

#63 kirjoitettu 10.03.2004 10:29

Tourette kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Tourette kirjoitti:
Sittenhän voit sanoa jonkin sävellyksen joka on universaalisti erittäin laadukas.


Kuten jo olen aimmin todennut, niin tuollainen sävellysten laadukkuuden määritys on paljon vaikeampaa kuin mutterin.


Lyhyesti: mikä on se syy, miksi se on vaikeampaa?


Koska mutterin funtio on selkeämpi määritellä. Sävellyksen funtio on vaikeampi. Siksi myös sävellyksen laatu on vaikeampi määritellä.

#64 kirjoitettu 10.03.2004 10:30

Yksittäisen ihmisen mieltymykset?

#65 kirjoitettu 10.03.2004 10:31

Puikkaan väliin. Olen seurannut keskustelun suuntalinjat suurinpiirtein. Toivottavasti tätä ei nyt vielä olla käsitelty. Tämä ponnahtii päähäni kun aloitte jossain välissä miettimään että onko Mozart laadukas säveltäjä.

Onko näin:

Niille esineille, joiden funktio on kaikkein yksinkertaisin, on helpointa määritellä niiden laatu.

?



Kaurismaki muokkasi viestiä 10:31 10.03.2004


Voi muna. justiinsa pääsitte siihen kun muotoilin viestiä. Heitin turhaan.

#66 kirjoitettu 10.03.2004 10:33

Kaurismaki kirjoitti:

Niille esineille, joiden funktio on kaikkein yksinkertaisin, on helpointa määritellä niiden laatu.


Siksi pidänkin tuosta omasta määritelmästäni... Mielstäni se vastaa varsin hyvin arkielämän näkemyksiä laadusta.

#67 kirjoitettu 10.03.2004 10:33

Tourette kirjoitti:

Onko mielestäsi hedelmällistä puhua taideteoksien funktionalisuudesta?


On.

#68 kirjoitettu 10.03.2004 10:41

Mutta entäpä sitten esimerkiksi ruoka? Eikös ruoan funktiona ole täyttää vatsa ja maistua hyvälle? Ei kovin montaa funktiota. Jos ruoka täyttää vatsan, niin sitä ei välttämättä pidewtä laadukkaana, mutta jotain Rosson ateriaa pidetään laadukkaana, vaikka vatsa ei täyty, mutta se maistuu hyvälle. Onko se ruoka laadukasta, jos se täyttää vain toisen näistä funktioista.

Aika usein ruokaa pidetään laadukkaana jopa vain sen vuoksi, että sen valmistaminen on vaikeaa ja se on harvinaista. Tuskimpa kovinkaan monen mielestä esimerkiksi jotkut liekitetyt apinan pallit ovat kovin hyviä eivätkä varmasti täytä edes vatsaa jollei niitä syö viittä kiloa, mutta silti niitä saatetaan pitää laadukkaana ruokana.

#69 kirjoitettu 10.03.2004 10:43

Tourette kirjoitti:

Vastaa noihin esimerkkeihin oman määritelmäsi pohjalta.


Mozart on laadukas säveltäjä. Hänen sävellyksensä ovat objekteja. Ne vetoavat aktiivisesti (ei siis passivisesti) subjektiin ja siten määräävät, keitä subjektit ovat. Objekti peilautuu subjektissa. Mitä enemmän on vastaavuutta näiden välillä, sitä enemmän on laatua.

Minusta ei ole. Taideteoksilla ei ole tehtävää. Ne OVAT.


Tuossa juuri puhuit niistä Mozartin sävellysten funktiosta, eli teoksen tehtävästä:

1) Vetoaminen subjektiin.

Lisään vielä toisen funtion:

2) Objektin teko säveltäjälle on toinen funktio.

Minusta taide on funtionaalista. Se on ihmisten toimintaa. Jollain kaukaisella planeetalla taas ei ole funtiota kenellekään ihmiselle. Sillä ei näinollen ole myöskään laatua. Planeetoilla ei ole tetävää NE ovat.

Et pysty määrittämään sävellyksen laatua ilman funtionaalisia elementtejä.

Mutta huom! sävellyksissä ei ole laatua, eikä ihmisessä joka niitä kuuntelee, vaan siinä interaktiossa.


Niinpä... Oman määritelmäni mukaan siinä sävellyksessä on laatua, jos sitä interaktio toimii. Eli omani ei ota kantaa mistä se laatu tulee. Mutta se laatu määritellään siihen asiaa (kuten vaikkapa sävellys), kun se täyttää esimerkiksi tuon mainitsemasi interaktion funtion.

#70 kirjoitettu 10.03.2004 10:46

Pastori kirjoitti:
Mutta entäpä sitten esimerkiksi ruoka? Eikös ruoan funktiona ole täyttää vatsa ja maistua hyvälle? Ei kovin montaa funktiota. Jos ruoka täyttää vatsan, niin sitä ei välttämättä pidewtä laadukkaana, mutta jotain Rosson ateriaa pidetään laadukkaana, vaikka vatsa ei täyty, mutta se maistuu hyvälle. Onko se ruoka laadukasta, jos se täyttää vain toisen näistä funktioista.

Aika usein ruokaa pidetään laadukkaana jopa vain sen vuoksi, että sen valmistaminen on vaikeaa ja se on harvinaista. Tuskimpa kovinkaan monen mielestä esimerkiksi jotkut liekitetyt apinan pallit ovat kovin hyviä eivätkä varmasti täytä edes vatsaa jollei niitä syö viittä kiloa, mutta silti niitä saatetaan pitää laadukkaana ruokana.


Aha haa... Ruuaalla on muukin arvo kuin ravinto arvo... Ruoalla on myös symboolista arvoa. Kuten esim. Se harvinaisuus ja tarkasti valmistettavuus. Ihmiset antavat ruualle enemmän arvoa, kun näitä elementtejä on. Eli ruuan funtioon kuuluu myös miellyttää... Liekitetyt apinanpalit täyttävät tämän funtion monasti paremmin, koska niiden harvinaisuus lisää mielihyvää.

#71 kirjoitettu 10.03.2004 10:50

Haava kirjoitti:
Aha haa... Ruuaalla on muukin arvo kuin ravinto arvo... Ruoalla on myös symboolista arvoa. Kuten esim. Se harvinaisuus ja tarkasti valmistettavuus. Ihmiset antavat ruualle enemmän arvoa, kun näitä elementtejä on. Eli ruuan funtioon kuuluu myös miellyttää... Liekitetyt apinanpalit täyttävät tämän funtion monasti paremmin, koska niiden harvinaisuus lisää mielihyvää.


Eli suuremman painoarvon omaavan funktion täyttyminen saattaa tehdä tuotteesta laadukkaan?

Pastori selvensi viestiä 10:54 10.03.2004

#72 kirjoitettu 10.03.2004 10:54

Pastori kirjoitti:

Eli suuremman painoarvon omaavan funktion toteutuminen saattaa tehdä tuotteesta laadukkaan?


Lähinnä vain on kysymys siitä miten tuo funtio määritellään. Yritän...

Ruoka: Ravita, miellyttää

Jos noista esim. Miellytys täytyy todella hyvin, niin ihmiset alkavat puhua laadusta. Se onkin sitten varsin yksilöllistä miten suuren painoarvon millekin tuossa funtiossa antaa ja mitä esim. sen ruuan funtioksi kokee. Ruuan kuin sävellystenkin laadusta voi olla montaa mieltä.

#73 kirjoitettu 10.03.2004 11:01

Haava kirjoitti:
Kaurismaki kirjoitti:

Niille esineille, joiden funktio on kaikkein yksinkertaisin, on helpointa määritellä niiden laatu.


Siksi pidänkin tuosta omasta määritelmästäni... Mielstäni se vastaa varsin hyvin arkielämän näkemyksiä laadusta.


Tästähän siis pitäisi seurata se että monimutkaisin kaikista on täysin laadullisesti määrittelemättömissä noin universaalisti. Aivan. Näinhän tässä jo muuten totesittekin. Eli universaalia laatua ei ola, koska universaalia funktiota ei ole. Ellei sitä piru vie ole...! Onko maailmankaikkeus hyvä vai huono. Eihän se ole kumpaakaan? Paitsi on se hyvä siinä mielessä että minä olen olemassa. Laadukas tämä maailmankaikkeus. Minusta. Ja varmaan kaikista muistakin jotka ovat sitä arvostelemassa. Tässä laatu syntyy siitä että pääsee sanomaan että onpa laadukas tämä eksistenssi. Pää.. syö.. itsensä... . Seis.

#74 kirjoitettu 10.03.2004 11:01

Tourette kirjoitti:
Laatu on TÄYSIN subjektiivinen asia, jonka subjekti kokee ja objekti määrää. Siksi apinan pallit voivat olla mitä tahansa, missä tahansa ja miten tahansa olemassa kunkin ihmisen päässä.


Laatu ei ole täysin subjetiivinen asia. Mozertin teos ei ole laadukas ja laaduton sen mukaan kuka sitä kuulee. Sama pätee apinan palleihin. Laatu on toki subjektiivinen asia, mutta ei missään nimessä TÄYSIN subjetiivinen asia.

#75 kirjoitettu 10.03.2004 11:02

Kaurismaki kirjoitti:
Onko maailmankaikkeus hyvä vai huono. Eihän se ole kumpaakaan?


Jos määrittelemme universumille funtion, niin voimme myös alkaa puhua sen laadusta kyseisen fntion pohjalta.

#76 kirjoitettu 10.03.2004 11:10

Tourette kirjoitti:

Laatu ei ole täysin subjetiivinen asia. Mozertin teos ei ole laadukas ja laaduton sen mukaan kuka sitä kuulee. Sama pätee apinan palleihin. Laatu on toki subjektiivinen asia, mutta ei missään nimessä TÄYSIN subjetiivinen asia.


Miksi ei?


Johan minä sen tuossa sanoin:

Jos Sinä kuuntelet Moozerttia, niin se on sinusta laadukas.

Jos Idiootti kuuntelee Mozerttia, niin se ei ole hänestä laadukas

Muuttuuko Mozartin laadukkuus? Ei... Mozartin laatu ei muutu kun yksittäinen subjekti sitä kuuntelee. Näin laatu käsitetään yleisesti.

= Laatu ei ole TÄYSIN subjektiivista.

#77 kirjoitettu 10.03.2004 11:26

Tourette kirjoitti:

Onko laatu objektissa, subjektissa vai niiden välissä?


Irrelevantia. Minun määritelmäni ei ota kantaa missä laatu on. Se vain toteaa asian olevan laadukas, kun se määritelmä täytyy.

Mistä tiedämme että juuri MINÄ olen oikeassa laadun suhteen?


Et mistään.

Kuka sen määrää? yleinen mielipide ja enemmistö?


Se funktio. Annan kaksi esimerkkiä:

Jos esim. määrittelemme hyvin ruuvin funtioksi, että se kestää ja että se sopii mutteriin, niin sen laadun voi vaikka mitata, jos siinä funtiossa ei ole subjektiivisuuksia.

Jos esim. Määrittelemme sinfonian funtioksi sen, että ihmiset pitävät siitä (En nt ota kantaa onko tämä hyvä funtio), niin se FUNKTIO sisältää subjektiivisuuksia, eli se laadun käsite itsesään. Eli sinfonian laatu olisi tällä määritelmällä noiden pitämis subjetiivisuuksien summa.

Ja emmehän me keskustele siitä miten laatu yleisesti käsitetään, vaan siitä mitä se on.


Todellakin. Laatu käsite ei sisällä muita subjektiivisuuksia (minun määritelmälläni) kuin sen MIKÄ se funtio on. Tällöin pitää siis puhua juuri sen funton mukaisesta laadusta. juuri niinkuin se arkikielessä menee.

#78 kirjoitettu 10.03.2004 11:33

Tourette kirjoitti:
Kysymys on "mitä on laatu". Kysymykseen sisältyy sana "Mitä". Se pitää sisällään olennaisesti sen, MITÄ laatu on. Siten tässä kysymyksen asettelussa, laadun olemassaolon muoto ON relevanttia.


Sinä voit yrittää selvittää mitä jonkun asian laatu on noilla määrittelemilläni tavoilla. Mistä voit tietää, että olen OIKEASSA. Et mistään. Piste. Kun puhutaan filosofiaa, niin puhutaan filosofiaan.

Jos et voi siihen vastata, pidän kaikkia vastauksia tähän liittyen irrelevantteina.


Sinä et voi tietää mistään mitään. Onko koko maailma irrelevantti? Ei ole. Se, että jotain ei voi täydellisesti tietää, ei tee asiasta irrelevanttia.

#79 kirjoitettu 10.03.2004 11:39

Onko olemassa negatiivista laatua? Tai pikemminkin onko olemassa negatiivisia funktioita. Ei varmaan.

(GRÄÄÄÄHH... Tämän takia vihaan filosofiaa: en ole kovin hyvä siinä. Pää on kouluttamaton: ei keskity: teen vain kysymyksiä.)

Esimerkki.

Subjekti tahtoo siirtyä paikasta A paikkaan B.
-------

Positiivista laatua omaavia objekteja tämän funktion toteuttamisen kannalta ovat:
Jalat
Mopo
Polkufillari
Lyijykynä
Ruoka
Tasavallan Presidentti


Negatiivista laatua omaavia objekteja tämän funktion toteuttamisen kannalta ovat:
Alasin joka tippuu jossain pisteen A ja pisteen B välillä subjektin päähän ja terminoi tämän.


Tähän on oikeasti haudattuna ihan ajatuskin.

#80 kirjoitettu 10.03.2004 11:42

Kaurismaki kirjoitti:
Onko olemassa negatiivista laatua? Tai pikemminkin onko olemassa negatiivisia funktioita. Ei varmaan.


Minusta se on vain kiinni siitä miten funtion määritellään. Ylesesti ottaen sanoisin, että surkein mahdollinen laatu on nolla eli ei toteuta funtiota yhtään.

(GRÄÄÄÄHH... Tämän takia vihaan filosofiaa: en ole kovin hyvä siinä. Pää on kouluttamaton: ei keskity: teen vain kysymyksiä.)


Väärin... Hyvä filosofi osaa esittää kysymyksiä. Itseasiassa täydellinen filosofi osaa nimenomaan esittää oikeita kysymyksiä. Hyvä filosofia en anna vastauksia, vaan parempia kysymyksiä.