On mukava herätä auringonpaisteeseen ja lintujen lauluun,kesä on vihdoin tulossa.Vaikka mieli on surullinen ja välillä vihakin saa hirvittävän otteen sisälläni niin tuo auringonpaiste jotenkin osaa pyyhkäistä ne pois.Tuo sana SURU on koetellut meikäläistä nyt parin kolmen vuoden ajan puolen vuoden välein ja aina se on yhtä raskasta.Ikävä on suuri.
Harmi että tuo vihan tunne on joskus niin valtaisa että meinaa yrjöt lentää.No,sellaset ihmiset joista ei oo muuta kuin harmia ja joista saa noita inhon tunteita jylläämään niin on parempi ettei oo misään tekemisessä.Valitsen lähelleni vain ja ainoastaan sellaiset ihmiset jotka osaavat olla omia itsejään, ja joiden kanssa saa nauraa,onneks omistan sellaisia ystäviä.Ja huom. emme tarvi siihen viinaa jotta meillä olisi hauskaa.