Tänääki vaa chillannu ja askarrellu ajankuluks,/
Maailmal soditaa ja maailman rauha järkkyy,/
ku valtioide välille syntyy kiistaa asiast ku asiast,/
sillo miestä menee lakoo ku heinää pellol,/
Viikot vierii vierimistään ja aika juoksee ku gebardi aavikolla/
Koittanu keksii jotain tekemist mut masennus vie voimii./
Mult puuttu itekuri ku lähin kamuje kaa dokaa/
Päivä päivält se vaa kävi kalliimmaks,/
viina virtas illast toisee ilma huolta rahan menost,/
loppupeleis se meni siihe et kaadoin juomaa kaksin käsin,/


Kertsi x 2:

Vaik parhaani koitan, sattuu sydämeeni kovasti,
Päivä päivält raskaampaa jaksaa kantaa murheit,
Ansaitsen parempaa ja varmaan joskus saankin,


Sä satutit mua vaik sua nii paljo rakastin,/
Mitä tein vääri et kohtelit mua ku roskaa,/
Oon täs kelannu mite voisin antaa sulle anteeks,/
Mut se mitä teit loukkas mua liiankin syvästi,/
Ehkä joskus saahaa mahollisuus, en tiedä,/
Mut se vaatii sulta aika radikaalii muutost,/
Mut hyväksymään joudun sen oli tulos mikä hyvänsä,/
Elämäähä tää vaa o ja eteepäi o mentävä,/
Vaik se täl hetkel ei tunnu siltä ni ajan kans sit,/


Kertsi x 2:

Vaik parhaani koitan, sattuu sydämeeni kovasti,
Päivä päivält raskaampaa jaksaa kantaa murheit,
Ansaitsen parempaa ja varmaan joskus saankin,

Ihmis-suhteet o mutkikkaita asioita joita ei aina voi ymmärtää vaik kui haluaiski,/
Aika parantaa haavat vaik sen kuuleminen juuri nyt vittuilulta tuntuu, nii se vaa menee/





Voispa olo jo helpotaa, tuntuu vaan nii epätoivoselta,/
En va löydä oikeet ratkasuu hani tähä meiä ongelmaan,/
Kielsin omatki ongelmat ihan viimisee asti,/
En va enää jaksanu elää ilma ajoittaista nollaust,/
Miks täs piti käyä näin just ku kaikki oli hyvi,/
Ei meiä juttuu va ollu tarkotettu toimivaks,/
Vaik kui toivos et vois palaa ajassa takas,/
Ei täs muu auta ku siirtää katse horisonttii,/
Nyt jälel va särkynyt sydän ja yksinäinen sielu,/


Kertsi x 2:

Vaik parhaani koitan, sattuu sydämeeni kovasti,
Päivä päivält raskaampaa jaksaa kantaa murheit,
Ansaitsen parempaa ja varmaan joskus saankin,