Saatiin sitten bändin virallistamaton lomakuukausi lusittua.Kuka oli missäkin.Itse pyörin perheen kanssa turun saaristossa ja myös joskus loivassa humalassa,S rullaili myymäläautonsa kanssa,Säröhelvetti italiassa ja Mara Malagassa.Eipä sitä perheellinen persaukinen ulkomaille,mutta tiätty paraisillahan jo puhutaan ulkomaata ,että ainakin lapsille sai uskoteltua kaikenlaista.Juu ja Maran seikkailut sitten julkaistaan 8-osaisena kirjana K-18.Ensimmäinen episodi käsittelee extremekiipeilyä Malagan yössä naispoliisin pamppua paeten.Voittaa menenntullen Stephen Kingit sun muut.
Bändi harrastus soljui muuta elämää rasittamatta.Joku jumalainen päähänpisto oli laskea virettä.Siis soittimien.Bändin vire(ainakin älyllinen) laskee aina kun saavumme pehmustettuun treenipimiöön.Juu siis kielisoittimien vire tukevasti alaspäin ja kokeilemaan.Kohtuullinen murina siitä syntyikin ja olin hetken sitämieltä,että taas on mopo hangessa.Taas lisää säätämistä ja helvetti:toimihan se.Laulaminenkin sujuu etvan helpommin.Saattaapi olla pysyvä tila tuo D# viritys.

Juu ja kun KBB ei etene,niin saimme S:n kanssa projektiksi tehdä heviä.Eräs naisihminen oli tehnyt pohjan tapaisen tyyliin kiipparit ja lauluntynkä,johon sitten S kolisteli rummut ja basson.Alunperin suomenkieliseen tekstiin en oikein pystynyt asettumaan joten väänsin oman tarinan enklanniksi.Luurit päähän ja menoksi.Muistan kun joskus teimme Yön sankaria ja ei meinannut irrota ei millään,mutta kyllä nyt iski sedälle työsarka.Kunnioitus hevilaulajia kohtaan nousi rajusti .Happi loppui eikä edes pierettänyt enää,kun yritin astua nahan ja niittien verhoamaan maailmaan Perhosen antaessa kannustavia neuvoja mitä tehdään.Kööreissä taisi olla parhaillaan 7 ääninen allekirjoittanut,joista stemma joka muistutti erästä Annikki Tähden laulamaa kärmeslaulua,lähenteli taidetta.Noh projektiin saatin oikein kuuluisa ammattikitaristi,joka pystynee kukkopilliläkin soittamaan meikäläisen suonsilmään.Vielä kun mestari löytää oikean fiiliksen ja soundit niin hyvä tulee(tuosta kommentista minut kyllä kuristetaan).Itse ajattelin kyllä sitten lopettaa tuon hevilaulajanuran tuohon piisukkaan.Onhan meillä jo Koivunen ja Kirka(oliko noista toinen kuallu?).Parempi pysyä siinä missä jollain tavalla pärjää ja kun ikää kertyy siirtyä laulamaan hurmalan häitä ja muita Martti Siiriäisen huimimpia nykäyksiä.
Syksyä kaikille I´ll meet you at a dark side of the moon