Hitto miten herttainen biisi!
Tykkäsin tästä siis aivan valtavasti. Ihania äänensävyjä. Metka kokonaisuus muutenkin ja ihanan simppeli ja tähän sopiva tausta. Se kirkumiskohtakin oli herkullinen. Harmi vaan etten enää anna täällä kenellekään pisteitä, mutta tämä oli kertakaikkisen äärimmäisen paljon minun makuuni. :D
Mark T. Bird | Jätetty: 27.07.2003 19:39 | Arvosana: 9
Y-Zone - Nettibeibi
Hassu kipale. Herätti paljon metkoja ajatuksia. Hyviä elementtejä mukana. Aluksi häiritsi, että vokaalit hukkuivat taustaan, mutta sitten jotenkin lopulta tuntui, että sekin kuului vaan tähän pakettiin. Mainio styge. :)
Mark T. Bird | Jätetty: 07.04.2004 19:46 | Arvosana: 9
Kineka - LD
Alku oli kiehtova ja ns. oikeaoppisesti pitkitetty, tyyliin: pidetään hullua jännityksessä. About 1.40-kohdalla alkanut jumputus tuli liian kovalla. Se ärsytti korvia. Onneksi se katosi aika äkkiä...tuli sitten valitettavasti takaisin ja teki lopulta niin häijyä korvilleni, että tämä biisi sai jo pelkästään siitä pahasta rasittavuuden leiman otsaansa. Tosin tämäkin biisi toimisi taatusti paljon paremmin aamuyön hämyssä. Lopetus oli kyllä hyvä. Hiukan vaan enemmän aineksia tähän soppaan ja sitä jyskettä hiljemmalle, niin sitten tykästyisin tähän paljon vankemmin.
Mark T. Bird | Jätetty: 08.11.2003 15:54 | Arvosana: 7
Kineka - LSD
Huumeita en ole koskaan kokeillut, mutta näemmä nyt tuli sekin trippi koettua ja "valitettavasti" myönnettävä on, että pidin kokemuksesta erittäin paljon. Jäin koukkuun tähän.
Mark T. Bird | Jätetty: 09.08.2003 00:50 | Arvosana: 9
Tämä on kuin kummallinen pyörre joka nappaa kuulijan mukaansa alussa ja päästä pois lopussa, josta seuraakin sitten tuo biisin jälkimakutila: hei mitä tapahtui? Tosin pyörteen sisälle pääseminen riippuu täysin kuulijan omasta tahdosta kuin hypnoosi.
Mark T. Bird | Jätetty: 08.11.2003 16:08 | Arvosana: 9
Quaint - Obsession
Perkuleen upea teos se tämäkin vaan jälleen kerran. Kunpa vaan itse arvoisat tuottajat eivät olisi ihan niin ylimahtipontisia noissa sovituksissaan kaikuine kaikkineen. Pikkaisen meinaan moiset ylikikkailut vievät pontta pois näiltä muuten niin uniikeilta sävellyksiltä. Koruttomampi ja rehdimpi sovitustyyli pukisi näitä helmibiisejä paljon ihomyötäisemmin. Tämän mahtavan biisin kertsissä lahjakas ja ah niin jumalaisesti tulkitseva nainen hukkuu muutenkin pikkaisen liikaa taustavyöryn alle.
Mutta oli silti niin vetoava biisi, että ihan hiljaiseksi veti tämän äijän ihastuksesta.
Mark T. Bird | Jätetty: 12.01.2004 16:42 | Arvosana: 9
Hombre Muerto - Tears of a Crack Whore
Olipahan jälleen kerran vinkeä kokemus ja kieltämättä hyvin haasteellinen muutenkin, etenkin kun on tottunut etsimään biisistä ns. rakenteellisia vikoja liittyen siis lähinnä tuohon pyhään peruskolminaisuuteen eli sävellykseen, sovitukseen ja sanoitukseen, ja tässähän niitä ei edes ollut, mutta saatanallista menoa tarjoiltiin sitten senkin edestä. Aika tiukkoja muutenkin kyyneleet, joita tuo huumehuora päästeli. Ei ole helppoa niilläkään. En uskonutkaan olevan, mutta jotenkin tämä totuus silti yllätti. Hiukan kävi sääliksi, joten päätin kuunnella hänen tarinansa.
Hän kertoi tässä ensin ihan yhtäkkiä vain havahtuneensa jostain kurppaisesta Lähi-Idän junasta ja heti perään huomasikin olevansa jonkun Formula-auton kyydissä, kunnes sitten havahtuikin keskeltä Irakia jonkun 80- luvun äänekkään panssarivaunun kyydistä, syttyi lopulta tähtien sota, josta ajauduttiin hiekkamyrskyn kouriin, ja se ei ollutkaan mikään ihan pikku tornado, vaan aivan vitunmoinen koko kehon jäykistävä kouristustila, kunnes sitten jouduttiin jonkun kummallisen ja ylikehittyneen robottilinjan läpi, siinä kohtaa tuli aika pimeä hetki hänelle, joten vaikea sanoa, mitä siinä sitten lopulta tapahtuikaan. Aikamoinen loppuporaus se oli joka tapauksessa...Lopulta huora oli herännyt keskeltä Matrixia, jossa hänen sisäinen nettiyhteytensä oli siirtynyt valmiustilaan, eli hän oli käytännössä katsoen kuollut. Elikäs tarinan opetus oli selvästi, että olkaa hyvät ihmiset erittäin tarkkoja niiden huumeiden kanssa, vaikka elämä muuttuukin niiden kautta varsin värikkääksi seikkailuksi, niin ennen pitkää et enää tiedä, mikä on totta ja mikä pelkkää hallusinaatiota. Et enää tiedä, elätkö vai oletko jo kuollut. Siis oli niin opettavainen, hienosti rakennettu ja ennen kaikkea sopivan pitkä tarina, että kyllähän tämä kiitettävän ansaitsee.
Mark T. Bird | Jätetty: 15.06.2003 19:34 | Arvosana: 9
Trauma maksima - Luxus
Hitto, miten hyvää energiatamppausta!
Täällä Mikserissä olen kuullut paljonkin sellaista perustylsää klubitamppausta, johon ehtii aika tavalla kyllästyä jo ekan kahden minuutin kuuntelun jälkeen, mutta tässäpä oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tamppauksesta voi saada halutessaan hiton paljon irti.
Oli munaa, oli alkuydinvoimaa. Oli hyvä, oli hyvä. Todella hyvä!
Mark T. Bird | Jätetty: 18.01.2004 14:16 | Arvosana: 10
|