...treenaamalla kahdesti. Edellisen kerran olemme soittaneet kaikki yhdessä joskus viime keväänä tai talvella en minä jaksa muistaa.Ennen kuin viimeviikolla muistin että, treenit voi äly , joissa jouduin toteamaan, että kukaan ei meinannut muistaa biisien tekstejä, soitto oli ihan paskaa. Yhdessä ja erikseen. Eikä sormet pelannet sinne päinkään ja kitaristikin oli kännissä ja sitä hävetti, kai ja enkä taas itse ees muista milloin oisin selväukkona vedellyt, katselimme kateeellisina rumpalin kaa, perkele. Laulajamme haukotteli kuten aina treeneissä, pysytteli urheasti hereillä kuitenkin, varsinainen herra Kilpinen. No löysät pois kuten sanonta kuuluu. Mut koht on toinen ääni kellossa sillä Itse palloilen tuntikausia ateljeella sen kellon ympäri ja stressaan, Aluksi aina puhutaan et mennään ihan vaan zulu pohjalta ja sit rupee kuuluu kommettia et eiku tehääs tää ja tää. Aika käy vähiin ja lopulta niitä yhteisiä treenejä pidetään bäkkärillä. Aion kuitenkin vietttää syyslomani eli vapaan viikolopun, siis mulle ylellisyyttä, ateljeella ja ihmettelen lukemattomia pikku yksityiskohtia. Sillä nyt on kyseessä vähän erillainen proggis, 4 vedon sarja jonka tulee kasvaa/elää joka kerta hieman omalla tavallaan. Joka tapauksessa emme ole soittaneent yhdessä yksinkertaisesti tarpeeksi. Ennen ensimmäistä vetoa piiiiitkään aikaan. Lupaan että sitä tuskin huomaa. Onhan täs vielä viikko aikaa...huomenna ne tokat "kunnon treenit". Paras olla.


Paskat oli...solisti kipee...tiukille vetää.