Uuh. Muutama päivä ennen Wäiskiä ja hermot on kaikilla enemmän tai vähemmän tiukalla. Viereisestä studiosta kantautuu jonkun JoyDivSisMerRok bändin riita - "Painu sä vittuun" "No kai mä sit painun vittuun" Jne. Ei sillai että asiat olis yhtään sen paremmin meidän kämpillä. Eilinen meni taas hampaiden kiristelyksi ja muuksi vastaavaksi. Mut ainakin me osataan riidellä mielikuvituksella. Seurauksena viime viikon turpasaunasta on treenitahtia hidastanut myös mun satunnaiset huimaukset/päänsäryt/oksetusfiilikset/näönkatoamiset toisesta silmästä - sitten siihen päälle vielä soittimet ei pysy (tai ole alusta asti) vireessä, kappaleet laahaa, en tykkää tosta ja tosta toisesta mielestäni huonosta uuden biisin osasta, huudan ja oon rasittava. Ja silti kaikki jaksaa. Mutta kyllä tämä lauantaihin mennessä rullaa; on pakko. Settilistaakaan ei olla ilmeisesti viimesen päälle sovittu, mutta näyttää alkavan feedback-luupeilla ja videokuvalla.. Tämä uusi "This Just Won't Do" tai "Forcefield" tai mikä lie alkaa nyt mennä omaan suuntaansa, niinkuin näillä meidän tekeleillä on tapana. Ollaan isit ja äidit ja opetetaan tavoille, paskomaan ulkotiloihin ja harjaamaan hampaat, ja sitten katellaan vierestä kun se kehittää itse itsensä johonkin satunnaiseen suuntaan. Näin on käynyt ennenkin, mutta ei välttämättä näin nopeasti / selkeesti. Keskenhän toi laulu on vielä.. Ekalla esityskerralla ei ole varmaan mikään meidän jutuista ollut ihan valmis. Viulut siihen saatiin kuitenkin. Jousisovituksista teki mielenkiintoisemmaksi myös sellaiset valmiit kappaleet kuin "Turned 3/4", "Darkest Days (Wake Up)" ja "Sinking Steamboats", joista viimeisestä päästään vetämään tällä kertaa se ihana kokopitkä versio (noin 10min) joka on soitettu tähän mennessä vain (muistaakseni) kahdella keikalla (Oranssilla ja Bar Arabianrannassa).

Tämän wäiskin keikan jälkeen aloitetaan sitten studiosessiot maanantaina 28.11, jotka kestää todennäköisesti pari viikkoa. Hyvällä tuurilla saadaan jotain valmista jouluun mennessä. mutta mitään en mene lupaamaan..