Kuten otsikostakin voi päätellä, nyt taas tapahtuu. Onneksi tapahtuu paljon ja vielä mukaviaki asioita. Ainakin näin musiikin saralla siisentaasen. Aika katsaukselle mitä kaikkea on taas tullut tuunatta (ikäänkuin joitakuita kiinnostaisi):

Irrumator ei ole vieläkään kuollut vaikka kovin moni sitä epäilemättä toivoisi. Tästä todisteena toimikoot tänne juuri uppaamani hienonhieno kappale jossa lauletaan kaikista kivoista asioista. Päin vastoin, tässä ollaan kypsyttelemässä ideoita uusiin biiseihin ja miten maukkaan kieroilta ne pään sisässä tuntuvatkin. Hauskana lisämainintana sanottaakoot sen verran että tarkoitus olisi alkaa kasata noita rivejä ihan kunnolla että päästäisiin levittämään tätä "terrordoomia" eläville yleisöille. Tarkoituksena on saada aikaan sairaskohtauksia ja pakokauhua. Hyvä hyvä. Uusista kappaleista nyt ei muuta kuin sitä että mahdollisimman suoraviivaista agressiota ja epätoivoa niistä halajaa huokuvan. Sellaista todellista pahaa oloa. Armoa ei tunneta ja kuivana kakkoseen ja jne.

Vile Utopia synnytti lapsen. Helveti ruman ja epämuodostuneen äpärän nimeltä InHuman Audal Experiment. Ja tuo äpärä on taas poikinut sukupuolitauteja nimeltä kappaleet varsin kiinnostavaan tahtiin. Siinä missä Irrumator on rujoa, Vile Utopia tunnelmallista ja Necroforge nyt vain jotain on IHAE outoilua. Para-aikaa kypsyttelen mahtavankokoista, melkeinpä eeppisiin mittoihin paisuvaa ideaa johon liittyy useita yli tunnin mittaisia kappaleita. Katsotaan sitten mitä siitä tulee. Kyseiset biisit pyörivät jossain dronen ja dark ambientin välimaastossa eivätkä sisällä näillä näkymin mitään orgaanisia soittimia. Monotone Towers of Enoch! Oh yeah!

Vile Utopian nimen alle on tullut lätkittyä eräänlaista teemallista kokonaisuutta käsitteleviä kappaleita jotka jakavat nimen "Existance". Kyseessä on projekti joka pyrkii tutkiskelemaan ihmisolemusta ja sekoittaa siihen sitten jonkinlaista melua sekaan. Elikkä kuten Kaarne meni jo ilmaisemaan "vähän kuin katselisi kotivideota" mutta kyseessä on pelkkä audaalinen kokemus. Äänivoyerismiä taikka vastaavaa, ainakin tähänastiset tuotokset ovat meikäläiselle toimineet erittäin mukavasti terapiabiiseinä. Ja kyllähän ne hyviltä kuullostavat noin muutenkin vaan. Lisää tätä samaa tulee aivan varmasti, mutta teidä siitä meneekö se lopulta IHAEn nimen alle vai ei. Time Will Tell.

Niin ja Kalske, tuo entinen trässihirmu Päsilästä muuttaa linjaustaan. Koneet astuvat täälläkin kuvaan. Tai sanotaan että siinä missä Irrumator astelee kauemmaksi koneista, kohti orgaanisemman agressiivista äänimaailmaa, vetää Kalske jättiläisenaskeleilla kohti koneistetumpaa saundia. Jotain extreme-metallin ja industriaalijumputuksen sekä noisen ja 'coren sekasotkua. Blastia ja tehdaskolinaa. Oujee.

Necroforge nukkuu. Pitäisi varmaan aloittaa ihan puhtaalta pöydältä. Ei jaksa ideoida lisää jatkoa "Juudaksen Evankeliumille" elikkä tuolle kolmen biisin mittaiselle paukepätkälle. Ne kolme voisi muutenkin varmaan upottaa Poltetun Kirkon Maihin ja muuttaa senkin paskan ulkoasua. Tai sitten ei. Ehkä tuo Juudaksen Evankeliumit pysyy nettijulkaisuna. Toimiihan se niinkin. Tyyli kuitenkin pidetään samanlaisena, elikkä purtsumi kunninaan. Hypnoottista rituaalibläkkia, kaihomelodiaa ja suomalaista saatananpalvausta. Eläköön nekrot asiat.

Että näin tällä hetkellä.

P.S grindibändit sekaantuvat vuohiin tällä hetkellä eivätkä ole kauhean aktiivisia. Spermakerma ei nyt innosta.

P.P.S Katatonian uusin levy on hieno.