Heheheeh, uusi äänikortti, sain medusat vihdoinkin toimimaan täysillä. Pitäis ostaa muuten kunnon kuulokkeet kannettavalle, ei tällä kertaa mitään kymmenen euron leluja, vaan sellaset mistä tosiaan kuuluu. Siis myös bassot. Olin tänään taas pollarilla, olipas erittäin jännittävää. Menee hermot sen likan ääneen jo välillä. Mutta Miika on mussukka, joten ei se mitään.
Nyt soi shakiraa. Joku espanjankielinen. Mä rakastan medusoitani. Syystäkin, upposihan näihin ainakin satanen. Jaa-ah, pitäis taas aloittaa kirjoittaminen, tekstistä huomaa heti, etten oo pitkään aikaan kirjottanut. Mutta se systeemi... jotenkin tuntuu taas, etten saa sanottua siinä kaikkea mitä tahtoisin. Se tunne, ettei ole olemassa riittävästi sanoja kaiken ilmaisemiseen. Tai sitten oon vain niin sivistymätön, etten tiedä riittävän paljoa hienoja sanoja, heh.
Mutta on niin kiehtovaa parannella miljöön kuvausta kerta kerralta aidommaksi. Kuvitella itsensä sinne paikkaan, ja liittää omat tuntemuksensa, kaiken näkemänsä ja kokemansa tarinaan. Siitähän se syvyys syntyy, yeh? Yes.
Niin, joo, Jaana kyseli taas tänään, ettenkö mä muuttaisi niille... Hmh. Sitä on niin ärsyttävää kuunnella aina silloin tällöin.
Tottahan mä nyt viihdyn siellä, mutta ottaen huomioon sen että mullakin on kaikesta huolimatta oma koti, äiti ja kaksi siskoa, ei se systeemi tuu kysymykseenkään.
Jaah. Mietin taas uuden shakkilaudan hankintaa. Mutta kuulokkeet ensin. Oon jo melkein onnistunut sisäistämään ne virallisen täydelliset säännöt. Mutta silti, pelaaminen jonkun vieraamman kanssa tuntuu edelleen vähän ankealta. Joku löytää mun pelistäni aina virheitä. Siis muitakin kun huonoja siirtoja.