Olin tosi vanha ennenku Juice alkoi mitenkään aueta mulle. Siis yli kahdenkymmenen varmaan. Olin pitänyt äijää jotenki ihme pellenä, kunnes yks frendi soitti "musta aurinko nousee" ja pyys miettimään ja kuuntelemaan miten hieno biisi se on. Ja olihan se, pakko myöntää. Sit yks toinen frendi laitto vähän myöhemmin Juicea yöllä soimaan ja se oli taas ihan kohdallaan. Ei ne biisit välttämättä ole sinänsä aina mun juttuja olleet, mut lyriikoissa on kyl usein jujua. Ainutlaatuinen tapa sanoa asioita. Toinen vähä vastaava sanoittaja on Dave Lindholm. Muutama vuosi sitten Jyväskylässä nää oli Remu, Juice ja Dave yhteiskeikalla ja silloin mietin et nää voi olla vikoja kertoja että ko. äijät olis mahdollista nähdä lavalla kaikki samaan aikaan. Ja näinhän siinä kävi. Mut onneks tuli siellä nähtyä. Juicessa mua hämäs loppuun saakka se, ettei se tavallaan ollut lainkaan rock, ei eleiltään, näöltään, eikä kyl biisitkään mitään tanakkaa tavaraa ollut. Mut muutamista viime vuosien haastatteluista tajusin et aikamoinen anarkisti kuitenkin, siitä pointsit!