Julkaisutahtini säilyy kiivaana. Nyt tarjolla olisi taas arkistokamaa BMR:ltä, uutta tuotantoa odotellessa...

En viitsi toistella biisin esittelytekstin asioita, mutta annan sen sijaan pientä lisävalaistusta. Ensiksi pitää tehdä selväksi, että kaikki täällä esillä olevat BMR-biisit ovat bändin yhteistä käsialaa, vaikkakin biisien alkuperäiset ideat ovat aina yhdestä päästä lähtöisin. Heinäpellon ja Sadonkorjuulaulun "isä" on Rantakäärme, eli Make. Tämä uusi julkaisu on pääosin mun (=Boa) kynästä.

"Niin se on" syntyi reilut kymmenen vuotta sitten. Alussa oli riffi sekä jonkinlainen visio siitä millainen biisi sen ympärille pitää rakentaa. Siihen aikaan useimmat biisit saivat aluksi pseudoenglanninkieliset sanat, mutta tässä tapauksessa sanoitus oli heti suomeksi, sikäli mun muistini palvelee oikein. Tekstiin ammensin ilmeisesti omakohtaisia tuntemuksia. Näin jälkikäteen arvioiden mua hivenen häiritsee tekstin ulkokohtaisuus. Tarkoitan sitä, että uskottavuutta lisääviä yksityiskohtia on liian vähän. Eräs mottoni muuten onkin: Yksityiskohdat myyvät tarinan!

Raakiledemon jälkeen vein biisin bändin käsittelyyn, jossa ainakin sävellaji vaihtui. Sen jälkeen biisin peruriffin soittaminen on onnistunut oikeastaan vain capon avulla. Sinänsä biisi ei bändin käsittelyssä hirveästi muuttunut. Treenikämpällä tehtyjen äänityksen tuoksinassa teimme kuitenkin sellaisen muutoksen, että intro jäi kokonaan pois, eli biisi alkaa suoraan säkeistöllä, akustisesti.

Remiksauksessa viime vuonna halusin säätää biisin fiilistä hiukan takaisin aluperäisempään suuntaan: intiimimmäksi ja vähemmän mahtipontiseksi. Siksi retusoin introsta yhden sinänsä mainion symbaalinostatuksen, mistä epäilemättä Kalkkarokäärme on edelleen katkera... :)

Alkuperäinen nauha oli siis 8-raitainen, jossa oli muistaakseni kolme rumpuraitaa, kolme kitaraa, basso ja laulu. Erityisesti rumpuraitoitojen vähyys teki remiksuksesta varsin haastavaa. Nauhan tekninen tasokaan ei ollut mitenkään päätähuimaava. Fostexin R-8 (?) analoginauhuri oli sinänsä ihan ok, mutta mikit olivat mitä olivat. Hoidin itse äänityksen, mutta useammalla jakkaralla toimiminen ei välttämättä ollut paras ratkaisu varsinkin kun kalusto oli outo, ja aikataulu muutenkin tiukka. Äänitimme yhden viikonlopun aikana kaiken kaikkiaan peräti yhdeksän biisiä. Muutamia näistä biiseistä on soiteltu keikoilla, mutta BMR II:ksi ajateltu materiaali jäi harmittavasti sillä erää julkaisematta.

Nyt tilanne on se, että uusia biisejä olisi jokseenkin valmiina melkoinen kasa. Haasteena ovat kuitenkin maantieteelliset ja aikataululliset seikat, joiden vuoksi bändi on pystynyt kokoontumaan perin harvoin. Nyt ei voi sanoa muuta kuin että toivottavasti tilanne paranee, ja sitä uuttakin matskua saadaan jonakin päivänä ulos.

Lopuksi erikoistarjous ankarimmille BMR-faneille. Nimittäin, jos tänne asti jaksoit lukea, kuulut ilman muuta siihen kategoriaan! :) Mulla on varastossa muutamia kappaleita BMR:n "Partaalla" debyytticd:itä. Saat sellaisen, jos vain älyät pyytää... Niin kauan kuin tavaraa riittää.