• Ihmisestä tulee onnellinen kun hän saa takaisin kosketuksen sieluunsa ja korkeimpaan. Sielu on ikuinen aineellisten olosuhteiden ollessa väliaikaisia.

• Ihmisen keho muuttuu joka hetki ja matkaa syntymästä kuolemaan, sielu on se joka ei muutu vaikka keho käy läpi kaikki nämä muutokset.

• Vaishnavafilosofian mukaan kuoleman jälkeen sielu hyväksyy uuden kehon sen mukaan minkälaisen tietoisuuden ihminen elämänsä aikana kehittää. Eli inhimillisten kulttuurin harjoittaja saa ihmisen kehon ja jos ihminen toimii ihmisarvoa alentavasti saa hän alempiin elämänmuotoihin soveltuvan kehon.

• Ihmiselämän päämäärä on vapautua tästä samsarasta, eli syntymän ja kuoleman kiertokulusta joko yhtymällä korkeimman persoonattomaan olemuspuoleen, jolloin yksilöllisyys katoaa. Tai siirtymällä takaisin elävän olennon luontaiseen asemaan eli toimimaan Korkeimman persoonallisen olemuspuolen ohjauksessa.

• Tämä korkeimman persoonallisen olemuspuolen ohjauksessa toimiminen on ihmiselämän korkein päämäärä ja se on meille luonnollinen tila.

• Korkeimman persoonallinen olemuspuoli on nimeltään Krsna ja hän on ikuinen korkein elävä olento. Meidän asemamme ei ole toimia erossa Hänestä vaan Hänen ohjauksessaan kehittäen rakastavaa suhdetta Häneen.

• Tämän rakastavan suhteen solmiminen vaatii Gurun eli henkisen opettajan. Guru on nähnyt totuuden toimimalla oman Gurunsa hyväksi. Henkinen viisaus välittyy siis tiiviin oppilasketjun välityksellä. Gurun Krsna lähettää henkisen tien kulkijalle tämän ollessa vilpitön lähestyessään Krsnaa.

• Krsnaa voi lähestyä suuren vapatuksen mantran avulla:
Hare Krishna Hare Krishna Krishna Krishna Hare Hare
Hare Rama Hare Rama Rama Rama Hare Hare

• Tämä mantra puhdistaa tietoisuuden ja tuo meidät takaisin alkuperäiseen asemaamme:)

Kaikki kunnia Vaishnaville, Bir Krishna Swamille, Srila Prabhupadalle ja Gaura-Nitaille.