on jokseenki outoa että niin kyyninen ihminen kuin minä, saa jonkun oudon tunne kuohun kesken lenkin. päätin hieman poiketa lenkkipolulta (tähän tuulipuku kansaan kun kuulun) ja mennä katsomaan miltä vanhan kosken lehto nykyään näyttää. sitten kiipeilin siellä myllyn raunioilla ja yht'äkkiä vivaldin kevät alkoi soida päässäni ja tuntui kun olisi saanut jonkun oivalluksen kännipäiten (= mahtavalta)

mutta eipä siitä enempää. nyt saunaan.