Topi Sorsakoski ja Kulkukoirat Tikkurilan Calypso 16.12.2006

Kaveri soitteli tossa viikolla ja kyseli, että eix me pidetä mitään niinku pikkujoulua…? Olis kuulemma tikkurilan Calypsossa Topi Sorsakoski, eikä frendi ollut Topia muka koskaan nähnyt. Tämä oli sikäli hämmästyttävä väite, että tuon kaverin kanssa on baareja koluttu vuodesta –81 ja minä ainakin ehdin nähdä Topin ja Agentsit monta monta kertaa ja useissa eri paikoissa silloin about 20 vuotta sitten.
Ylipuhumista asiassa ei paljoa tarvittu, koska kyseinen kapangi on lähes kävelymatkan päässä ja koska tämä viimeisin bändivirityksemme satsaa paljolti juuri vanhaan Topin matskuun, olin toki innokas matkaan.
Liput maksoivat ovella kympin (oli muuten aikanaan tavastialla Agents-illat muistaakseni useimmiten loppuunmyyty (joskin viime vuosina siellä on monesti tuntunut olevan paljon, paljon ahtaampaa)) ja paikan päällä panin merkille kaksi asiaa; ensinnäkin yleisö koostui paljolti naisihmisistä, joiden nuoruus saattoi olla takana, mutta ei tolkuttoman kaukana. Toisekseen biljardipöytä oli vapaa, joten siinä ei juurikaan tarvinnut ajatuksia vaihtaa, ennekuin pallot oli räkätty ysiä varten.
Paikka itsessään on joidenkin mielestä kaamea savuinen räkälä, mutta itse (olin paikalla toista kertaa (ainakin nyt viime vuosista, kaipa siellä tuli joskus junnunakin käytyä)) viihdyin ihan kivasti. Tilat ovat jännästi ”nollan” –malliset, tai kuin kaksi ällää. Yhdessä kulmassa on karaoke-stage, joka oli kaiketi koko illan toiminnassa. Vastapäivään kierrettäessä seuraavassa kulmassa on bilispöytä ja seuraavassa esiintymislava. Nollan keskeltä sitten löytyy baaria niin, ettei karaokelavalta näe bändiä, eikä toisinpäin. Etäisyydet ja häly on kuitenkin sitä luokkaa, että biljardia pelatessa voi nähdä sekä karaoken ”suorittajat”, että bändin, mutta ei juuri kuule kumpaakaan.

No, kun siinä oltiin jonkun aikaa tahkottu bilistä, niin lavalle alkoi nousta soittajapoikia. Parit fenderit siellä taisi olla ja muutama space-echo, totta kai. Siinä pelatessa yritin kuulla myös bändiä, joka aloitti siis ilman Topia. Rumpali siellä jotain lauleskelikin ja saundit kuullostivat olevan ihan ok, mutta jonkinlainen flegmaattisuus ja karisman puute orkesteria tuntui vaivaavan. Kyllä tanssimusiikinkin saa svengaamaan, jos osaa ja haluaa (ja jaksaa). Vaikkakin yleisö selvästi odotti Topia, olisi se kuitenkin ollut ihan potentiaalista seurakuntaa pelkän taustabändinkin kiihotettavaksi. Mutta orkka vaikutti laiskalta ja soitti kuin ”taas tuhannetta kertaa tällä laivalla”.
Bändi menee tauolle, bändi tulee tauolta. Ja taas sama juttu. Toinen setti ilman Topia. Yleisö –tai osa siitä – jupisee. Topi kuitenkin tuli (varmaan yli puolen yön) ja veti vielä mielestäni kaksi settiä itsekin. Nyt täytyy sanoa, että en mä näitä bändejä aina ihan selvin päin käy ihmettelemässä, että jos joku huomaa tai tietää epätarkkuuksia faktapuolella, niin mä nyt kirjoitan lähinnä siitä, mitä luulen tai muistelen tapahtuneen…

Mutta joo, Topi tuli ja Topi lauloi. Kun noita vanhoja Topin ja Agentsien juttuja kuuntelee, niin ainakin itte oon funtsinu, että on se helvetin hienoa, että se ääni ja se bändi aikanaan löysivät toisensa. Valitettavasti Topin menestyksen parhaat vuodet ovat ehkä jo takana, mutta kyllä Topi silti vielä hienosti laulaa. Topi veti keikan ilman muuta ihan kunnialla ja näytti lavallakin (mikä tärkeintä) ihan hyvältä (siis niin hyvältä, kuin vaan Topi voi näyttää), mutta yksi uusi piirre tähdelle on näemmä tullut. Ohjelmisto sisälsi paljonkin niitä vanhoja isoja hittejä Agentsien ajoilta, mutta kun ei niitä meinannut tunnistaa!?! Joidenkin artistien kohdalla voidaan puhua ”väärin laulamisesta”, mutta Topin kohdalla täytyy varmaan sanoa, että kyseessä oli fraseeraus, sillä kyllähän hän ne biisit varmasti osaa, mutta miksiköhän Topi nykyään venyttelee sanoja ja lauseita vallan mahottomasti. Itse pohdin asiaa ja kaksi vaihtoehtoa tuli mieleen. Kun ei taustalla enää ole Agents, eikä tausta enää kuullosta Agentsilta, niin vedetään sitten laulukin vähän eri lailla? Tai sitten mies on vaan ”leipääntynyt” laulettuaan yli 20 vuotta samoja ralleja ja yrittää ikään kuin tuoda niihin ”jotain uutta”? Pieni miinus, mutta kyllä se välillä vähän ärsytti.
Kun lähdin kolmen jälkeen lampsimaan kotio päin taksin toivossa, hiljentää kaksiovinen golf ja ikkuna laskeutuu. Stetsonpäinen nuorimies tarjoaa kohteliaasti taksipalveluja. En näe auton katolla keltaista kylttiä, mutta mitäpä pienistä. Kympillä kotiin ja puoli neljä nukkumaan.