Kuten otsikko sanoo, tuli tehtyä rokkia lauantai-aamupäivällä, bändinä Turingin poppikone. Syy aivan käsittämättömään treeniajankohtaan löytyy bändin jäsenten kroonisesta kiireestä. Tämä ajankohta järkättiin maanisella raivolla, kun ei mikään muukaan ajankohta koko viikolta onnistunut.

Treenien aluksi kuunneltiin Capteeni Jannen tekemä miksaus viime viikot työnalla olleesta biisistämme, joka lopulta sai nimekseen Maailmanparantaja Esko. Kuuntelimme ja vaikka Timopoika olikin hieman spekuloivalla mielellä biisiin päätyneen kitarasoolon suhteen, päätimme että antaa olla. Biisi on valmis, ja sillä hyvä. Joten ei muuta kuin mikseriin. Hifistriimiä tästä, no mikset jo klikkaa?

Tämän lisäksi tuottaja-Capteeni yllätti meidät: hän oli tehnyt ultrahienon remixin tuosta samaisesta biisistä. Totesimme ko. tekeleen yhtälailla julkaisukelpoiseksi - kas tuossa. Suosittelen kuuntelemaan, biisi nimittäin muutti todella muotoaan. Entistä hämmentävämpään suuntaan, vieläpä.

Sitten ryhdyttiinkiin soittohommiin. Ja selvisi ettei lauantai-aamupäivä ole bändillemme kovinkaan hyvä ajankohta, sen verran säätämiseksi meni. Itse olin roudannut treeneihin muiden soitinten ohella Yamaha DD-35 rumpuboksin, jota oli sitten pakko päästä hakkaamaan. Totesimme, että laitteella on varmasti helppo saada heippalappuja luukuttamalla sitä kerrostaloasunnossa vahvistimen läpi.

Muutenkin päivän äänitaiteilu oli enempi kokeilevilla linjoilla. Itse mm. soittelin lelu-keyboardia kitaraefektien ja styrkkarin läpi, ja ääni oli sanoinkuvaamattoman kauhea. Jotakin biisinkaltaistakin saatiin kirjoitettua, mutta treenien päätteeksi meillä oli lähinnä bassoriffeihin ja kosketinnakutukseen perustava biisinrunko, sekä sen ohella megatavukaupalla toinen toistaan sekavampia nauhoituksia wah-kitarasta stadionrummutukseen. Mutta kaipa tästä vielä biisi syntyy...

Seuraaviin poppikoneen sessiohinkin meneekin sitten aikaa. Työ, opiskelu, ihmissuhteet, matkailu ja ties mitä syitä. Olemme ilmeisesti melkoisen hektistä elämää viettäviä nuoria miehiä.