Elämä alkoi soljua vihdoin oikeille raiteille ja kaikki oli hyvin. Tai siis onhan osa asioista vieläkin todella hyvin, pääsin muuttamaan omilleni, ei ole rahahuolia, Nissanini pelittää ja saimme luokkalaisen kanssa asennettua siihen subbarin, takakaijuttimet ja uuden radion, tuli kaiken lisäksi todella halvaksi. Ja vielä onnellisuuslistaan voisi lisätä, että löysin jokin aika sitten ihmisen, josta olen alkanut välittää todella. Kannattaa tosiaan joskus keskellä viikkoa lähteä ryyppäämään, saattaa se onni kävellä vastaan. Mutta sitten, tosiaan kun alkoi tuntua että kaikki on hyvin, niin sitten minulle läheinen ihminen sairastuu. Vielä ei tiedetä mikä häntä vaivaa, mutta olen silti todella huolissani. Tämä kyseinen henkilö ei ole viettänyt tosiaankaan mitään terveellistä elämää ja hänellä alkaa jo olla jonkin verran ikää, vaikkei sitä aina uskoisikaan. Pelottaa.

Semmoiset avautumiset nyt. Ei ole tosiaan tullut kirjoiteltua todella pitkään aikaan.

No, kesällä tuli rellestettyä ja rällättyä. Puntala-Rock oli aivan huippu, vaikka lähdinkin sinne ihmisten kanssa joita en oikeastaan millään lailla tuntenut. Tarkoitus olisi ensi kesänä lähteä uudestaan, oli sen verran mahtava kokemus. Syyskuussa muutin omilleni ja asunto tuntui heti kodilta. Isäni hankki koirasuden pennun ja se on välillä ollut luonani hoidossa ja on se kyllä aikamoinen tehosekoitin. Koirapuistossa tämä koirasusi pelkäsi kamalasti yhtä koiraa joka oli tätä pienempi. Aika koomisen näköistä katseltavaa kun suden näköinen pentu ärisee jollekkin pikkukoiralle kauhuissaan.

Jaahas. Eipä tule muuta höpötettävää näin äkkiseltään mieleen. Toivon että kunnon talvi saapuu kohta, tuo loska keli on niin inhottavaa. Mutta juuh, Hyvää Talven odotusta vaan kaikille!