Kyllä teki hyvää. Toissa viikolla erehtyin kantamaan Fenderin putkarini yläkertaan ja soittelemaan illat. Siis illat! Inspiraatio on kuin pikkupoikana mikä on kyllä jotain uutta ja ihmeellistä näin niinku pitkästä aikaa. Soittaminen tuntuu miellyttävältä ja silleen. Niin tuosta Fenderistäni. Heti kun ostin Marshallin (Haze 15W) niin tykästyin Fenderin putkivahvariini. Taisi olla tilasta kiinni koska yläkerran makuuhuoneessa tuli tilutettua sen äärellä monta iltaa. Tein tänään rummut semmoiseen Freddie King-kopioon. Koska en ole erityisen taitava niin ei kannata varastaa huonoilta blues-artisteilta, se on vähän sama kuin että köyhän ei kannata ostaa halpaa. No joka tapauksessa sain jonkunlaisen rumpukompin tehtyä, pysyy just ja just rytmissä kuten aikaisemmatkin paukutukseni. Kun ei vielä osaa niin ei, pakko kuitenkin on tausta tehdä. Siihen päälle komppasin komppikitaraa aidolla Fenderin putkisoundilla. Sooloa tapailin mutta taitaa jäädä ensi kertaan. On niin kova draivi päällä että tulee vähän ylisoitettua joten antaapa sormien jäähtyä.

No siinä kuitenkin kävi niin että sooloilin samana päivänä myöhemmin. Tuli vaan sellainen tunne ettei malta käydä yöpuulle ennen kuin biisi on kitaroiden osalta valmis.