Eikä sekään tietenkään riittänyt, että vessa ei toiminut ollenkaan päivällä, vaan myös lämmitys kaikkosi kokonaan!
Kiiivaaa. Eli yö ilman pattereita oli luvassa. Mä varustauduin kylmään... ei, HYISEEN yöhön villasukilla (kuten aina), villapaidalla, kaksilla pyjamilla, untuvapeitolla ja kahdella herätyskellolla.
En saanut keuhkosyöpää, kuumetta, enkä edes pientä flunssanpoikasta! Kyllä tämä elämä on kovaa. Pieni suomalaistyttö ei muuta toivonut kuin pienen kuumeen ja päivän poissa koulusta, mutta edes sitä ei hänelle suotu. Julmaa.